Pidä metsästäsi hyvää huolta, niin se huolehtii sinusta
Olemme apunasi metsävarallisuuden hoidossa
Paras keino vähentää metsätalouden riskiä ja metsätuhoja on hyvä metsänhoito. Yhtä oikeaa tapaa metsänhoitoon ei ole, vaan siinä ratkaisevat metsänomistajan omat tavoitteet ja toiveet. Kun yhdelle tärkeintä voi olla paras taloudellinen tuotto, voi se toiselle olla vaikkapa ympäristön vaaliminen, virkistys tai hiilen sitominen. Tärkeintä on tiedostaa, että metsänkasvatus on pitkäjänteistä työtä, joka voi hyvällä huolenpidolla palkita omistajaansa monin eri tavoin.
Uusi metsänomistaja
Yhä useampi saa metsää perinnön tai sukupolvenvaihdoksen kautta. Metsäasiat voivat olla uudelle metsänomistajalle jo ennestään tuttuja, mutta aina näin ei ole. Apua on tarjolla paljon ja alussa kannattaakin kääntyä jonkun metsäpalveluita tarjoavan tahon puoleen.
Tiesithän, että
- Puun myynnistä saamasi tulo on metsätalouden pääomatuloa ja olet elinkeinonharjoittaja. Metsäverotuksesta voit lukea lisää täältä.
- Pääset tarkastelemaan metsätilasi tietoja lukuisten erilaisten sähköisten palveluiden kautta. Yksi Suomen suosituimmista maksuttomista asiointipalveluista on Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi
- Metsänhoitoa ohjaa lait, asetukset, suositukset sekä ohjeet. Tärkeimpiä niistä ovat metsälaki, metsänhoidon suositukset ja laki metsätuhojen torjunnasta.
- Taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon voi tietyin edellytyksin hakea Metsäkeskukselta Kemera-tukea. Lue lisää Kemera-tuesta täältä.
- Varsinkin isommissa vahingoissa on tärkeää, että vahingoittuneet puut saadaan metsästä pois mahdollisimman aikaisin ennen tuhohyönteisten kuoriutumista tai kun puuaineksen laatu heikkenee. Myös laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa kuljettamaan vahingoittuneen kuusi- ja mäntypuutavaran pois metsästä jos määrä ylittää 10-20 m3 hehtaarilla.
Metsänhoidon käsitteitä
Kasvupaikka kuvaa maapohjan maalajeja, ravinteisuutta, ilmastoa ja muita ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat puuston kasvuun ja kehitykseen.
Yhdessä kehitysluokassa kasvaa siten yleensä suunnilleen samanikäisiä ja -kokoisia puita, josta puhutaan myös ”metsikkönä”.
Metsikkökuvio tarkoittaa metsätilalla sijaitsevaa kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän osaa.
Metsänhoidon suosituksilla tarkoitetaan riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia kansallisia suosituksia, jotka on laatinut Tapio Oy.
Metsäsuunnitelma sisältää kartan metsäalueeseen sisältyvistä metsätiloista. Kukin metsätila on jaettu yleensä numeroituihin kuvioihin (tai leimikoihin), jotka ovat iältään, puulajiltaan ja kasvupaikkatyypiltään yhtenäisiä alueita ja joille on oma metsänhoito- ja käsittelysuunnitelma. Metsäsuunnitelma kertoo myös kuviokohtaiset ennusteet kuutiomääristä, tulevasta kasvusta ja kehityksestä.
Metsätalousmaa jaetaan neljään maaluokkaan metsän kasvun, eli puuntuotoskyvyn, perusteella. Suomessa on metsätalousmaata 26,2 milj. ha. Maaluokat ovat metsämaa (puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu ylittää 1m3/ha), kitumaa ja joutomaa. Metsämaa on puuntuotantoon soveltuvaa maata ja sitä on ylivoimaisesti eniten (20,3 milj. ha) Suomen metsistä.
Metsätila (tai metsäkiinteistö) on itsenäinen tila, jolla on nimi ja oma kiinteistötunnus (puhutaan myös rekisterinumerosta). Metsätilalla on rajat, jotka on merkitty karttaan. Yksi tai useampi metsätila muodostaa metsäomaisuuden.
Määräosa on osuus (esim. ½) metsätilasta. Määräosa voi kohdistua myös useampaan kuin yhteen metsätilaan.
