Pidä metsästäsi hyvää huolta, niin se huolehtii sinusta
Olemme apunasi metsävarallisuuden hoidossa
Paras keino vähentää metsätalouden riskiä ja metsätuhoja on hyvä metsänhoito. Yhtä oikeaa tapaa metsänhoitoon ei ole, vaan siinä ratkaisevat metsänomistajan omat tavoitteet ja toiveet. Kun yhdelle tärkeintä voi olla paras taloudellinen tuotto, voi se toiselle olla vaikkapa ympäristön vaaliminen, virkistys tai hiilen sitominen. Tärkeintä on tiedostaa, että metsänkasvatus on pitkäjänteistä työtä, joka voi hyvällä huolenpidolla palkita omistajaansa monin eri tavoin.
Varaudu metsätuhoihin
Roudaton ajanjakso on pidentynyt ilmaston lämmettyä. Samanaikaisesti myrskyjen voimakkuus on kasvanut, jolloin puut kaatuvat tuulessa herkemmin. Viime vuosina juuri tuuli ja lumi ovat aiheuttaneet eniten metsävahinkoja. Niitä seuraa usein hyönteistuhoja. Ymmärrettävästi harmi on suuri, jos vuosien työn ja odotuksen jälkeen nuoren puuston paras arvokasvu jää saavuttamatta. Vaikka lisääntyvät metsätuhot näkyvät vakuutusyhtiöiden korvausmäärissä, tilastojen mukaan vain alle 50 prosenttia metsänomistajista on vakuuttanut metsänsä vähintään myrskytuhot kattavalla vakuutuksella.
Omaan metsään liittyvän riskin arvioiminen vaatii hiukan perehtyneisyyttä ja selvittämistä, mutta tuhon sattuessa vaivannäkö palkitaan. Vaikka erilaisia riskejä on olemassa ja tuhonaiheuttajiin kannattaa perehtyä, liikaan huolestumiseen ei ole syytä. Suomessa on hyvä omistaa metsää nyt ja tulevaisuudessa. Puulle on kysyntää, kun globaali kulutus kasvaa ja etsitään vaihtoehtoja fossiilisten raaka-aineiden korvaajille. Sahatavaran ja sellun lisäksi puun uudet käyttökohteet mm. lääke-, kosmetiikka-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa ovat lähestulkoon rajattomat. Hoidetuissa metsissä puiden vastustuskyky tauteja ja tuhohyönteisiä vastaan paranee ja ne kestävät paremmin tuulen ja lumen rasituksia. Sen riskin osalta mitä itse ei halua kantaa, kannattaa suojautua metsävakuutuksella.
Mitä kannattaa huomioida
Myrskyt: Myrskyjen voimakkuuden odotetaan kasvavan ja sitä tukee myös tilastotieto. Euroopan myrskyjen voimakkuus on 3,5-kertaistunut vuodesta 1990. Moni varmaan muistaa vuoden 2005 Gudrun-syklonin Etelä-Ruotsissa. Kerralla kaatui puuta 75 miljoonaa kuutiota, eli enemmän kuin koko Suomen metsäteollisuus käytti puuta koko vuoden aikana. Tutkijoiden mukaan vastaava myrsky on mahdollinen myös meillä. Kun sadan vuoden kuluttua koko Suomen ennakoidaan olevan roudaton, myrsky, joka kaataa kerralla 20 miljoonaa kuutiota puuta, on todennäköinen.
Lumituhot ovat tavallisimpia yli 200 meren pinnasta sijaitsevilla alueilla, mutta niitä voi tulla kaikkialla missä vain sataa lunta. Viime vuosien pahimmat lumituhot koettiin Kainuussa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Tuhoja esiintyi niin vaara-alueilla kuin laakeillakin. Lauhtuvat ja sateiset talvet eivät tuo helpotusta jo ennestään lumituhoista kärsiville alueille, kun tuhoille otolliset olosuhteet yleistyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa runsaita lumisateita ja lähellä nollaa olevaa lämpötilaa. Jos alueen tiedetään olevan altis esimerkiksi lumituhoille, varsinkin männiköt kannattaa harventaa lievästi, mutta useammin.
Hyönteis- ja sienituhot: on sanottu, että jos meillä on Keski-Euroopan ilmasto, meillä on myös Keski-Euroopan tuholaiset. Kirjanpainaja on yksi pahimmista kuusikoiden tuhohyönteisistä, mutta jatkossa listaa voitaneen jatkaa. Suomeen saapuu, ja on saapunutkin jo, uusia hyönteisten tulokas- ja vieraslajeja, joista osa on metsän tuholaisia. Yksi tällaisista on havununna. Leuto ja sateinen sää lisää myös metsän sienituhoja.
Kirjanpainaja on tuttu kuusimetsien tuhohyönteinen. Männyllä pistiäiset/nävertäjät tekevät yleisimmin tuhoja. Lämpenevä ilmasto tuo mielle myös tulokaslajeja, joista havununna on yksi merkittävimmistä. Mm. Luke on koostanut kattavan oppaan Suomen metsätuhoista. Opas löytyy täältä.