Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuus

Ympäristöturvallisuus on ennaltaehkäisyä ja vaikutusten minimointiaYmpäristöhaitalla tarkoitetaan ihmisen toiminnasta ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Haitat ovat useimmiten erilaisia ainepäästöjä, melua, tärinää, säteilyä, valoa, lämpöä tai hajuja.Ympäristöhaitta voi syntyä yrityksen normaalitoiminnasta esimerkiksi teollisuuslaitoksen jatkuvien ja luvanvaraisten päästöjen seurauksena. Jatkuvien päästöjen ympäristövaikutuksia valvotaan kattavasti lainsäädännöllä ja lupamenettelyillä.Kun ympäristöhaitta on tahaton, puhutaan ympäristövahingosta. Useimmissa tapauksissa kyse on ainepäästöstä, joka kulkeutuu vesistöön, ilmaan tai maaperään. Näistä käsin haitta vaikuttaa edelleen ihmisen terveyteen, omaisuuteen, liiketoimintaan, luonnonvaroihin tai niiden muodostamiin luonnonvarapalveluihin.Ympäristöturvallisuuden tavoiteYmpäristöturvallisuudella tavoitellaan ympäristövahinkojen ja -haittojen ennalta ehkäisyä ja niiden vaikutusten minimointia. Ympäristövaikutusten ja -riskien arviointi, erilaiset valvontamenettelyt ja ympäristöohjelmat ovat tärkeitä menettelyjä tavoitteeseen pääsemiseksi. Tarvitaan myös huolellisia käytäntöjä mm. vaarallisten aineiden käsittelyssä, jatkuvien päästöjen hallinnassa ja jätehuollossa.Ympäristöriskien hallinnan tehtävänä on tunnistaa toiminnasta aiheutuvat poikkeukselliset ympäristövaikutukset seurauksineen, kehittää hallintakeinoja niiden varalle sekä seurata toimenpiteiden toteutumista ja riskien muuttumista.KemikaaliturvallisuusYrityksellä on velvollisuus ehkäistä ja torjua kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Sen on noudatettava kemikaalien teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa sellaista huolellisuutta ja varovaisuutta, mitä siltä laissa edellytetään huomioiden kemikaalien määrä, vaarallisuus ja käsittelyolosuhteet sekä mahdollinen palo- tai räjähdysriski. Käytännössä turvallisuustyö tarkoittaa riskien tunnistamista ja arviointia, raaka-aineiden ja energian kestävää ja tehokasta käyttöä sekä ympäristöä kuormittavien päästöjen minimointia. Lisäksi yritykseen kohdistuu korvausvastuu aiheuttamansa ympäristövahinkoon.Kemikaalipäästöt ja ympäristöYmpäristöriskin suuruuteen vaikuttaa merkittävästi yrityksen sijaintipaikka. Toimipaikan maaperän laatu, lähellä olevat vesistöt, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä asutus, koulut, sairaalat jne. asettavat toiminnalle erityisiä vaatimuksia. Pohjavesialueella maaperään joutuva päästö lisää seurausvaikutuksiltaan merkittävästi onnettomuuden riskiä.Selvitysten perusteella ympäristövahingon riski on suurin kuljetuksessa, teollisuudessa sekä kunnallistekniikassa. Vakavia ympäristövahinkoja sattuu onneksi vain harvoin. Muutamat suuret ympäristövahingot ovat kuitenkin aiheuttaneet valtaosan Suomessa tilastoitujen ympäristövahinkojen kustannuksista.

