Tee yrityksestä kriisinkestävä – Poimi 7 keinoa parantaa yrityksen ja työntekijöiden resilienssiä

Kun kriisit ravistelevat ja toimintaympäristö muuttuu, sekä yritys että yksilö tarvitsevat resilienssiä. Mitä resilienssi on, ja miten sitä voidaan kasvattaa? Poimi seitsemän vinkkiä resilienssin kehittämiseen. Ne auttavat yritystä ja yksilöä menestymään kaikissa olosuhteissa ja jaksamaan muutosten keskellä.

Harva olisi muutama vuosi sitten arvannut, millaisia mullistuksia on edessä. Moni miettii nyt, miten selvitä energiakriisistä, konfliktien uhasta, teknologiamuutoksista ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista.

Ratkaisuksi mainitaan usein resilienssi. Se on kykyä selviytyä muutoksista ja vaikeuksista, ja toipua niistä nopeasti. Siitä käytetään myös nimityksiä kriisinkestävyys ja muutosjoustavuus.

”Resilientti yksilö tai yritys on kuin puu, joka tuulessa ja myrkyssä taipuu, mutta palautuu aina ennalleen ja jatkaa sitten kasvuaan”, kuvailee LähiTapiola-ryhmän henkilöstöjohtaja Susa Nikula. Ilman tällaista joustavuutta kriisitilanteessa voidaan ajautua vakaviin vaikeuksiin. Toisaalta resilientti yritys voi tulla kriisistä ulos jopa aiempaa vahvempana.

”Resilienssi liittyy ennen kaikkea ihmisiin”, kertoo työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Ekman. Siksi ihmistä arvostava johtaminen ja kulttuuri ovat perusta, jolle resilienssiä rakennetaan. Ekman ja Nikula kertovat keskeisistä tekijöistä, joilla niin yritykset kuin yksilötkin voivat lisätä omaa resilienssiään.

Miten yritykset ja yksilöt voivat parantaa resilienssiään?

1. Resilienssi alkaa hyvinvoinnista

”Jos ihminen ei voi hyvin, hänen resilienssinsä on aika heikko”, kertoo Ekman. Stressaantuneen ja uupuneen ihmisen on paljon vaikeampaa joustaa muutostilanteissa. Tämä on yksi lisäsyy panostaa työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Sama periaate pätee yrityksiin. Hyvin johdettu yritys, jossa on hyvä työilmapiiri, kestää paremmin äkillisiä muutoksia.

2. Suhtaudu muutokseen rakentavasti

Toinen resilienssin perusta on rakentava suhtautumistapa. On tärkeää nähdä muutoksissa ja haasteissa myös positiivisia puolia ja mahdollisuuksia. Myönteinen näkökulma antaa energiaa ja auttaa näkemään tien muutoksen läpi.

”Jokaisen on hyvä pysähtyä miettimään, ajattelenko kielteisesti vai myönteisesti. Ihminen voi manipuloida itseään tosi voimakkaasti kielteisellä ajattelulla”, muistuttaa Nikula.

Myös yrityksen kannattaa nähdä muutostilanteet mahdollisuutena. Haastava tilanne pakottaa keskittymään olennaiseen ja korjaamaan heikkouksia. Yritysten suurimmat vahvuudet ovatkin usein syntyneet kriiseissä.

3. Muodosta kokonaiskuva ja priorisoi

Kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti, yrityksen on tärkeää hahmottaa, mikä on olennaista ja mihin tulee keskittyä. Ekman kannustaa listaamaan esimerkiksi tuotteita, palveluita ja prosesseja ja miettimään niiden vaikutusta kassavirtaan ja liiketoiminnan kehittämiseen.

”On hyvä miettiä, mitkä toiminnot ovat elintärkeitä ja mikä vie meitä eteenpäin. Asioita, jotka syövät resursseja tuomatta juuri lisäarvoa, täytyy uskaltaa jättää pois”, Ekman neuvoo. Myös työntekijöitä tulisi auttaa priorisoimaan oleellisimpia tehtäviä.

4. Hyvä viestintä on muutoksessa välttämätöntä

”Avoin ja oikea-aikainen viestintä on tärkeää. Hankalissakin tilanteissa pitäisi osata luoda psykologista turvallisuutta ja luottamusta”, toteaa Nikula. Ilman avointa viestintää pelot ja huolet valtaavat alaa, mikä vie voimia ja heikentää toimintakykyä.

