Två av fem vill stärka sambons ställning i arvsordningen – frågan delar finländarna
I var fjärde finländsk familj lever man i samboförhållande men vid ett dödsfall är sambons ställning fortfarande svagt tryggad. Enligt LokalTapiolas enkät Vardagsgranskning delar frågan finländarna: 42 procent vill stärka sambons arvsrätt men lika många anser att sambopar själva bör sköta saken.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2024 lopulla noin 375 000 avoparia. Avoliitot ovat yleistyneet tasaisesti 1990‑ ja 2000‑luvuilla: vuonna 1992 avoparien osuus perheistä oli 15 prosenttia, kun nyt jo joka neljännessä perheessä (26 %) eletään avoliitossa. Myös lapsiperheissä avoliitto on yleinen perhemuoto – jo joka viidennessä (21 %) lapsiperheessä eletään avoliitossa.
Vaikka avoliitot ovat arkipäiväistyneet nopeasti, avopuolisoiden asema perimysjärjestyksessä ei ole juuri muuttunut.
– Avopuoliso jää kuolemantapauksessa kokonaan ilman perintöä, ellei asiasta ole erikseen sovittu testamentilla, muistuttaa LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi.
LähiTapiola kysyi noin tuhannelta suomalaiselta, muuttaisivatko he avopuolison asemaa perimysoikeudessa. Vastaajat edustavat Manner‑Suomen aikuisväestöä.* Kyselyn mukaan 42 prosenttia suomalaisista parantaisi avopuolison asemaa.
– Avoliitossa elävälle avopuoliso on ihan yhtä merkityksellinen elämänkumppani kuin aviopuolisokin. Moni saattaa ajatella avioliiton olevan lähinnä muodollinen sopimus, jolla ei ole suurta merkitystä arjen kannalta. Sopimushan se onkin, mutta samalla sovitaan myös hyvin konkreettisista asioista, kuten siitä, ettei toinen jää tuuliajolle, jos pahin tapahtuu, Lammi sanoo.
Avoliitot ovat yleistyneet Suomessa. Avopuoliso ei kuitenkaan peri puolisoaan ilman testamenttia. Muuttaisitko avopuolison asemaa perimysoikeudessa? (%, n=1 049)
Rendering component: media
Lähde: LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely, 12.–19.9.2025. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä.
Mielipiteet jakautuvat kahtia: yhtä moni parantaisi avopuolison asemaa kuin pitäisi sen ennallaan
Kyselyn mukaan 16 prosenttia suomalaisista katsoo, että avopuolison pitäisi periä puolisonsa pitkän parisuhteen perusteella. Lisäksi 14 prosenttia antaisi avopuolisolle perimysoikeuden silloin, jos parilla on yhteisiä lapsia. Vastaajista 12 prosenttia kannattaisi avopuolison perimysoikeutta molemmissa tilanteissa.
– Lasten asema perinnössä on aina ensisijainen. Jos vainajalla on lapsia, puoliso ei peri automaattisesti – ei avo- eikä aviopuoliso. Aviolesken asemaa turvaa tällöin ositus, jossa puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Jos vainaja on ollut puolisoaan varakkaampi, leski voi saada tasinkoa. Avopuoliso sen sijaan ei peri puolisoaan ilman testamenttia missään tilanteessa eikä ole oikeutettu tasinkoon. Avopuolison asema on käytännössä varsin heikko, ja kyselyn perusteella moni suomalainen olisi valmis vahvistamaan sitä tilanteissa, joissa perheside on vahva, Veera Lammi kertoo.
LähiTapiola kertoi maaliskuussa kyselytutkimuksesta, joka osoitti, että suomalaisperheissä on sitkeä harhaluulo aviolesken asemasta. Lähes joka toinen suomalainen uskoo virheellisesti, että avioleski perii puolisonsa omaisuutta silloinkin, kun vainajalla on lapsia.
– Perintöasioita ajatellaan usein vasta sitten, kun ne tulevat omalle kohdalle. Se on täysin ymmärrettävää, sillä kokonaisuus on monimutkainen ja monelle vieras. Esimerkiksi avio‑oikeus saatetaan sekoittaa perimiseen, vaikka kyse on eri asioista. Avio‑oikeus ei tarkoita oikeutta vainajan omaisuuteen, vaan oikeutta puoleen puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Jos varallisuus on ollut suunnilleen yhtä suuri, leski ei saa kuolinpesästä mitään, Lammi selventää.
Kyselyssä 42 prosenttia suomalaisista ei muuttaisi avopuolison asemaa perimysjärjestyksessä. Heidän mielestään jokaisen tulisi huolehtia asiasta itse testamentin avulla. Mielipiteet jakautuvat siis kahtia: yhtä suuri osa suomalaisista haluaisi parantaa avopuolison asemaa kuin säilyttää sen ennallaan.
Lammi muistuttaa, että testamentti ja henkivakuutus ovat keskeisiä keinoja turvata puolison taloudellinen asema – oli kyse sitten avo‑ tai avioliitosta.
– Kun oma tilanne käydään ajoissa läpi läheisten kanssa, voidaan välttää turhaa epävarmuutta. Varautuminen ei poista surua, mutta se voi tuoda taloudellista turvaa kaikkein vaikeimpaan hetkeen, hän toteaa.
Rendering component: embeddedArticle
Vid dödsfall är sambons ställning svagt tryggad
Make eller maka har en lagstadgad ställning. Den efterlevande maken eller makan har rätt att besitta makarnas gemensamma hem och sedvanlig lösegendom. Om den avlidne inte har barn, ärver maken eller makan hela kvarlåtenskapen. Om det finns barn, ärver maken eller makan inte automatiskt, men boendet och utkomsten skyddas i lag. (Källa: Finlex, Perintökaari 40/1965.)
Sambo ärver inte utan testamente. Sambon har inte heller någon automatisk rätt att stanna kvar i det gemensamma hemmet om bostaden var den avlidnes egendom. Sambolagen, som trädde i kraft 2011, gav sambon en begränsad möjlighet att få behovsprövat understöd ur kvarlåtenskapen om försörjningen försämras på grund av partnerns död, men detta motsvarar inte makens eller makans arvs- och änkeskydd. (Källor: Finlex, Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 26/2011; Suomi.fi, Läheisen kuolema – Perinnön jakaminen.)
Rendering component: embeddedArticle
*) LokalTapiolas enkät Vardagsgranskning
LokalTapiolas enkät Vardagsgranskning besvarades av 1 049 personer 12–19.9.2025. De som svarade på enkäten representerar befolkningen på fastlandet i Finland som fyllt 18 år. Analysföretaget Verian gjorde enkäten. Felmarginalen för undersökningsresultaten är cirka +/- 3,1 procentenheter.
