Henki-, sijoitus- ja eläkevakuutusta ostaessa ja sopimusaikana yksi tärkeimpiä päätöksiä on valita sopimukseen omaan tilanteeseen sopiva edunsaaja, jolle korvaus maksetaan kuolemantapauksessa. Tutustu tarkemmin edunsaajan valintaan.
Tutustu edunsaajan valintaan
Yleinen
Korvauksen maksu tapahtuu aina edunsaajamääräyksen mukaisesti. On siis tärkeää huolehtia, että edunsaajamääräys pysyy ajan tasalla myös sopimusaikana tapahtuvissa muutoksissa. Selkeä edunsaajamääräys varmistaa, että korvaus maksetaan juuri niille, joille sen haluat menevän ilman epäselvyyksiä tai viivästyksiä.
Edunsaajana voivat olla esimerkiksi omaiset, puoliso ja lapset, puoliso, lapset, kuolinpesä tai nimetty edunsaaja. Kun vakuutuksenottaja on yritys, niin myös vakuutuksenottaja voi olla edunsaaja. Jos edunsaaja on ollut elossa vielä vakuutetun kuollessa, mutta kuollut tämän jälkeen ennen korvauksen maksua, korvaus maksetaan edunsaajan kuolinpesälle.
Kuolemantapauskorvauksen maksuun ei ole lähtökohtaisesti vaikutusta testamentilla, vaan korvaus maksetaan aina edunsaajamääräyksen mukaisesti. Testamentilla on vaikutusta kuolemantapauskorvaukseen, jos edunsaajana on kuolinpesä. Tällöin korvaus tulee osaksi kuolinpesän varallisuutta ja sen jakautumista voidaan määrätä testamentilla.
Kuolemantapauksessa korvaus maksetaan aina lopulta vakuutetun kuolinpesälle, jos valitun edunsaajamääräyksen mukaisia edunsaajia ei ole enää elossa.
Edunsaaja tulee ilmoittaa aina kirjallisesti, myös silloin, kun sitä muutetaan. Voit muuttaa edunsaajaa verkkopalvelussa tai lähettämällä meille verkkoviestin. Edunsaajaa voit muuttaa milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana.
Jos edunsaajana on alaikäinen lapsi, ilmoitamme lapselle maksettavat korvaukset kuolemantapauksessa Digi- ja väestötietovirastolle (DVV). Tällä varmistetaan lapsen oikeus, sillä alaikäiselle lapselle maksettujen korvausten käyttöä on rajoitettu ja se tulee käyttää lapsen eduksi. Korvauksesta ei voi esimerkiksi maksaa pois asuntolainaa.
Myös, jos edunsaaja on edunvalvonnan alainen, ilmoitamme kaikki edunsaajalle maksettavat korvaukset kuolemantapauksessa Digi- ja väestötietovirastolle (DVV).
Omaiset
Jos valitset edunsaajaksi omaiset, tarkoittaa se ensisijaisesti puolisoa ja lapsia. Korvauksesta maksetaan puolet aviopuolisolle ja toinen puoli jaetaan lasten kesken.
Puolisoksi katsotaan aviopuoliso. Jos kuitenkin aviopuolisoilla on avioeroasia vireillä tai he ovat virallisessa asumuserossa, niin aviopuolisoa ei katsota kuuluvaksi omaisiin. Avopuolisoa ei koskaan katsota omaiset -edunsaajamääräyksen piiriin kuuluvaksi. Jos avopuoliso halutaan edunsaajaksi, tulee hänet nimetä edunsaajaksi erikseen.
Jos vakuutetulla ei ole aviopuolisoa, koko korvaus maksetaan lapsille. Jos vakuutetulla ei ole koskaan ollut lapsia, koko korvaus maksetaan aviopuolisolle. Jos vakuutetun lapset (tai osa heistä) ovat menehtyneet, menehtyneen lapsen osuus maksetaan hänen lapsilleen.
Jos vakuutetulla ei ole ollenkaan lapsia tai aviopuolisoa, korvaus maksetaan perintökaaren mukaisesti seuraavaksi vanhemmille. Jos edunsaaja on menehtynyt, sijaan tulevat hänen lapsensa ja tästä eteenpäin perintökaaren mukaisesti.
