Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen

Kuolinpesän hoitajalle

Läheisen kuolemaan liittyy paljon paperitöitä. Olemme koonneet ohjeita sinulle, joka hoidat kuolinpesän käytännön asioita. Näillä ohjeilla vakuutus- ja sijoitusasiat hoituvat oikein ja mahdollisimman vaivattomasti.

Korvauksenhaku kuolemantapauksen sattuessa

Kuolemantapauksesta voi hakea korvausta henki-, eläke- ja säästöhenkivakuutusten sekä tapaturmavakuutuksen perusteella. Katso toimintaohjeet korvauksenhakuun.

Tutustu kuolinpesän hoitajan ohjeisiin

Henkilön kuoltua hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Kuolinpesän asioista päättävät kuolinpesän osakkaat yhdessä. Omaisen on hyvä ilmoittaa asiakkaana olleen kuolemasta meille mahdollisimman pian kuolintodistuksella tai virkatodistuksella. Saat kuolintodistuksen lääkäriltä, joka viimeiseksi hoiti perittävää, ja virkatodistuksen esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastolta.

Kuolinpesän osakkaita ovat:
  • lakimääräiset perilliset

  • leski, jos puolisoilla ei ollut avio-oikeuden täysin poissulkevaa avio-ehtoa

  • yleistestamentinsaaja.

Perilliset

Lakimääräiset perilliset on ryhmiteltynä alla. Jos kyseisessä perillisryhmässä ei ole perillisiä, osakkaita ovat seuraavan ryhmän perilliset.

  1. 1.

    perittävän lapset tai heidän jälkeläisensä

  2. 2.

    leski, jos perittävältä ei jäänyt lapsia tai heidän jälkeläisiään

  3. 3.

    perittävän vanhemmat tai heidän jälkeläisensä

  4. 4.

    perittävän isovanhemmat tai heidän jälkeläisensä. Serkut eivät kuitenkaan enää peri.

Jos ensiksi kuolleella aviopuolisolla ei ole ollut lapsia ja leski on perinyt puolisonsa, lesken kuoltua hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat myös ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset.

Leski

Jos perittävällä oli kuollessaan elossa olevia rintaperillisiä, leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on suoritettu.

Jos lesken ja perittävän välillä on tehty avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehtosopimus, leski ei ole kuolinpesän osakas. Tällöin jaettava jäämistö määritellään erottelemalla toisistaan ensiksi kuolleelle puolisolle kuulunut omaisuus ja leskelle kuuluva omaisuus.

Jäämistöositus ja erottelu toimitetaan aina ennen perinnönjakoa, koska vasta silloin selviää jaettavaan jäämistöön kuuluva omaisuus.

Yleistestamentinsaaja

Perittävä on voinut määrätä testamentilla omaisuutensa tai osan siitä jollekin henkilölle tai yhteisölle. Tällainen yleistestamentinsaaja on kuolinpesän osakas. Sen sijaan jos perittävä on määrännyt tietyn rahasumman tai yksilöidyn omaisuuden nimetylle taholle, on kyseessä erityistestamentti. Erityistestamentinsaaja ei ole kuolinpesän osakas.

Yksittäinenkin kuolinpesän osakas voi pyytää perunkirjoitusta varten tarvittavat todistukset kuolinpäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Lakimääräisten perillisten osakkuusasema käy ilmi vainajan virkatodistuksesta, joka pesän osakkaan on esitettävä. Sen sijaan kuolinpäivää edeltävältä ajalta tietojen saantiin tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus. Käytännöllisintä on valtuuttaa joku henkilö toimimaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden puolesta. Pesän asioiden hoitaja voi olla myös pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija.

Osakkaiden yhdessä valtuuttama henkilö

Valtuutettu voi olla joku pesän osakkaista tai täysin ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi asianajaja. Valtakirjan on oltava yksilöity, avoin asianajovaltakirja ei riitä. Valtuutus tarvitaan jokaiselta kuolinpesän osakkaalta.

