Miksi työssä uupuminen on niin yleistä? – Lue merkittävimmistä syistä ja poimi 5 tehokasta keinoa estää uupumista

Uupumuksesta on tullut aikamme vitsaus. Erään arvion mukaan joka neljäs suomalainen työssäkäyvä kokee uupumusta. LähiTapiolan ja Elon asiantuntijat kertovat, miksi työssä jaksamisen ongelmista on tullut niin valtavan yleisiä. Poimi viisi keinoa siihen, miten uupumista voi estää tehokkaasti.

Uupumisen hinta on kova. Se voi johtaa mielenterveyden ongelmiin, sairauslomiin ja jopa pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen. Lisäksi uupuminen aiheuttaa suuria kustannuksia niin työnantajille kuin yhteiskunnallekin.

”Uupuminen ei yleensä johdu vain yksilöstä”, toteaa Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Noora Poussu. Ongelmien taustalla on myös työelämän muutos, ja siksi suuri osa ratkaisuista linkittyy työpaikalle. Poussu ja LähiTapiolan palvelujohtaja Mari Järvinen avaavat uupumisen yleistymisen syitä sekä toimivimpia keinoja parantaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia.

Työn ja elämän intensifikaatio vie voimat

Keskeinen syy uupumisen ongelmaan on työn intensifikaatio, jolla viitataan työn vaatimusten ja kuormittavuuden kasvuun. Työelämästä on tullut monin tavoin intensiivisempää, ja esimerkiksi työn monimutkaisuus ja informaation määrä ovat kasvaneet. Lisäksi digitalisaation myötä kaikki tapahtuu nopeammalla tahdilla, ja työ seuraa mukana kaikkialle.

Myös kuormitus vapaa-ajalla on kasvanut. Ihmisillä on enemmän harrastuksia ja menoja. ”On hyvä muistaa, että ihmisen fysiologia ei kuitenkaan ole muuttunut. Tarvitsemme riittävästi aikaa palautumiseen”, sanoo Järvinen. Jos kuormituksen ja palautumisen kokonaissaldo on miinuksella, ihminen alkaa uupua.

Työelämän kiihtyneestä tahdista on seurannut myös se, että harvalla on enää aikaa kaiken työn tekemiseen. Joitain asioita on pakko tehdä huonommin, lykätä myöhemmäksi tai jättää kokonaan tekemättä. Tämäkin lisää stressiä. Työtehtäviä pitäisi priorisoida, mutta se voi olla uupuneelle erittäin vaikeaa, sillä väsyminen aiheuttaa ”putkinäköä”.

Poussu kertoo, että ongelmia saattaa keskittyä erityisesti tiettyihin tiimeihin, joissa työn järjestäminen ei ole onnistunut. ”Voi syntyä ikävä kierre. Kun yksi uupuu ja jää sairauslomalle, muiden työtaakka kasvaa, ja hekin alkavat uupua.”

On tärkeää huomata, että tyypillisesti uupumisen ytimessä ovat juuri työn kuormittavuus, resursointi ja organisointi. Jos työtä ja painetta on yksinkertaisesti liikaa, ongelmaa ei voi korjata vaikkapa liikuntasetelien tai terveellisten aamiaisten kaltaisilla parannuksilla.

Kehon hälytystila ja ristiriitatilanteet aiheuttavat nopeasti ongelmia

Pitkään jatkuva ylikuormitus ja stressi vaikuttavat kehon toimintaan. ”Keho voi mennä fysiologiseen hälytystilaan. Monille tulee esimerkiksi vatsaoireita, niskaoireita tai päänsärkyä”, Järvinen kuvailee. Oireet voivat olla vieläkin vakavampia, ja esimerkiksi uni voi häiriintyä. Tässä vaiheessa uupumisen riski on jo erittäin suuri.

Toinen vakava ongelma-alue ovat erilaiset ristiriitatilanteet. Organisaatiossa voi olla vuorovaikutuksen ongelmia, konflikteja tai jopa kiusaamista. ”Työelämästä ei juuri löydy kuormittavampaa asiaa”, kertoo Poussu. Jos konflikteja ei saada nopeasti ratkaistua, seurauksena on usein sairauslomia.

Viisi keinoa parantaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia

1. Arvostava dialogi on avainasemassa

Työntekijän hyvinvoinnin tilannetta ei ole aina helppo nähdä ulospäin. ”Arvostava dialogi on todella tärkeää”, toteaakin Järvinen. Hyvä keskusteluyhteys auttaa huomaamaan, jos työntekijä alkaa voida huonosti tai hänellä on esimerkiksi liikaa työtä.

Jos haasteista keskustellaan vasta sitten, kun henkilö on jo joutunut sairauslomalle, ollaan auttamattomasti myöhässä. Mitä aiemmin tilannetta voidaan korjata, sitä pienemmillä vahingoilla selvitään.