Esimerkki: Kaisalla on henkivakuutus, jossa edunsaajana on omaiset. Kaisalla on aviopuoliso Markku sekä lapset Krista ja Jaakko, joista Jaakko on kuollut. Jaakolla on lapset Mira ja Tero. Markulla on lisäksi lapsi Olli. Kaisa kuolee ja korvauksesta puolet maksetaan Markulle ja puolet Kristalle ja Jaakolle. Koska Jaakko on kuollut, Jaakon osuus 25 % jaetaan Miralle ja Terolle. Koska Olli ei ole Kaisan lapsi hän ei Kaisan kuollessa saa osuutta korvauksesta. Sen sijaan, jos kuollut henkilö olisi ollut Markku, Kaisa olisi saanut puolet ja Krista, Jaakko ja Olli toisen puolen. Josta Jaakon osuus olisi jakautunut Miralle ja Terolle.
Puoliso
Jos valitset edunsaajaksi aviopuolison, on se voimassa aina sen hyväksi, kuka kuolinhetkellä on aviopuolisosi. Puolisoksi ei koskaan katsota avopuolisoa.
Jos aviopuolisot ovat eronneet, avioeroasia on vireillä tai he ovat virallisessa asumuserossa, aviopuoliso ei ole oikeutettu puoliso -edunsaajamääräyksen mukaisesti maksettavaan korvaukseen. Tällöin korvaus maksetaan vakuutetun kuolinpesälle.
Esimerkki:Kirsi ja Jukka ovat avopari, jolla on lapset Venla ja Viivi. Jukalla on edunsaajana vakuutuksellaan puoliso. Jukka kuolee. Kirsiä ei katsota aviopuolisoksi, koska Jukka ja Kirsi eivät olleet naimisissa ja siksi korvaus maksetaan Jukan kuolinpesälle. Kirsillä ja Jukalla ei ole myöskään testamenttia, jolloin lapset Venla ja Viivi perivät Jukan omaisuuden ja samalla maksetun korvauksen ja Kirsille ei tule mitään osuutta.
Lapset
Lapsiksi katsotaan kaikki perintökaaressa tarkoitetut rintaperilliset. Puolisosi lapsia ei katsota kuuluvaksi tähän edunsaajamääräykseen mukaan.
Jos lapsi on menehtynyt, niin korvaus maksetaan hänen lapsilleen. Menehtyneen edunsaajan sijaan tulevat aina hänen lapsensa. Mikäli rintaperillisten perillispiirissä ei enää ole elossa olevia henkilöitä, korvaus maksetaan vakuutetun kuolinpesälle.
Lapset edunsaajamääräys on hyvä valinta silloin, kun haluat, että kaikki rintaperillisesi ovat edunsaajia. Tällöin lapsia ei kannata nimetä erikseen edunsaajiksi, koska tällöin on riski, että osa lapsista on jäänyt nimeämättä esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsia on syntynyt sopimuksen teon jälkeen.
Puoliso ja lapset
Jos valitset edunsaajaksi puoliso ja lapset, puolet korvauksesta maksetaan aviopuolisolle ja toinen puoli jaetaan tasan lasten kesken.
Puolisoksi katsotaan se henkilö, joka kuolinhetkellä on aviopuolisosi. Jos aviopuolisot ovat eronneet, avioeroasia on vireillä tai he ovat virallisessa asumuserossa, aviopuoliso ei ole oikeutettu puoliso ja lapset -edunsaajamääräyksen mukaisesti maksettavaan korvaukseen. Puolisoksi ei koskaan katsota avopuolisoa.
Lapsiksi katsotaan kaikki perintökaaressa tarkoitetut rintaperilliset. Puolisosi lapset eivät kuulu tämän edunsaajamääräyksen piiriin.
Jos aviopuolisoa ei ole, koko korvaus maksetaan lapsille. Menehtyneen lapsen sijaan tulevat hänen lapsensa. Mikäli rintaperillisten perillispiirissä ei enää ole elossa olevia henkilöitä, korvaus maksetaan vakuutetun kuolinpesälle.
Jos ei ole aviopuolisoa, lapsia tai lapsenlapsia, niin korvaus maksetaan kuolinpesälle.
Kuolinpesä
Kuolinpesä on valittava aina edunsaajaksi, jos tehdään uutta sopimusta ja vakuutettu on vajaavaltainen tai alaikäinen.
