Tietoa sijoittajalle

Tutustu huolellisesti sijoituskohteen tietoihin. Rahoitusvälineisiin sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voivat sekä nousta että laskea, sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Asiakkaan tulee aina huolellisesti perehtyä valitsemiinsa sijoitusinstrumentteihin ja niihin sisältyviin riskeihin, asiakassopimuksiin, asiakkaalle toimitettuihin vahvistuksiin, raportteihin ja muihin ilmoituksiin. Asiakkaan tulee välittömästi ilmoittaa havaitsemistaan virheistä LähiTapiola-rahastojen asiakaspalveluun (puh. 09 453 8500 ). Ennen rahastoon sijoittamista asiakkaan tulee perehtyä avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja rahaston sääntöihin. Asiakasta kehotetaan säästämään tai tallentamaan kaikki sopimusasiakirjat ja muu asiakassuhteessa annettu materiaali.

Tietoa sijoittajalle (pdf)

LähiTapiola Varainhoidon omistajaohjauksen periaatteet (pdf)

Osakkeenomistajien oikeudet – direktiivin mukainen selvitys asiakkaiden omaisuudenhoitosopimusten noudattamisesta LähiTapiola Varainhoidossa (pdf)

LähiTapiola-rahastojen toimeksiantojen välittäminen (pdf)

Toimeksiantojen hoitaminen omaisuudenhoidossa (pdf)

Toimintaperiaatteet liite (pdf)
RTS 28 -raportti ammattimaiset asiakkaat (pdf)
RTS 28 -raportti ei-ammattimaiset asiakkaat (pdf)
RTS28 Toimeksiantojen toteutuksen laadullinen arviointi (pdf)

Tutustu myös etämyyntisääntöihin (pdf)

Lue myös lisää LähiTapiola Varainhoidosta

Rahastoilla voi käydä kauppaa jokaisena pankkipäivänä. Kaupankäynti tarkoittaa merkintöjen, lunastusten ja vaihtojen tekemistä. Rahastojen ostamista kutsutaan merkinnäksi ja myymistä lunastukseksi. Rahasto-osuuksia voi myös vaihtaa LähiTapiola-rahastojen välillä.Merkinnästä, lunastuksesta ja vaihdosta perittävät palkkiot löytyvät rahastohinnastosta.

Avaa rahastohinnastot (pdf)

Sijoitusrahastot ovat verovapaita yhteisöjä eivätkä ne maksa veroa korkotuloistaan tai luovutusvoitoistaan. Rahasto-osuudenomistaja saa luovutusvoittoa tai -tappiota luopuessaan rahasto-osuuksista lunastuksen tai vaihdon yhteydessä. Luovutusvoitoista maksetaan pääomatulovero.

Rahastoyhtiö ilmoittaa rahasto-osuuksien omistustiedot vuosittain veroviranomaisille. Luovutusvoitot ja -tappiot tulee tarkistaa esitäytetystä veroilmoituksesta ja tehdä tarvittaessa korjaukset.

Lisätietoa pääomatulojen verotuksesta löytyy verohallinnon sivuilta sekä Pörssisäätiön julkaisemasta Sijoittajan vero-oppaasta.

Siirry Verohallinnon sivuille

Sijoittajan vero-oppaaseen

Alla on kuvattu sijoitusrahaston ja osuudenomistajan verotus Suomen verojärjestelmän mukaan (Suomessa yleisesti verovelvollinen luonnollinen henkilö).

Rahastosäästäjä voi saada luovutusvoittoa luopuessaan rahasto-osuuksista lunastuksen tai vaihdon yhteydessä. Luovutusvoitto on lunastushinnan ja merkintähinnan erotus. Rahasto-osuuden lunastuksen tai vaihdon yhteydessä syntyvä luovutusvoitto on pääomatuloa, josta peritään 30 prosentin vero. Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, veroprosentti on 34. Rahastoissa voi olla myös tuotto-osuuksia ja niille maksettava vuotuinen tuotto verotetaan pääomatulona.

Rahasto-osuuksien arvo voi myös laskea. Mikäli rahasto-osuuksista luovutaan tappiolla, muodostuu verotukseen ilmoitettavaa luovutustappiota. Luovutustappiot voi vähentää kaikista pääomatuloista. Jos sinulla ei ole lainkaan pääomatuloja tai pääomatuloja on vähemmän kuin vähennettäviä myyntitappioita, vähennys siirtyy seuraaville viidelle vuodelle. Luovutustappion perusteella et voi saada alijäämähyvitystä ansiotulojen verotuksessa.

