Eläkeiän nostamisesta käydään tiiviistä keskustelua hallituksessa, vaikka edellisestä muutoksestakaan ei ole kulunut kuin muutama vuosi. Samaan aikaan keskimääräisen kuukausieläkkeen määrä pienenee, kun eläkkeen suuruuden määräytymisperusteet muuttuvat ja elinaikakerroin on otettu laskentaan mukaan. Vuosittaisen eläketurvaotteen saadessa olo saattaakin olla yllättynyt – kertyneen työeläkkeen määrä on usein merkittävästi omia odotuksia alhaisempi.

Yrittäjät ovat pitkälti itse vastuussa oman henkilöturvansa ja eläkkeensä suunnittelemisesta. Valitettavan usein taloudellisia menoja supistetaan vakuutusturvan kustannuksella. Tämä ei kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa, sillä sairauden tai työkyvyttömyyden kohdatessa tai viimeistään eläkeiässä huonosti hoidettu turva voi kostautua.

”Yrittäjän on pidettävä huoli oman sosiaaliturvansa riittävyydestä”, muistuttaa henkilöstöriskipäällikkö Arto Niskala LähiTapiola-ryhmästä. ”Houkutuksena on ilmoittaa työtulot todellisia tuloja pienemmiksi, jolloin säästetään YEL-maksuissa – näin toimiessa kääntöpuolena on, että turva työkyvyttömyyden tai sairauden varalta jää heikoksi. Pienet työtulot poikivat aikanaan myös pienen eläkkeen, ja lähellä eläkeikää ei enää ehdi korjaamaan mahdollista eläketurvan pienuutta.”

Yrittäjän kannattaa siis mitoittaa työtulonsa työpanoksensa mukaan, sillä esimerkiksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke sekä monet vanhempainetuudet lasketaan YEL-työtulon perusteella.

Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tarvitaan

Moni yrittäjä on päätynyt siihen, että tarvitsee vapaaehtoisen eläkevakuutuksen täydentämään lakisääteistä eläkettään. Tähän kannustaa myös Niskala: ”Vapaaehtoisilla eläkesäästämisen ratkaisuilla voidaan täydentää pieneksi jäävää vanhuuseläkettä. Esimerkiksi yrityksille tarkoitettu Rahasto-Omaeläke sekä TOP–ryhmäeläkevakuutus ovat hyviä vaihtoehtoja täydentämään lakisääteistä eläketurvaa.

Eläkevakuutus on yrittäjälle järkevä tapa säästää tulevia eläkepäiviä varten. Sen avulla voi hankkia lisäturvaa omien eläkepäivien varalle, ja myös työntekijöidensä eläketurvan parantamiseen, lakisääteisen vakuutuksen rinnalla. Vapaaehtoinen eläkevakuutus joustaa yrityksen tuloksen mukaan: hyvänä vuonna voi sijoittaa enemmän ja huonona vastaavasti vähemmän tai ei lainkaan.

Sanalla ”eläkevakuutus” on joidenkin mielestä ristiriitainen kaiku. Taustalla voi olla se, että tuttavalla on ollut vakuutus, joka ei ole toiminut odotusten mukaisesti. LähiTapiolassa pidetään ensiarvoisen tärkeänä sitä, että asiakas tietää mitä ostaa, ja saa sellaisen ratkaisun, joka sopii juuri omiin tarpeisiinsa. Eläkeajan tulotason turvaamisen tarve ei ole kadonnut mihinkään ja LähiTapiolasta löytyvät ratkaisut sekä varovaiselle että myös tuottohakuiselle eläkesäästäjälle.

"Yrittäjän oma ja yrityksen kokonaisturva olisi syytä suunnitella huolellisesti ja tarkistuttaa aika ajoin", muistuttaa Niskala.

LähiTapiolasta riskienhallinnan erikoisosaamista

Vapaaehtoisen henkilöturvan lisäksi LähiTapiola tarjoaa yrittäjälle myös yrityksen toiminnan ja omaisuuden vakuutukset. LähiTapiolan yhteyshenkilö on kumppani, jonka kautta yrittäjä saa käyttöönsä LähiTapiola-ryhmän kaikkien asiantuntijoiden osaamisen.

”Tämä malli takaa sen, että yrittäjä voi keskittyä ydinliiketoimintaan ja uskoa riskien hallinnan LähiTapiolan kannettavaksi”, Niskala huomauttaa.