Perilliset ovat ensisijaisesti lapset ja menehtyneen lapsen sijaan tulevat hänen lapsensa. Jos ei ole lapsia, aviopuoliso perii kaiken. Jos ei ole ollenkaan lapsia tai aviopuolisoa, niin korvaus maksetaan perintökaaren mukaisesti seuraavaksi vanhemmille. Jos kuolinpesän osakas on menehtynyt, sijaan tulevat hänen lapsensa ja tästä eteenpäin perintökaaren mukaisesti.
Kun korvaus maksetaan kuolinpesälle, tulee siitä kuolinpesän varallisuutta. Korvausta ei jaeta osakkaille LähiTapiolan toimesta vaan se maksetaan kuolinpesän tilille. Jos kuolinpesä on velkainen, maksetaan velat ensimmäisenä varoista, jonka jälkeen tulee tehdä ositus tai omaisuuden erottelu aviopuolisoiden välillä ja vasta tämän jälkeen mahdollinen jäljelle jäävä osuus jaetaan kuolinpesän osakkaille.
Kuolinpesä on hyvä valinta silloin, jos halutaan, että korvaus jaetaan testamentin mukaisesti. Korvauksesta tulee osa kuolinpesän varallisuutta ja näin siihen liittyvät testamentit ovat myös korvauksen osalta voimassa. Tulee kuitenkin huomioida, että vaikka olisi testamentti, velat maksetaan aina ensin kuolinpesän varoista.
Joskus kuolinpesän valinta voi olla myös järkevää, jos halutaan jättää kuolinpesä jakamatta ja kohdistaa kuolinpesälle korvaus, jonka turvin pesällä on varallisuuttaa hoitaa pesälle tulevia kustannuksia.
Kuolinpesän valinta edunsaajaksi tapahtuu toistaiseksi muu edunsaaja määräyksellä.
Jos kuolinpesä edunsaajaa ei ole valittavana edunsaajaksi sopimuksellasi voit kirjata sen muu edunsaaja valinnalla.
Esimerkki: Jannella on kaksi lasta Lasse ja Juho sekä avopuoliso Martti. Jannen vakuutuksessa edunsaajaksi on valittu kuolinpesä. Janne kuolee ja korvaus maksetaan kuolinpesälle. Martti ei olisi kuolinpesän osakas, mutta Jannella on yleistestamentti, jonka perusteella 25 % kuolinpesän varallisuudesta on testamentattu Martille, jolloin Martista tulee kuolinpesän osakas. Kuolinpesälle maksettu korvaus on osa pesän varallisuutta ja näin testamentin kautta myös osa korvauksesta tulee kuolinpesän jaon kautta Martille, ja loput kohdistuvat Lasselle ja Juholle.
Nimetty edunsaaja
Nimetyksi edunsaajaksi voit valita toiveidesi mukaan kenet tahansa tai halutessasi yhdistyksen tai yrityksen.
Nimetty edunsaaja tulee aina yksilöidä riittävällä tarkkuudella, jotta kuolemantapauksen koittaessa ei ole epäselvää kenelle korvaus on haluttu maksettavan. Kun edunsaaja on henkilö, hyviä keinoja on ilmoittaa nimen lisäksi henkilötunnus tai ulkomailla asuvasta henkilöstä syntymäaika, osoitetieto ja asuinvaltio. Jos ulkomailla asuvalla edunsaajalla ei ole henkilötunnusta, voit tehdä nimetyn edunsaajamääräyksen muu edunsaajamääräyksellä. Jos edunsaaja on yhdistys tai yritys, tunnisteena toimii hyvin y-tunnus ja tarvittaessa tarkentava tieto esimerkiksi jostain tietystä yksiköstä.
Jos korvauksen haluaa maksaa avopuolisolle, nimetty edunsaaja on ainut keino tehdä se. Eli valitse aina nimetty edunsaaja, jos haluat, että osa tai koko korvaus maksetaan avopuolisolle.
Nimetty edunsaaja on hyvä valinta myös silloin, jos korvausta halutaan jakaa jollain muilla osuuksilla kuin tasajaolla. Edunsaajien osuudet tulisi jakaa prosentuaalisesti ennemmin kuin euromääräisesti, jolloin korvauksen maksuvaiheessa ei jää epäselvää, kuinka korvaus tulee edunsaajien kesken jakaa. Euromääräiset summat voivat muuttua sopimusaikana, joka vaikeuttaa korvaustilanteessa korvausten jakoa edunsaajille. Myös jos edunsaajien osalta halutaan asettaa toissijaisia edunsaajia, nimetty edunsaaja on hyvä valinta edunsaajamääräykseksi. Toissijaiset edunsaajat ovat siis henkilöitä, joille korvaus maksetaan, jos ensisijainen edunsaaja on menehtynyt.