Jos kalenterivuoden aikana myyntihinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa, myyntivoitto on verotonta. Sama pätee myyntitappioon: tappiota ei voi vähentää, jos vuoden aikana myydyn omaisuuden hankintahinnat ovat olleet yhteensä enintään 1 000 euroa.

Rahasto-osuuksien lunastuksesta saatava luovutusvoitto voidaan laskea joko todellista luovutusvoittoa käyttämällä tai hankintameno-olettamalla. Todellisen luovutusvoiton saa vähentämällä lunastushinnasta merkintähinnan sekä rahasto-osuuksien hankinnasta aiheutuneet kulut. Hankintameno-olettamaa käytettäessä lunastushinnasta vähennetään todellisen merkintähinnan sijasta hankintameno-olettama. Mikäli rahasto-osuudet on omistettu alle 10 vuotta, on hankintameno-olettama 20 prosenttia lunastushinnasta. Vähintään 10 vuotta omistettujen rahasto-osuuksien osalta hankintameno-olettama on 40 prosenttia lunastushinnasta.

Jos vain osa rahasto-osuuksista lunastetaan, määräytyy lunastettujen osuuksien hankintahinta siten, että ensiksi hankitut osuudet katsotaan lunastetuiksi ensin.

Rahastoyhtiö ilmoittaa rahasto-osuuksien omistustiedot vuosittain veroviranomaisille. Luovutusvoitot ja -tappiot tulee tarkistaa esitäytetystä veroilmoituksesta ja tehdä tarvittaessa korjaukset. Yksittäisten sijoittajien saamien tulojen tai myyntivoittojen verotus riippuu yksittäisen sijoittajan aseman ja/tai pääoman sijoituspaikan mukaan sovellettavasta verolaista. Mikäli sijoittajat ovat epävarmoja heihin sovellettavasta lainsäädännöstä tai verotuksellisesta asemastaan, heidän tulisi mahdollisuuksien mukaan olla yhteydessä paikallisiin organisaatioihin tai muihin asiantuntijoihin.

LähiTapiola käyttää Signom Oy:n sähköistä allekirjoituspalvelua, jotta voit allekirjoittaa erilaisia sopimuksia tai muita asiakirjoja helpommin. Hoidat asian nopeasti ja turvallisesti missä ja milloin tahdot. Palvelu on maksuton.

Saat aina kutsun allekirjoitukseen sähköpostitse Signom-palvelusta. Allekirjoituskutsussa on linkki juuri tälle lahitapiola.fi-sivulle, josta pääset jatkamaan eteenpäin allekirjoituspalveluun. Palveluun kirjaudut henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi – varaa siis tunnukset lähellesi.

Jos sinulla on kysyttävää allekirjoituspalvelusta, ota yhteyttä asiakaspalveluumme puh. 09 453 8500 ma–pe klo 9–17.

Siirry allekirjoituspalveluun

Lisätietoja sähköisestä allekirjoituspalvelusta löydät osoitteesta signom.com .

Vakuutuksilla voit säästää itselle, lahjaksi tai eläkepäiviä varten. Säästöhenkivakuutus on verotuksellisesti viisas sijoitus, säästitpä itselle, lapsille tai lapsenlapsille. Säästöhenkivakuutus sopii myös perinnönjaon suunnitteluun.

Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaisen ns. kohtuusperiaatteen mukaan vakuutusyhtiön on, jos yhtiön vakavaraisuus sen sallii, palautettava kohtuullinen osa ylijäämästä lisäetuina sellaisille vakuutuksille, joilla on oikeus ylijäämän perusteella jaettaviin lisäetuihin.

Säästö- ja eläkevakuutuksissa ylijäämä muodostuu pääosin henkiyhtiön sijoitustoiminnan tuotoista. Kun sijoitustoiminnan tuotto on asiakkaille luvattua perustekorkoa suurempi, muodostuu vakuutuksista ylijäämää. Kuolemanvaravakuutuksissa muodostuu ylijäämää, kun korvausmeno ja liikekulut jäävät pienemmäksi kuin mitä vakuutuksien hinnoittelussa on huomioitu.

LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö soveltaa kohtuusperiaatetta siten, että käyttää ylijäämänsä pääosin lisäetuihin ja vakavaraisuuden vahvistamiseen ja maksaa riskipääoman merkitsijöille markkinaehtoisen tuoton. LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutetuille vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä ennen kuluja ja veroja kokonaistuotto, joka eläkevakuutuksessa ylittää euroalueen valtioiden pitkien, vähintään 10-vuotisten joukkovelkakirjalainojen korkotason ja säästöhenkivakuutuksessa vastaavasti 5-vuotisten valtionlainojen korkotason. Rahastoivassa riskivakuutuksessa tavoitteena on että reaalinen kokonaiskorko on positiivinen. Takuupääomalle maksettava korko vastaa Henkiyhtiön sijoitustoiminnan tuottojen viiden vuoden keskiarvoa.