Puuston kehitysluokilla tarkoitetaan puuston metsänhoidollista ja puuntuotannollista kehitysvaihetta tietyllä hetkellä monimuotoisuudesta tai muista arvoista riippumatta. Kehitysluokka määräytyy puuston iän, rakenteen ja aiemman metsänkäsittelyn perusteella
Näin pääset alkuun
Uutena metsänomistajan päätettävänäsi on, haluatko pitää metsätilan, myydä sen tai liittää metsästä osan tai kokonaan vaikkapa yhteismetsään. Perehtymällä hiukan metsänhoitoon edessäsi voi olla joskus työläs, mutta sitäkin mielenkiintoisempi ja palkitseva matka. Yhteismetsä on puolestaan helppo tapa omistaa metsää ja voit lukea siitä lisää täältä.
Jos päätät pitää metsätilan, sinun kannattaa hankkia ajantasainen metsäsuunnitelma, ellei sellaista ole jo olemassa. Tässä sinua auttaa lukuisat eri metsäpalveluita tarjoavat yritykset, esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys.
Metsänomistajan vuosikello
Helmi-toukokuun välisenä aikana on verovelvollisesta riippuen jätettävä metsätalouden veroilmoitus. Siinä ilmoitetaan edellisvuoden metsätalouden tulot ja menot. Arvonlisävelvolliset metsänomistajat
jättävät lisäksi arvonlisäveroilmoituksen eli Veroilmoituksen oma-aloitteisista veroista Verottaja lähettää joka vuosi esitäytetyn metsätalouden veroilmoituksen (lomake 2C). Suurella osalla
metsänomistajia tuloja kertyy harvakseltaan. Menoja sen sijaan voi syntyä tiheämmin. Vaikka metsätaloudesta ei olisi tuloja lainkaan, kannattaa metsätalouden menot ilmoittaa vuosittain, jolloin
ne vähennetään mahdollisesta pääomatuloista tai jos niitä ei ole, alijäämähyvityksenä suoraan veron määrästä. Etämetsänomistajalle
voi syntyä esimerkiksi jo pelkästään vähennettävää metsänhoidosta
aiheutuvaa matkakulua. Ohje metsäveroilmoituksen tekemiseen löytyy täältä.
Maalis-toukokuussa kannattaa metsään tehdä metsäretki tai useampi, tai tarkistuttaa metsän ammattilaisella. Siihen kannustaa ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin taloudellinen menetys jää mahdollisimman pieneksi, kun metsä saadaan nopeasti kasvukuntoon. Toisaalta jos puustoa on tuhoutunut enemmän, on olemassa riski kaarnakuoriaistuhoille.
Tästä syystä myös metsätuholaki velvoittaa maanomistajaa poistamaan puut, jotka ylittävät kuusimetsässä yli 10 kuutiometriä
hehtaarilla ja mäntymetsässä yli 20 kuutiometriä hehtaarilla. Karkeasti
10 kuutiometriin mahtuu noin 20-30 tukkipuukokoista puuta. Lue metsänhoidon oppaasta, mitä kaikkea metsässä kannattaa tarkkailla.
Jos metsässä on tehty hakkuita ja metsä on tarkoitus uudistaa taimia istuttamalla, työhön kannattaa ryhtyä lumien sulettua ja maaperän hieman lämmettyä. Istutuksia voi jatkaa aina juhannukseen saakka. Ennen istutuksia maa muokataan kasvipaikalle sopivalla menetelmällä. Kuusen taimia voidaan istuttaa vielä elo-syyskuulla hienojakoisia ja routivia maita lukuun ottamatta. Koivun taimien istutuskausi päättyy elokuun lopussa. Syysistutuksen etuna on, että taimi haihduttaa vähemmän eikä se tarvitsee kasvuaan varten yhtä paljon vettä kuin keväällä. Lisäksi taimia on helpompi käsitellä kuin hennompia kevättaimia.
Säästä ja lumitilanteesta riippuen taimikoita voi hoitaa ympäri vuoden. Yleensä työ käy kätevästi joko raivaussahalla tai polkemalla puustoa pienten taimien ympäriltä, joka on varsin hyvää hyötyliikuntaa ja säästää metsänhoidon kuluissa. Pienessä taimikossa perkauksilla varmistetaan se, että taimikon kasvu ei tukahdu muuhun kasvillisuuteen. Varttuneemmissa, eli 3-5 metrisissä taimikoissa harvennuksilla vaikutetaan kasvatettavan puuston tiheyteen ja säädellään
puulajisuhteita tavoitteen mukaiseksi.
Talvikautena tai muuten hiljaisina aikoina hyvä suunnitella tulevia metsänhoitotöitä ja hakkuutarpeita. Tässä etsäsuunnitelma
voi olla suurena apuna. Aika ajoin kannattaa tarkistaa tarve metsävakuuttamiselle ja varmistaa, että turva on oikein mitoitettu.