Nimetty edunsaaja on korvaustilanteessa muita edunsaajamääräyksiä selkeämpi, eikä vaadi sukuselvityksiä, joten korvaus saadaan maksuun keskimääräistä nopeammin.
Jos on yksi nimetty edunsaaja, joka on kuollut, korvaus maksetaan vakuutetun kuolinpesälle. Jos on useita nimettyjä edunsaajia ja osa nimetyistä edunsaajista on kuollut, niin edunsaajamääräyksen muodosta riippuen kuolleen henkilön osuus maksetaan vakuutetun kuolinpesälle tai muille nimetyille edunsaajille. Huomioithan, että kuolleen edunsaajan sijaan ei tule automaattisesti muita henkilöitä, jos niitä ei ole erikseen määrätty.
Esimerkki: Saija ottaa vakavan sairauden vakuutuksen, jonka yhteydessä hänelle tulee myös 1500 euron kuolemanvaravakuutus. Saija valitsee nimetyksi edunsaajaksi ystävänsä Millan. Saija kuolee ja korvaus maksetaan Millalle. Nimetty edunsaaja on Saijalle hyvä valinta, sillä Saijalla ei ole yhtään perintöön oikeuttavaa perillistä. Muissa edunsaajavalinnoissa korvaus olisi maksettu kuolinpesälle ja koska Saijalla ei ole perillisiä eikä testamenttia olisi korvaus lopulta ohjautunut valtiolle kuolinpesän kautta. Nyt korvauksen sai Saijan hyvä ystävä Milla.
Vakuutuksenottaja
Yritysvakuutuksissa edunsaajaksi voidaan valita myös vakuutuksenottaja eli yritys.
Vakuutuksenottaja on oikea valinta silloin kun halutaan turvata liiketoiminnan jatkuvuutta yleisesti tai esimerkiksi avainhenkilön työpanoksen menetystä.
Vakuuttamisen tarve määrittelee edunsaajan valintaa esimerkiksi liikekumppanuus tai työpanos turvissa. joka on näissä tilanteissa liikekumppanuuden tai työpanoksen turvaaminen. Edunsaajamääräystä ei voi näissä tilanteissa muuttaa ilman, että vakuutuksen tarve arvioidaan uudelleen.
Korvauksen ohjaaminen suoraan yritykselle on usein suoraviivaista, jos yrityksen toimintaa halutaan jatkaa.
Esimerkki: Liisalla ja Paulalla on yritys nimeltä Lipa Oy, joka suunnittelee ja myy koruja. Liisa ja Paula ovat kumpikin osakkaita yrityksessä ja heidän kummankin panos on korujen suunnittelussa oleellinen. Liisa ja Paula on vakuutettu henkivakuutuksella, jolla on tarkoitettu turvata työpanosta, jos jompikumpi kuolee, joten edunsaajana on yritys Lipa Oy. Liisa kuolee ja korvaus maksetaan Lipalle. Korvauksen turvin Paula voi esimerkiksi palkata yritykseen uuden henkilön korujen suunnitteluun, yritys päättää itse korvauksen käyttökohteesta.
Verotus
Kuolemantapauksessa maksettava korvaus on lähtökohtaisesti aina veronalaista tuloa.
Lähtökohtaisesti, jos kuolemantapauskorvaus maksetaan lähiomaisille (esimerkiksi puoliso, lapset, lastenlapset ja vanhemmat) tai kuolinpesälle, niin se on perintöveronalaista tuloa. Muille kuin lähiomaisille esimerkiksi sisaruksille maksetut korvaukset ovat pääomatuloveronalaista tuloa.
Jos korvaus maksetaan vakuutuksenottajalle (yritys) niin korvaus katsotaan elinkeinotuloksi yritykselle.
Verotus on esitetty 1.1.2026 voimassa olevien verosäännösten mukaisesti. Tarkistathan aina omaan tapaukseesi soveltuvat verosäännöt ja tilanteeseesi sopivan edunsaajamääräyksen.