Lue lisää ympäristöriskeistä

Merkittäviä ympäristövahinkoja syntyy tulipaloissa, jos esimerkiksi kemikaalisäiliöt vioittuvat palossa tai likaantuneet sammutusvedet pääsevät hallitsemattomasti ympäristöön.Yleisimpiä ympäristövahinkotapahtumia ovat vaarallisen aineen kuljetuksen aikana tapahtuneiden onnettomuuksien tai virheellisen kuorman käsittelyn seurauksena tapahtuneet vahingot.Tekniset laiteviat voivat aiheuttaa äkillisiä satunnaispäästöjä, mutta niitä voi aiheutua yhtä lailla myös huolimattoman toiminnan seurauksena. Päästö voi purkautua ympäristöön nopeasti tai hitaasti. Hidas ympäristövahinko syntyy esimerkiksi maanalaisten öljysäiliöiden ja niiden putkistojen vuotaessa.Ympäristöriskit ovat hyvin erilaisia yrityksestä toiseen. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. yrityksen toimiala, liiketoiminnan koko, tuotantomenetelmät, sijoittuminen sekä toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja hyödykkeet. Yhdessä paikassa soveltuvat riskienhallintatoimet eivät siten välttämättä sovellu hyödynnettäväksi toisaalla.

Ympäristöriskien hallitsemiseksi on tärkeä huolehtia teknisestä ja rakenteellisesta turvallisuudesta. Tämä edellyttää esimerkiksi käyttötarkoitukseensa soveltuvia vaarallisten aineiden säiliöitä varoaltaineen ja turvalaitteineen. Lisäksi kemikaalien käsittely- ja säilytyspaikoilla tulee olla vuotojen keräysjärjestelmät. Lattioiden ja piha-alueiden pinnoitteiden kunnossapito sekä tilojen varustaminen paloilmoitus- ja sammutuslaitteistoilla ehkäisevät vahinkoja.Tilat ja laitteet edellyttävät myös kunnossapidosta huolehtimista. Tämä tarkoittaa kemikaalisäiliöiden, puhdistus- ja turvalaitteiden osalta säännöllistä ennakkohuoltoa sekä kuntoa varmistavia määräaikaistarkastuksia.Henkilöstön ja organisaation toiminnalla on ratkaiseva merkitys turvallisuuden toteutumiseen. Turvallisuusasioiden toteuttamiseen sitoutunut yritysjohto, säännöllinen henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä turvallisuutta edistävien toimintatapojen ja -järjestelmien toteuttaminen muodostavat ympäristöriskien hallinnan perustan.Ympäristöturvallisuusasioista vastaavien koulutus tulee olla ajan tasalla. Myös muulle henkilöstölle tulee antaa riittävästi opastusta. Kriittiset työvaiheet tulee tunnistaa ja työvaiheisiin tulee laatia kirjalliset työohjeet. Järjestelmällistä lähestymistä ympäristöturvallisuusasioihin edistetään ympäristöjärjestelmillä, kuten ISO 14001, EMAS ja Green Office. Nämä toimintojärjestelmät tuottavat asiaan kuuluvat työohjeet ja varmistavat toiminnan kehittämisen.Hyvä siisteys ja järjestys auttaa vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Siisteyttä ja järjestystä luodaan mm. pitämällä varastot ja piha-alueet siisteinä, selkeillä ohjeilla ja merkinnöillä, tyhjentämällä jäteastiat säännöllisesti ja siivoamalla välittömästi mahdollisesti tapahtuvat vahingot.

Ympäristövahinkojen käsittely Suomessa muuttuu, kun uusi laki ympäristövahinkorahastosta tulee voimaan vuoden 2025 alusta. Silloin toimintansa aloittaa ympäristövahinkorahasto, jonka rahoitus kerätään ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavilta toiminnanharjoittajilta. Ympäristövahinkorahaston myötä nykyinen ympäristövahinkovakuutusjärjestelmä päättyy. Uuteen järjestelmään siirtyminen ei vaadi toiminnanharjoittajalta toimenpiteitä. Jatkossa ympäristöriskillistä toimintaa harjoittavan toimijan on maksettava joko vuosittainen tai kertaluonteinen ympäristövahinkomaksu riippuen toiminnan ympäristölle aiheuttamasta riskistä. Yritysten vapaaehtoisiin vakuuttamisen tarpeisiin on saatavilla ratkaisuja oman maaperän vahinkojen tai ulkopuolisille aiheutuneiden ympäristövahinkojen korvaamiseksi.Tutustu omaisuuden ja toiminnan vakuutuksiin.