Pesänselvittäjä

Kuolinpesän osakas, testamentinsaaja tai kuolinpesän velkoja voi hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän määräämistä. Jos tällainen on määrätty, vain hänellä on yksin oikeus hoitaa pesän asioita. Pesänselvittäjä esittää meille asiasta tuomioistuimen määräyksen.

Testamentin toimeenpanija

Perittävä on saattanut testamentissaan määrätä testamentin toimeenpanijan. Hänellä on lähes sama toimivalta hoitaa kuolinpesän asioita kuin pesänselvittäjällä, ellei testamentin sanamuodosta muuta ilmene. Testamentin toimeenpanija esittää meille lainvoimaisen testamentin.

Mikä on perukirja?

Perunkirjoitus on pidettävä lain mukaan kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolinpäivästä.

Perukirja toimii:
  • osakasluettelona perittävän oikeudenomistajista

  • pesänselvitystä ja perinnönjakoa palvelevana omaisuusluettelona perittävän varoista ja veloista

  • veroilmoituksena perintöverotusta varten.

Perunkirjoituksen hoitaa se kuolinpesän osakkaista, jonka hoidossa on pesän omaisuus. Lisätietoja perunkirjoituksesta ja perintöverotuksesta saat muun muassa verotoimistosta tai vero.fi:n sivuilta.

Todistukset perukirjaa varten

Kun saamme tiedon henkilön kuolemasta, voimme lähettää alla mainitut todistukset perittävän viimeiseen kotiosoitteeseen. Jos pesän asioiden hoitaja haluaa todistuksen johonkin muuhun osoitteeseen, esitetään selvitys kuolinpesän osakkuudesta virkatodistuksella.

  • Saldotodistukset kuolinpäivältä perittävän rahasto-omistuksista ja mahdollisista muista säästämisen ja sijoittamisen sopimuksista.

  • Tiedot kuolemantapauskorvauksista. Kuolemantapauskorvaus voi sisältyä henki-, säästö- ja eläkevakuutuksiin tai yksityistapaturma- ja matkustajavakuutuksiin.

Lesken tiedot merkitään todistuksiin vain lesken suostumuksella.

Toimitathan meille seuraavat asiakirjat, jotta voimme auttaa kuolinpesän asioiden hoidossa. Tarvitsemme tiedon kuolinpesän osakkaista.

  • Digi- ja väestötietoviraston vahvistama perukirjan osakasluettelo tai perukirja ja sukuselvitys, josta ilmenevät perittävän lakimääräiset perilliset. Se tarkoittaa katkeamatonta sukuselvitystä 15-vuotiaasta kuolinhetkeen saakka.

Sukuselvityksen eli virkatodistuksen saat tilattua evankelisluterilaisesta tai ortodoksisesta seurakunnasta, jos henkilö on kuulunut jompaankumpaan seurakunnista koko elämänsä.

Jos henkilö on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan (muut kuin evankelisluterilainen tai ortodoksinen kirkko), saat tilattua sukuselvityksen Digi- ja väestötietovirastosta.

  • Mahdollinen testamentti sekä lakimääräisten perillisten testamentin tiedoksisaanti- ja hyväksymisilmoitukset ja lakiosailmoitukset.

  • Mahdollinen avioehtosopimus.

  • Mahdollinen ensiksi kuolleen puolison perukirja (ja sukuselvitys), jos ositusta ei ole toimitettu.

  • Jos ensiksi kuolleen puolison pesä on ositettu, tarvitaan ositus- ja jakokirja.

Tehtävää toimeksiantoa varten toimita meille lisäksi:
  • kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoittama valtakirja kuolinpesän vakuutus- ja korvausasioiden hoitamiseen tai toimeksiantolomake.

Voimme toteuttaa toimenksiannot vasta tarkistettuamme asiakirjat. Varaathan siksi toimeksiantoihin riittävästi aikaa.