2. Tuunaa työtä

”Jaksamisen haasteita voi harvoin korjata vippaskonsteilla. On tärkeää miettiä työn tekemisen tapoja ja työn organisointia”, Poussu kertoo. Toimivimpia keinoja ongelmien korjaamiseen on niin sanottu työn tuunaaminen, jolla tarkoitetaan työn muokkaamista työntekijälle mielekkäämmäksi tai työntekijän tilanteeseen sopivammaksi.

Jos vaikkapa jokin tietty työtehtävä aiheuttaa paljon painetta, voisiko sen tehdä yhdessä työkaverin kanssa? Esihenkilö voi myös auttaa työntekijää tehtävien priorisoinnissa.

3. Tunnista energiaa tuovat voimavaratekijät ja lisää niitä

”Työssä on aina asioita, jotka tuovat iloa ja energiaa, ja toisaalta asioita, jotka vievät niitä”, kiteyttää Poussu.

Onkin tärkeää tunnistaa, mikä lisää hyvinvointia, ja pyrkiä vahvistamaan tällaisia voimavaratekijöitä. Esimerkiksi asiantuntija saattaa nauttia uuden oppimisesta ja haastavien asioiden selvittämisestä. Jos työ taas ei ole kognitiivisesti vaativaa, hyvä työporukka ja työn selkeä organisointi voivat olla merkittäviä voimavaratekijöitä.

4. Kehitä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia

Hyvät sosiaaliset suhteet voivat olla valtava energian lähde. Jos ihmisellä on hyvä esihenkilö, kivat ja auttavaiset kollegat ja mahdollisuus sparrata haastavia asioita toisten kanssa, työssä jaksaminen paranee merkittävästi. Työpaikan sosiaalisesta hyvinvoinnista kannattaakin huolehtia. ”Mitä paremmin työntekijät tuntevat toisensa ja ymmärtävät toisiaan, sitä paremmin yhteistyö sujuu”, toteaa Järvinen.

5. Panosta esihenkilöiden osaamiseen ja hyödynnä yhteiskunnan tarjoamia keinoja

Esihenkilöt ovat avainroolissa työhyvinvoinnissa, sillä he hoitavat työn käytännön organisointia ja yhteydenpitoa työntekijöihin. Hyvä esihenkilötyö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan tarvitaan tukea ja koulutusta.

Jos työntekijä pääsee uupumaan, apuun kannattaa ottaa myös henkilöstöhallinnon asiantuntemus. ”Meillä on Suomessa loistava keinovalikoima tukea ihmisiä, joilla on alentunut työkyky”, kertoo Poussu. Esimerkiksi lyhennetty työviikko osasairauspäivärahalla voi auttaa työntekijää toipumaan, ja samalla yritys saa yhteiskunnalta tukea työkyvystä huolehtimiseen.

Järvinen ja Poussu kannustavat yrityksiä ja yksilöitä panostamaan työhyvinvointiin, sillä se hyödyttää kaikkia ja näkyy aikanaan myös taloudellisessa tuloksessa.

”Yksilön vastuulla on pitää huolta omasta terveydestä ja palautumisesta sekä huolehtia omasta osaamisesta ja asenteesta. Tärkeää on myös toimia ratkaisukeskeisenä ja energiaa tiimiin tuovana jäsenenä sekä osata pyytää apua, kun kaipaa tukea. Ketään ei pidä jättää yksin ongelmiensa kanssa”, toteaa Järvinen. Johdon tehtävä on johtaa työhyvinvointia ja toimia esimerkkinä puheen ja tekojen tasolla.

”Työhyvinvoinnin parantaminen on pitkäjänteistä työtä, johon kuuluu esimerkiksi yhteistyö työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa sekä datan ja mittareiden seuraaminen. Työkykyjohtaminen pitäisi nähdä punaisena lankana, joka kulkee läpi yrityksen kaikkien prosessien”, Poussu kannustaa.

LähiTapiola ja Elo auttavat asiakasyrityksiään hallitsemaan työkykyriskejä ja parantamaan henkilöstön hyvinvointia. Lue lisää!

5 keinoa vähentää uupumista ja lisätä hyvinvointia

1. Arvostava dialogi. Kun työntekijän kanssa on hyvä keskusteluyhteys, haasteet huomataan ajoissa ja esimerkiksi työmäärää voidaan säätää fiksusti.
2. Tuunaa työtä. Tekemällä pieniä muutoksia työhön ja priorisoimalla työtehtäviä voidaan saada erinomaisia tuloksia.
3. Tunnista energiaa tuovat voimavaratekijät ja lisää niitä. Työtehtävissä on monia asioita, jotka antavat iloa ja energiaa. Kun niitä vahvistetaan, työhyvinvointi kasvaa.
4. Kehitä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvä ja kannustava työyhteisö lisää hyvinvointia ja vähentää uupumisen riskiä.
5. Tue esihenkilöitä ja hyödynnä yhteiskunnan apukeinoja. Esihenkilöiden koulutukseen kannattaa panostaa, sillä heillä on avainrooli työhyvinvoinnin parantamisessa. Jos työntekijä uupuu, hyödynnä yhteiskunnan kuntoutumista tukevia apukeinoja.