Panttaus
Jos henki- tai sijoitusvakuutus on pantattu pankille lainan vakuudeksi, on pantinhaltijalla ensisijainen oikeus korvaukseen. Jos pankin osuuden jälkeen jää korvattavaa, maksetaan se edunsaajamääräyksen mukaisesti. Joskus pantinhaltija voi myös vapauttaa panttauksen, jos esimerkiksi laina on jo maksettu pois. Tällöin korvaus maksetaan edunsaajamääräyksen mukaisesti.
Jos vakuutus on pantattu, ilmoitamme siitä kuolinpesälle, kun olemme saaneet kuolemasta tiedon.
Panttaus voidaan poistaa vakuutukselta vain pankin ilmoituksella. Pankki voi ilmoittaa esimerkiksi panttauksen päättymisestä, jos laina on maksettu pois.
Peruuttamaton edunsaaja
Vakuutukselle on mahdollista tehdä peruuttamaton edunsaajamääräys. Tämä tarkoittaa sitä, että edunsaajaa ei voi muuttaa ilman edunsaajan suostumusta.
Peruuttamaton edunsaajamääräys voi olla tarpeen silloin kun halutaan varmistaa, että korvaus maksetaan juuri tietylle taholle.
Yleensä peruuttamaton edunsaajamääräys ei kuitenkaan ole tarpeellinen eikä järkevä. Esimerkiksi jos edunsaaja on alaikäinen ja on tehty peruuttamaton edunsaajamääräys, muutokset vaativat kummankin huoltajan allekirjoituksen. Tai jos edunsaajamääräys on omaiset, muutoksia tehdäkseen vaaditaan kunkin edunsaajan allekirjoitus. Myös määräyksen poistaminen vaatii kaikkien edunsaajien allekirjoituksen. Vakuutuksenottaja siis menettää mahdollisuuden muuttaa itse edunsaajaa.
Avio-oikeuden poissulku
Avio-oikeuden poissulku tarkoittaa sitä, että edunsaajan nykyisellä tai tulevilla aviopuolisoilla ei ole vakuutukseen liitetyn edunsaajamäärityksen nojalla avio-oikeutta maksettuun vakuutuskorvaukseen.
Ilmoitamme edunsaajille korvausta maksaessamme, että avio-oikeus on poissuljettu korvauksen osalta.
Esimerkki: Pekalla on henkivakuutus, jossa edunsaajana on Pekan lapset Maija ja Jussi. Pekan vakuutuksessa avio-oikeus on poissuljettu. Pekka kuolee ja lapset Maija ja Jussi saavat henkivakuutuskorvauksen. Jussi on naimisissa, mutta päätyy avioeroon korvauksen maksun jälkeen. Jussin saama kuolemantapauskorvaus, ei kuulu avioerossa tehtävään ositukseen, koska Jussin isä Pekka oli rajannut sen vakuutuksessaan pois.
Edunvalvonta
Jos vakuutettu on edunvalvonnan alainen, kun sopimusta tehdään tai kun sijoitusvakuutuksen voimassa oloa jatketaan, tulee edunsaaja olla aina kuolinpesä.
Jos edunsaajamääräys on tehty ennen edunvalvonnan alkamista, niin vakuutuksella säilytetään voimassa ollut edunsaajamääräys, vaikka vakuutettu tulee edunvalvonnan alaiseksi.
Sopimukseen ei voi lähtökohtaisesti tehdä muutoksia, jos edunvalvottava ei pysty osallistumaan päätöksentekoon.
Edunsaajamääräyksen muuttaminen
Edunsaajan muutos on aina tehtävä kirjallisesti. Voit muuttaa edunsaajaa helposti verkko- tai mobiilipalvelussa. Valitse vakuutusluettelosta vakuutus, johon haluat edunsaajan muuttaa. Siirry sopimuksella kohtaan, jossa on kerrottu vakuutuksen edunsaaja. Edunsaaja kohdasta voit päivittää edunsaajan halutuksi. Jos päivittäminen ei onnistu verkkopalvelussa, voit myös lähettää viestin verkkopalvelussa, jossa ilmoitat uuden edunsaajamääräyksen ja toivotun muutospäivän.
Henkilöasiakkaan asiointi
Yhteystiedot Osta vakuutus Vahingot ja korvaukset Pyydä tarjous Varaa aika Verkkotapaaminen Laskutusasiat Anna palautetta Sijoittamisen yhteydenottopyyntö Asioi sähköisesti