Henkilövakuutukset

Jos perittävällä oli vakuutus, josta maksetaan korvausta hänen kuolemansa johdosta, edunsaaja täyttää ja allekirjoittaa korvaushakemuksen ja lähettää sen meille korvauskäsittelyn aloittamista varten.

Henkilövakuutukset, joita ovat esimerkiksi yksityistapaturma- ja matkustajavakuutus, päättyvät. Palautamme kuolinpäivän jälkeisen ajan vakuutusmaksun osuuden kuolinpesän tilille. Muulle kuin kuolinpesän tilille vakuutusmaksu voidaan palauttaa kaikkien pesän osakkaiden suostumuksella.

Omaisuusvakuutukset

Vainajan nimissä olevat omaisuusvakuutukset, kuten ajoneuvo- ja kotivakuutus, pysyvät voimassa kunnes ne irtisanotaan tai kunnes vakuutettu omaisuus jaetaan tai myydään. Siirrämme vakuutukset kuolinpesän nimiin, kun olemme saaneet tiedon kuolemasta. Vakuutusten irtisanomiseen ja muuttamiseen tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Korvauskäsittelyt

Jos henkilöllä on kuollessaan ollut korvauskäsittely kesken, tulee hänen tilalleen kuolinpesä. Vainajalle kuulunut oikeus hakea korvausta siirtyy kuolinpesälle. Kuolinpesä ei voi kuitenkaan jo aloitetussa korvauskäsittelyssä pääsääntöisesti esittää uusia vaatimuksia.

Säästö- ja sijoitussopimukset

Jos henkilöllä on kuollessaan ollut voimassa säästämisen ja sijoittamisen sopimus, kuten sijoituspalvelu-, omaisuudenhoito- ja / tai kapitalisaatiosopimus, pysyy sopimus voimassa myös kuoleman jälkeen.

Vakuutusturvien ajantasaisuus

Tarkistathan perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän vakuutusten riittävyyden.

Perinnönjaosta laaditaan jakokirja. Sen jälkeen, kun kuolinpesän koko omaisuus on jaettu, kuolinpesä lakkaa ja kukin osakas määrää yksin saamastaan omaisuudesta.

  • Kun kuolinpesän säästöjen tai rahasto-osuuksien omistusoikeus halutaan siirtää kuolinpesän osakkaille, on meille esitettävä lainvoimainen perinnönjakokirja.

  • Jos kuolinpesän osakkaita on enemmän kuin yksi, tarvitsemme kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoittaman valtakirjan siitä, kuka voi allekirjoittaa omistusoikeuden siirtoja koskevat toimeksiannot kuolinpesän puolesta.

  • Tarvitsemme kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumuksen, jos kuolinpesän nimissä olevat säästöt tai rahasto-osuudet halutaan lunastaa ja siirtää kuolinpesän tilille. Suostumus annetaan yksilöidyllä valtakirjalla, jonka kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoittavat.

  • Suostumuksessa tai jakokirjassa yksilöidään ne kohteet, jotka lunastetaan tai joiden omistusoikeus siirretään.

  • Ilmoitathan myös tilinumerot, joille varat siirretään

  • Kukin osakas huolehtii itse siitä, että hänen saamansa omaisuuden vakuutukset ovat kunnossa. Esimerkiksi ajoneuvojen vakuutustietojen ja vakuutusturvan muuttaminen edellyttää, että uusi omistaja esittää meille selvityksen omaisuuden siirtymisestä esimerkiksi lainvoimaisella perinnönjakokirjalla tai ajoneuvon rekisteriotteella.

  • Kuolinpesän asioiden hoitoon saattaa liittyä erityispiirteitä, joita ei tässä oppaassa ole huomioitu.

Voit aina kysyä neuvoa toimistoistamme, jotta vakuutusasiat tulevat oikein hoidetuiksi. Sijoituksia koskien voit olla yhteydessä säästämisen ja sijoittamisen asiakaspalveluun puh. 09 453 8500 (ma–pe klo 9–17 ).