Suomen kansallisen ympäristönsuojelulainsäädännön kehittäminen on vahvasti sidoksissa EU-lainsäädäntöön.Eräs keskeisimmistä ympäristölaeista ympäristönsuojelulaki (527/2014) - finlex.fi, joka on pilaantumisen torjunnan yleislaki. Laki edellyttää, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on haettava ympäristölupa.Kemikaalilain (599/2013) - finlex.fi tarkoituksena on terveyden ja ympäristön suojelu kemikaalien aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta. Lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) - finlex.fi tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja.Jätteiden käsittelyä ohjaa jätelaki (646/2011) - finlex.fi. Tämän lain tarkoituksena on edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen käytön kestävyyttä, vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista.Ympäristövahinkojen korvaamista säätelee ympäristövahinkolaki (737/1994) - finlex.fi, mutta korvausvastuuseen sovelletaan myös muita lakeja. Ympäristövahingon korvaamisesta on vastuussa se, jonka toiminnasta vahinko on todennäköisesti aiheutunut. Korvausvastuun syntymiseen ei tarvita tahallista tekoa tai huolimattomuutta, vaan toiminnan harjoittaja on vastuussa kaikista aiheuttamistaan ympäristövahingoista.Laki eräiden ympäristövahinkojen korjaamisesta eli ympäristövastuulaki (383/2009) - finlex.fi toteuttaa Suomessa EU:n ympäristövastuudirektiivin. Sen myötä yrityksille on tullut uutena vastuu luontovahingoista. Luontovahingoilla tarkoitetaan merkittävää haitallista vaikutusta mm. EU:n lintu- tai luontodirektiivin mukaan suojelluille lajeille tai luontotyypeille.Vuoden 2025 alusta lain ympäristövahinkovakuutuksesta korvaa Laki ympäristövahinkorahastosta (1262/2022) - finlex.fi. Ympäristövahinkorahastosta maksetaan korvaus ympäristön pilaantumisen torjunnasta ja pilaantuneen ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä aiheutuneesta vahingosta toissijaisissa vastuutilanteissa. Toiminnanharjoittajan, joka harjoittaa laissa tarkoitettua ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa on suoritettava vuosittaista ympäristövahinkomaksua. Rahasto ei kata yrityksen toiminnan aikaisia ympäristöriskejä eikä siten korvaa yrityksen vapaaehtoisia vakuutuksia.

YmpäristölupavelvollisuusYmpäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Lupaa haetaan toiminnasta ja sen laajuudesta riippuen joko aluehallintovirastolta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristöluvassa voidaan antaa määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.KemikaaliturvallisuusVaarallisten kemikaalien laajamittaista varastointia ja käsittelyä valvoo Tukes. Vähäistä käsittelyä ja varastointia vastaavasti alueellinen pelastusviranomainen. Valvova viranomainen riippuu laitoksen toiminnanlaajuudesta, joka määritetään kemikaaliluettelon (vaarallisuusluokka ja määrä) ja siitä lasketun suhdeluvun perusteella.Tukesin toimintaohje kemikaalituoterekisteriin tehtävistä kemikaali-ilmoituksista ja niihin liittyvistä määrätiedoista 2023 (pdf)

Hyödyllisiä linkkejä- Kemikaalirekisterit: kemidigi.fi
- Suomen riskienhallintayhdistys: PK-RH ympäristöriskit
- Tukes: Oppaat kemikaalilaitoksille
- Työterveyslaitos: Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet - OVA-ohjeet
- Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu: ympäristö.fi
- Ympäristöministeriö: Jätelainsäädäntö