Riskivakuutuksissa kohtuusperiaatetta noudatetaan siten että ylijäämästä palautetaan asiakkaille maksunalennuksina tai riskietuuksien ilmaisina korotuksina se osa, jota ei varata korvausmenojen ja liikekulujen heilahtelujen varalle. Vakuutussäästöjen kokonaistuottotavoitteena ilmaistua lisäetutavoitetta ei sovelleta sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin eikä puhtaisiin riskivakuutuksiin, joihin ei liity vakuutussäästöä. Eläkevakuutuksille ja säästöhenkivakuutuksille määriteltyä kokonaistuottotavoitetta sovelletaan yksittäisiin vakuutussopimuksiin ottamalla annettavia hyvityksiä määrättäessä huomioon

Vakuutussäästöjen kokonaistuottotavoitteena ilmaistua lisäetutavoitetta ei sovelleta sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin eikä puhtaisiin riskivakuutuksiin, joihin ei liity vakuutussäästöä. Asiakashyvitysten tasossa otetaan vakuutuslajeittain huomioon tarve varautua tulevaisuudessa huomattavasti kohoaviin korvausmenoihin mm. kuolleisuudessa tapahtuvien muutosten takia. Asiakkaan vakuutussäästöille hyvitettävä kokonaiskorko muodostuu laskuperustekorosta ja annettavista hyvityksistä. Alla on listattu sopimuksille maksettavaan kokonaiskorkoon vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia:

Asiakashyvitysten tasossa pyritään vakauteen tasoittamalla sijoitustuottojen vaihtelua varaamalla hyvien sijoitustuottojen vuosina osa ylijäämästä myöhempinä vuosina jaettavaksi. Vakavaraisuustavoitteena on sellainen laadullinen ja määrällinen vakavaraisuus, että se ei rajoita lisäetutavoitteiden mukaisten lisäetujen maksamista asiakkaille.

Lisäetutavoitteiden julkaiseminen tässä muodossa perustuu vakuutusyhtiölakiin, ja tavoitteet kuvaavat ylijäämän jakautumista oman pääoman ja vakuutussopimuksista johtuvan vastuuvelan välillä. Lisäetutavoitteet eivät siten ole sellaisia yksittäistä vakuutussopimusta koskevia tietoja, joita vakuutuksenottajalle tulee vakuutussopimuslain mukaan antaa, eivätkä ne sen vuoksi ole osa mitään yksittäistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet eivät ole yhtiötä sitovia ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Yhtiön hallitus päättää vuosittain lisäeduista ja tarvittavista muutoksista lisäetujen jakamista koskeviin tavoitteisiin. Tutustu tuoreimpaan selvitykseen lisäetujen jakamista koskevien tavoitteiden toteutumisesta (pdf). Lisätietoja asiasta löytyy myös tilinpäätöksessä. Alla olevasta listasta löydät aiempien vuosien selvitykset tavoitteiden toteutumisesta:

Vakuutussäästöillesi maksetaan kokonaiskorkoa, joka muodostuu perustekorosta ja mahdollisesta asiakashyvityksestä. LähiTapiola Henkivakuutusyhtiön hallitus vahvistaa asiakashyvityksen suuruuden vuosittain soveltaen periaatteita, jotka on määritelty lisäetutavoitteissa.Lisäetutavoitteiden mukaisesti asiakashyvityksen suuruuteen vaikuttavat

Omaeläkkeen, Rahasto-Omaeläkkeen ja TOP- eläkevakuutuksen takuutuottoisille vakuutussäästöille on tavoitteena maksaa pitkällä aikavälillä kokonaiskorko, joka ennen kulujen ja verojen vähentämistä ylittää riskittömän 10-vuotisen koron. Riskittömällä korolla tarkoitetaan parhaan luottoluokituksen (AAA) omaavien euroalueen valtioiden joukkovelkakirjalainojen keskimääräistä korkotasoa. Korko-Omavaran vakuutussäästöille, sekä LähiTapiola Sijoitusvakuutuksen ja LähiTapiola Kapitalisaatiosopimuksen Korkohyvitykseen liitetyille vakuutussäästöille on tavoitteena maksaa pitkällä aikavälillä kokonaiskorko, joka ennen kulujen ja verojen vähentämistä ylittää riskittömän 5-vuotisen koron. Riskittömällä korolla tarkoitetaan parhaan luottoluokituksen (AAA) omaavien euroalueen valtioiden joukkovelkakirjalainojen keskimääräistä korkotasoa.Omavara-vakuutuksen säästöille on tavoitteena maksaa kokonaiskorko, joka on korkeampi kuin inflaatio.

