Kuolinpesän hoitajalle

Henkilön kuoltua hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Kuolinpesän asioista päättävät kuolinpesän osakkaat yhdessä. Omaisen on hyvä ilmoittaa asiakkaana olleen kuolemasta meille mahdollisimman pian kuolintodistuksella tai virkatodistuksella. Saat kuolintodistuksen lääkäriltä, joka viimeiseksi hoiti perittävää, ja virkatodistuksen esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastolta.

Lakimääräiset perilliset on ryhmiteltynä alla. Jos kyseisessä perillisryhmässä ei ole perillisiä, osakkaita ovat seuraavan ryhmän perilliset.

Jos ensiksi kuolleella aviopuolisolla ei ole ollut lapsia ja leski on perinyt puolisonsa, lesken kuoltua hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat myös ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset.

Jos perittävällä oli kuollessaan elossa olevia rintaperillisiä, leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on suoritettu.

Jos lesken ja perittävän välillä on tehty avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehtosopimus, leski ei ole kuolinpesän osakas. Tällöin jaettava jäämistö määritellään erottelemalla toisistaan ensiksi kuolleelle puolisolle kuulunut omaisuus ja leskelle kuuluva omaisuus.

Jäämistöositus ja erottelu toimitetaan aina ennen perinnönjakoa, koska vasta silloin selviää jaettavaan jäämistöön kuuluva omaisuus.

Perittävä on voinut määrätä testamentilla omaisuutensa tai osan siitä jollekin henkilölle tai yhteisölle. Tällainen yleistestamentinsaaja on kuolinpesän osakas. Sen sijaan jos perittävä on määrännyt tietyn rahasumman tai yksilöidyn omaisuuden nimetylle taholle, on kyseessä erityistestamentti. Erityistestamentinsaaja ei ole kuolinpesän osakas.

Yksittäinenkin kuolinpesän osakas voi pyytää perunkirjoitusta varten tarvittavat todistukset kuolinpäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Lakimääräisten perillisten osakkuusasema käy ilmi vainajan virkatodistuksesta, joka pesän osakkaan on esitettävä. Sen sijaan kuolinpäivää edeltävältä ajalta tietojen saantiin tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus. Käytännöllisintä on valtuuttaa joku henkilö toimimaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden puolesta. Pesän asioiden hoitaja voi olla myös pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija.

Valtuutettu voi olla joku pesän osakkaista tai täysin ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asianajaja. Valtakirjan on oltava yksilöity, avoin asianajovaltakirja ei riitä. Valtuutus tarvitaan jokaiselta kuolinpesän osakkaalta.

Kuolinpesän osakas, testamentinsaaja tai kuolinpesän velkoja voi hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän määräämistä. Jos tällainen on määrätty, vain hänellä on yksin oikeus hoitaa pesän asioita. Pesänselvittäjä esittää meille asiasta tuomioistuimen määräyksen.

Perittävä on saattanut testamentissaan määrätä testamentin toimeenpanijan. Hänellä on lähes sama toimivalta hoitaa kuolinpesän asioita kuin pesänselvittäjällä, ellei testamentin sanamuodosta muuta ilmene. Testamentin toimeenpanija esittää meille lainvoimaisen testamentin.

Perunkirjoitus on pidettävä lain mukaan kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolinpäivästä.

Perunkirjoituksen hoitaa se kuolinpesän osakkaista, jonka hoidossa on pesän omaisuus. Lisätietoja perunkirjoituksesta ja perintöverotuksesta saat muun muassa verotoimistosta tai vero.fi:n sivuilta .

Kun saamme tiedon henkilön kuolemasta, voimme lähettää alla mainitut todistukset perittävän viimeiseen kotiosoitteeseen. Jos pesän asioiden hoitaja haluaa todistuksen johonkin muuhun osoitteeseen, esitetään selvitys kuolinpesän osakkuudesta virkatodistuksella.

Lesken tiedot merkitään todistuksiin vain lesken suostumuksella.

Toimitathan meille seuraavat asiakirjat, jotta voimme auttaa kuolinpesän asioiden hoidossa. Tarvitsemme tiedon kuolinpesän osakkaista.

Sukuselvityksen eli virkatodistuksen saat tilattua evankelisluterilaisesta tai ortodoksisesta seurakunnasta, jos henkilö on kuulunut jompaankumpaan seurakunnista koko elämänsä.

Jos henkilö on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan (muut kuin evankelisluterilainen tai ortodoksinen kirkko), saat tilattua sukuselvityksen Digi- ja väestötietovirastosta.

Voimme toteuttaa toimenksiannot vasta tarkistettuamme asiakirjat. Varaathan siksi toimeksiantoihin riittävästi aikaa.

Jos perittävällä oli vakuutus, josta maksetaan korvausta hänen kuolemansa johdosta, edunsaaja täyttää ja allekirjoittaa korvaushakemuksen ja lähettää sen meille korvauskäsittelyn aloittamista varten.

Henkilövakuutukset, joita ovat esimerkiksi yksityistapaturma- ja matkustajavakuutus, päättyvät. Palautamme kuolinpäivän jälkeisen ajan vakuutusmaksun osuuden kuolinpesän tilille. Muulle kuin kuolinpesän tilille vakuutusmaksu voidaan palauttaa kaikkien pesän osakkaiden suostumuksella .

Vainajan nimissä olevat omaisuusvakuutukset, kuten ajoneuvo- ja kotivakuutus, pysyvät voimassa kunnes ne irtisanotaan tai kunnes vakuutettu omaisuus jaetaan tai myydään. Siirrämme vakuutukset kuolinpesän nimiin, kun olemme saaneet tiedon kuolemasta. Vakuutusten irtisanomiseen ja muuttamiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Korvauskäsittelyt

Jos henkilöllä on kuollessaan ollut korvauskäsittely kesken, tulee hänen tilalleen kuolinpesä. Vainajalle kuulunut oikeus hakea korvausta siirtyy kuolinpesälle. Kuolinpesä ei voi kuitenkaan jo aloitetussa korvauskäsittelyssä pääsääntöisesti esittää uusia vaatimuksia.

Jos henkilöllä on kuollessaan ollut voimassa säästämisen ja sijoittamisen sopimus, kuten sijoituspalvelu-, omaisuudenhoito- ja / tai kapitalisaatiosopimus, pysyy sopimus voimassa myös kuoleman jälkeen.

Tarkistathan perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän vakuutusten riittävyyden.

Perinnönjaosta laaditaan jakokirja. Sen jälkeen, kun kuolinpesän koko omaisuus on jaettu, kuolinpesä lakkaa ja kukin osakas määrää yksin saamastaan omaisuudesta.

Voit aina kysyä neuvoa toimistoistamme, jotta vakuutusasiat tulevat oikein hoidetuiksi. Sijoituksia koskien voit olla yhteydessä säästämisen ja sijoittamisen asiakaspalveluun puh. 09 453 8500 (ma–pe klo 9–17 ).