Esihenkilöiden rooli korostuu muutostilanteissa. On tärkeää, että heillä on empatia- ja havainnointikykyä ja että he uskaltavat ottaa vaikeitakin asioita puheeksi. Näin työyhteisössä kaikki saavat tukea, ja toimintaa voidaan muutostilanteissa myös kehittää yhdessä.

5. Hakekaa uutta suuntaa yhdessä – mahdollisimman laajalla näkökulmalla

Muutostilanteet vaativat yritykseltä uudistumista. Ekman kannustaa ottamaan koko henkilöstön mukaan suunnitteluun. ”Kun strategiaa muodostetaan yhdessä, kaikille syntyy selvä kuva siitä, mitä tavoitellaan. Jos tavoite ei ole selkeä, tekemisestä tulee helposti lyhytnäköistä ja jokainen katsoo vain omaa kenttäänsä eikä suurempaa kokonaisuutta.”

Uuden suunnan suunnittelussa on hyvä olla mukana eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Näin mukaan saadaan erilaisia näkemyksiä ja enemmän kokemusta. Samalla kannattaa miettiä, onko organisaatiossa riittävästi muutoksen vaatimaa osaamista ja onko sitä tarvetta hankkia lisää.

6. Varaudu muutoksiin skenaarioiden avulla

Tärkeä osa resilienssiä on riskeihin varautuminen. ”Kaikkea ei voi ennakoida, mutta jos erilaisia skenaarioita on mietitty etukäteen, yllätysten mahdollisuus vähenee”, toteaa Nikula.

Tällainen entä jos -tyyppinen pohtiminen auttaa näkemään, millaista varautumista tarvitaan. Varautuminen taas tuo joustavuutta ja peliaikaa tarvittavien muutosten tekemiseen.

7. Älä yritä selvitä ongelmista yksin – hae ratkaisuja yhdessä

Hyvä ongelmanratkaisukyky on tärkeimpiä resilienssin rakennusaineita. Ongelmia ei pidä sivuuttaa, vaan niitä pitää yrittää ratkaista itse ja toisten tuella. Esimerkiksi oman ja työntekijöiden jaksamisen suhteen on tärkeää olla rehellinen.

”Hyvä mittari on se, onko illalla vielä energiaa, vai syökö työ kaikki voimat. Jos näin on, työpäivään täytyy saada lisää palauttavia hetkiä”, Nikula toteaa. On tärkeää ymmärtää, että liika väsyminen ei ole normaalia vaan tilanne vaatii muutoksia. Jaksamisen haasteita voidaan korjata esimerkiksi tehtävien priorisoinnilla tai työn fiksummalla järjestämisellä.

LähiTapiola ja Elo auttavat asiakasyrityksiään hallitsemaan työkykyriskejä ja parantamaan henkilöstön hyvinvointia. Lue lisää!

Tarkistuslista: 7 keinoa resilienssin kehittämiseen

1. Resilienssi alkaa hyvinvoinnista. Panosta työhyvinvointiin ja hyvään johtamiseen, sillä ilman niitä joustavuus muutostilanteissa on heikkoa.
2. Suhtaudu muutokseen rakentavasti. Kielteinen ajattelu vie voimat ja nakertaa yhteistyötä. Pyri näkemään haasteiden lisäksi myös myönteiset asiat ja mahdollisuudet.
3. Muodosta kokonaiskuva ja priorisoi. Kriiseissä ja muutoksessa täytyy keskittyä olennaiseen. Auta kaikkia tunnistamaan tärkeimmät toimet ja priorisoimaan niitä.
4. Hyvä viestintä on kriittisen tärkeää. Ilman avointa viestintää pelot ja huolet valtaavat alaa. Muutostilanteissa hyvää viestintää tarvitaan tavallistakin enemmän.
5. Hakekaa uuttaa suunta yhdessä. Kun kaikki otetaan mukaan strategiatyöhön, hyviä ideoita ja näkökulmia saadaan enemmän. Samalla kaikkien ymmärrys uudesta suunnasta paranee.
6. Skenaarioiden miettiminen auttaa varautumaan. Kun riskejä kartoitetaan etukäteen, yllätysten mahdollisuus vähenee ja erilaisiin tilanteisiin voidaan varautua.
7. Älä yritä selvitä ongelmista yksin. Ongelmia ei pidä sivuuttaa vaan niitä kannattaa ratkaista yhdessä. Ongelmanratkaisukyky yksin ja ryhmänä on yksi resilienssin peruskivistä.