Tilinpäätöksen liitteenä julkaistaan vuosittain raportti siitä, kuinka hyvin lisäetutavoitteet on onnistuttu täyttämään. Lue tuorein raportti vuosilta 2013 - 2022 (pdf) . Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Lisäetutavoitteet eivät ole osa tekemääsi vakuutussopimusta, joten ne voivat muuttua sopimuksen voimassaoloaikana. Lue lisäetutavoitteista tarkemmin .

Vuosina, jolloin LähiTapiolan Henkiyhtiö onnistuu erityisen hyvin sijoitustoiminnassaan, varataan osa ylijäämästä heikompina sijoitusvuosina jaettavaksi. Toimenpiteellä pyritään siihen, että kokonaiskoron taso ei vaihtelisi merkittävästi vuosittain. LähiTapiolan Henkiyhtiön vakavaraisuus on vahva. Yhtiöllä on omaa varallisuutta 3,2-kertaisesti vakavaraisuuspääomavaatimukseen verrattuna ja 12-kertaisesti vähimmäispääomavaatimukseen verrattuna (31.12.2022). Hyvä vakavaraisuus turvaa sitä, että vakuutussäästöillesi voidaan maksaa vakaata tuottoa pitkällä aikavälillä. Lue vakavaraisuudesta tarkemmin (pdf) .

Säästöhenkivakuutus on viisas sijoitus, säästitpä itselle, lapsille tai lapsenlapsille. Säästöhenkivakuutus sopii myös osaksi perinnönjaon suunnittelua. Lue tästä 1.1.2020 voimaan tulleista verotuksen muutoksista.

Sijoitusvakuutus on säästöhenkivakuutus, johon voit valita sijoituskohteet monipuolisesta valikoimasta, mahdollistaen hyvin laajan hajautuksen. Vakuutuksen sisällä voit veloituksetta vaihtaa sijoituskohdetta tai tehdä säästön siirtoja kohteesta toiseen. Sijoitusvakuutuksia saa olla useita eikä lainsäädäntö rajoita niihin tehtävien sijoitusten enimmäismäärää. Voit itse päättää sijoituskohteista ja säästöjesi kohdentamisesta tai halutessasi ammattilainen hoitaa sen puolestasi. Säästöhenkivakuutuksen vakuutussäästö on veronalaista pääomatuloa vain tuoton osalta, koska olet itse vakuutuksenottaja ja vakuutettu. Tuotto lasketaan vähentämällä kertyneestä vakuutussäästöstä maksetut vakuutusmaksut. Tuottoa ei veroteta vuosittain, vaan pääomatuloveroprosentin mukainen ennakonpidätys tehdään vasta silloin, kun vakuutussäästö maksetaan. Näin myös vero-osuus kasvattaa tuottoa vakuutusajan loppuun asti.

Jos vakuutussäästö maksetaan lähiomaisille, kuten lapsille tai lapsenlapsille, vakuutussäästön tuotto on veronalaista pääomatuloa. Tuotosta tehdään ennakonpidätys, kun vakuutussäästö maksetaan. Tuoton osuus lasketaan siten, että maksettavasta vakuutussäästöstä vähennetään säästön kartuttamiseen ja kuolemanvaraturvan ylläpitoon käytetyt maksut. Muu osa vakuutussäästöstä on lähiomaiselle lahjaveron alaista. Lähiomaisia ovat esimerkiksi puoliso, lapset, lapsenlapset ja vanhemmat. Verolainsäädännössä puolisoina pidetään myös yhteisessä taloudessa asuvia avopuolisoita silloin, kun avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aikaisemmin olleet avioliitossa keskenään.

Jos säästön saaja ei ole lähiomainen, hänen saamansa vakuutussäästö on kokonaan veronalaista pääomatuloa.

Pääomatulovero on 30 % siltä osin, kun pääomatuloveron alaiset tulot ovat enintään 30 000 € vuodessa. Siltä osin, kun pääomatulot ylittävät 30 000 €, on pääomatuloveron osuus 34 %. Verotus on esitetty 1.1.2023 tilanteen mukaan. Verosäännökset ja verotuskäytännöt voivat muuttua tulevaisuudessa.