Henkivakuutuksen edunsaajan valinta
Henkivakuutuksen korvaus maksetaan menehtyessäsi sinun valitsemallesi edunsaajalle. Lue alta vinkit mitä edunsaajan valinnassa olisi hyvä huomioida.
Henkivakuutuksen edunsaajan määräys
Henkivakuutuksen edunsaajan määrittely on vähintäänkin yhtä tärkeä asia kuin itse vakuutusmäärä. Kun haet vakuutusta, merkitset vakuutushakemukseen edunsaajan eli määräät siitä, kenelle korvaus maksetaan.
Korvaukset maksetaan omaisillesi eli puolisolle ja rintaperillisille, jos et ole määrännyt muuta edunsaajaa. Edunsaajaksi voi valita esimerkiksi omat vanhemmat, erikseen nimitetyt edunsaajat tai kuolinpesän. Halutessasi voit valita edunsaajaksi myös jonkin säätiön tai yhdistyksen.
Jos haluat, että korvaus maksetaan avopuolisollesi, hänet on erikseen nimettävä edunsaajaksi, sillä avopuoliso ei kuulu yleisesti käytetyn ”omaiset”-edunsaajamääräyksenpiiriin, eikä myöskään puoliso-edunsaajavalinta kata avopuolisoa.
Edunsaajamääräys on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin ja ainakin elämäntilanteen muuttuessa. Jos haluat muuttaa edunsaajamääräystä, ilmoita muutoksesta kirjallisesti LähiTapiolalle.
Pariturvan edunsaaja
Pariturva on kahden hengen yhteinen henkivakuutus, jossa molemmilla osapuolilla on omat edunsaajat. Kummallakin heistä on omat edunsaajansa, mutta vain toinen heistä toimii vakuutuksenottajana ja vastaa edunsaajien määräämisestä. Yleensä pariturvavakuutuksessa puolisot nimetään toistensa edunsaajiksi.
Jos toinen vakuutetuista menehtyy, pariturvan korvaus suoritetaan täysimääräisenä kuolleen henkilön edunsaajille. Jos molemmat vakuutetut menehtyvät samanaikaisesti, vakuutuskorvaus jaetaan tasan kummankin osapuolen edunsaajien kesken.
Edunsaajat
Vakuutussumma jaetaan tasan vakuutetun aviopuolison ja perintökaaressa määriteltyjen perillisten kesken.
Jos vakuutetulla ei ole jälkeläisiä, vakuutuskorvaus myönnetään yksinomaan puolisolle. Jos puolisoa ei ole, vakuutuskorvaus jaetaan lapsille. Jos jokin lapsista on menehtynyt, hänen lapsensa saavat kuolleen osuuden perintökaaren sääntöjen mukaisesti.
Jos vakuutetulla ei ole puolisoa, lapsia tai heidän jälkeläisiään, vakuutuskorvaus jaetaan tasan vakuutetun vanhempien kesken. Mikäli vanhemmat eivät ole enää elossa, korvaus siirtyy vakuutetun sisarusten eli veljien ja siskojen kesken. Jos näitä sukulaisia ei ole, korvaus suunnataan isovanhemmille. Jos isovanhemmat ovat poissa, korvaus jaetaan vakuutetun setien, tätiensä ja enojensa kesken. Serkuilla ei ole oikeutta periä korvausta, sillä he eivät ole lähimpänä olevia omaisia.
Henkivakuutuskorvaus jaetaan tasapuolisesti rintaperillisten välillä. Jos joku lapsista on menehtynyt, hänen lapsensa saavat hänen osuutensa perintökaaren mukaisesti.
Henkivakuutuskorvaus jaetaan vakuutetun omien biologisten lasten sekä vakuutetun adoptioiden lasten kesken lapset-määräyksen perusteella. On huomioitava, että aviopuolison lapset ja kasvattilapset eivät automaattisesti kuulu tähän kategoriaan, vaan heidät on erikseen nimettävä edunsaajiksi.
Puoliso-edunsaajamääräys koskee vakuutuksen voimassaoloaikana olevaa aviopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen kumppania. Jos avioeron harkinta-aika on käynnissä, tämä edunsaajamääräys ei ole enää voimassa, ja vakuutuskorvaus maksetaan vakuutetun kuolinpesälle.
Avopuoliso ei automaattisesti ole oikeutettu vakuutuskorvaukseen puoliso-edunsaajamääräyksen kautta. Sen sijaan hänet on nimenomaisesti nimettävä edunsaajaksi (nimi ja henkilötunnus) jotta hän voi saada korvauksen.
Korvaussummasta maksetaan puolet vakuutetun aviopuolisolle ja toinen puoli jaetaan lasten kesken pääluvun mukaan. Mikäli aviopuolisoa ei ole, jaetaan korvaus lasten kesken. Mikäli ei ole lapsia, maksetaan korvaus kokonaisuudessaan aviopuolisolle.
Kuolemantapaussumma jaetaan tasan lastenlasten kesken. Jos joku edunsaajista on kuollut, korvaus jaetaan tasan elossa olevien lastenlasten kesken.
Jos tiettyjä henkilöitä on nimetty edunsaajiksi ilman eriteltyjä osuuksia (nimi, henkilötunnus tai syntymäaika), korvaus jaetaan tasaisesti näiden nimettyjen henkilöiden kesken. Jos joku näistä nimetyistä henkilöistä on menehtynyt, korvaus jaetaan elossa olevien nimettyjen henkilöiden kesken tasaisesti.
Jos vakuutuksenottaja on määrittänyt tiettyjä jako-osuuksia korvaukselle, niitä noudatetaan maksettaessa korvausta edunsaajille. Jos jokin nimetyistä osuuden saajista on poistunut, hänen osuutensa siirtyy vakuutetun kuolinpesälle.
Henkivakuutuskorvaus maksetaan vakuutetun kuolinpesälle, ja se jaetaan sieltä samalla tavalla kuin muutkin perinnön osat. Tämä tarkoittaa, että vakuutuskorvaus tulee osaksi kuolinpesän varoja ja se jaetaan myös mahdollisten velkojen kanssa ennen perinnön jakamista perillisille.
Mikäli halutaan, että summa maksetaan esimerkiksi yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle, kyseinen organisaatio (nimi ja y-tunnus) voidaan kuitenkin suoraan nimetä edunsaajaksi.
Hoida vakuutustasi helposti verkossa
Muutoksia vakuutukseen voit tehdä helposti LähiTapiolan verkkopalvelun kautta. Jos haluat muuttaa vakuutusturvaasi, voit laittaa meille viestiä verkkopalvelun kautta. Jos haluat korottaa korvaussummaa, muutos edellyttää, että terveydentilassasi ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen vuoksi tällöin täytetään uusi terveysselvitys.
Lue lisää
Henkivakuutusten verotus
Henkivakuutusta ottaessa valitaan edunsaaja, jolle henkivakuutuksen korvaus maksetaan. Korvauksen verotus riippuu siitä, onko edunsaaja lähiomainen vai ei.
Mikä on sopiva henkivakuutuksen korvaussumma?
Henkivakuutus on tärkeä mitoittaa omaan elämäntilanteeseen sopivaksi, jotta se tuo riittävän turvan läheisille. Lue asiantuntijamme neuvot oikean korvaussumman määrittämiseen.
Henkivakuutus vai lainaturva?
Lainaturvien tarkoituksena on kattaa nimenomaan lainan takaisinmaksua. Henkivakuutuksella voit turvata sekä asuntolainan takaisinmaksua että läheistesi toimeentuloa.