LähiTapiola Yhteismetsä

Yhteismetsä on osuuskuntaa muistuttava metsän omistamisen muoto. Ensimmäiset yhteismetsät perustettiin jo vuonna 1887. Kun yhteismetsien perustaminen helpottui 2000-luvun alussa, niiden suosio on kasvanut tasaisesti.

LähiTapiola Yhteismetsä toteuttaa yhteismetsien keskeisintä ajatusta; haluamme ehkäistä metsälöiden pirstoutumista ja parantaa metsätalouden kannattavuutta vastuullisesti. Toimintaamme ohjaa Yhteismetsälaki, jossa kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaidensa hyväksi on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi.

Olemme riippumaton toimija, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki kaupat ja toimenpiteet kilpailutetaan aina. Yhteismetsä huolehtii siitä, että kaikessa toiminnassa noudatetaan kestävän metsänhoidon ja vastuullisuuden periaatteita. Olemme vakuuttuneita siitä, että vastuullinen ja pitkäjänteinen metsänhoito on tuottavaa metsänhoitoa.

Yhteismetsä on tarkoitettu kaikille metsänomistajille tai metsäsijoittamisesta kiinnostuneille. Syitä liittymiselle voi olla monia: ei ole aikaa, osaamista tai intoa hoitaa metsäänsä itse tuottavasti; halutaan helppoutta sukupolvenvaihdokseen; halutaan tulla mukaan osaksi suurempaa metsäkokonaisuutta; omaa metsää ei ole, mutta siihen sijoittaminen kiinnostaa.

Metsä voi sijaita missä päin Suomea vain, koska LähiTapiola Yhteismetsä toimii koko Suomessa. Liittymisrajana pidetään vähintään 30 hehtaarin metsäpinta-alaa. Liittyminen on aina kuitenkin tapauskohtaista, joten hehtaariraja ei ole ehdoton - jätä rohkeasti yhteydenottopyyntö. Ylärajaa kiinteistön koolle ei ole.

Liittyminen alkaa aina metsätilan arvonmäärityksellä, jonka perusteella lasketaan metsätilan arvoa vastaava yhteismetsäosuuksien määrä. Arvossa huomioidaan myös mahdollisesti käyttämättä oleva metsävähennys. Yhteismetsä hakee alueen liittämistoimitusta Maanmittauslaitokselta, jonka jälkeen liittyjän tiedot merkitään osakasluetteloon ja osakkuus alkaa. Halutessaan osakas voi osallistua vuosittaiseen osakaskunnan kokoukseen, jossa hän voi äänestää oman omistusosuutensa suhteessa. Mistään muusta osakkaan ei tarvitse huolehtia.

• Vaivaton tapa omistaa metsää, jossa ammattilaiset huolehtivat kaikesta. Osakkaat pääsevät silti mukaan päätöksentekoon.
• Vuosittain maksettava ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa. Yhteismetsä huolehtii veroilmoituksesta ja verojenmaksusta. Myös yhteismetsän veroprosentti (26,5 %) on yksityisen metsänomistajan pääomaveroprosenttia (30-34 %) matalampi.
• Yhteismetsän vuosittainen tuottotavoite on pitkällä aikavälillä vähintään sama (4%) kuin aktiivisesti metsäänsä hoitavalla metsänomistajalla.
• Yhteismetsä on suoralle metsänomistamiselle vähäriskisempi ja likvidimpi vaihtoehto. Yhteismetsän metsät sijaitsevat ympäri Suomea, mikä pienentää myös metsätuhoriskiä.
• Osakas pääsee nauttimaan suurmetsänomistamisen hyödyistä. Hyvällä suunnittelulla ja tehokkaalla verkostoyhteistyöllä metsänhoidon yksikkökustannuksia saadaan pienennettyä ja puulle saadaan puukaupoissa parempi hinta.
• Yhteismetsäosuuden jakaminen seuraavalle sukupolvelle on helpompaa kuin metsän tasapuolinen jakaminen.

• Kun oman metsätilan liittää yhteismetsään, metsänomistajan omat velvollisuudet ja vastuut metsän osalta päättyvät.
• Yhteismetsän päätöksentekoon voi vaikuttaa osuutensa suhteessa. Pienosakkaan asemaa on parannettu äänilekkurein.
• Ohjesääntö on yhteismetsien yksi tärkeimmistä dokumenteista. Sen sisältöön kannattaa perehtyä huolella.
• Yhteismetsäosuuksilla käydään kauppaa eri kiinteistöjen kauppapaikoilla (esim. www.metsatilat.fi). Pääsääntöisesti suurten yhteismetsien osuudet käyvät hyvin kaupaksi ja niiden myyminen on käytännössä kuin mikä tahansa kiinteistökauppa.

Alkuun pääset jättämällä yhteydenottopyynnön suoraan tai laskemalla Metsänarvolaskurilla suuntaa antavan metsätilan arvon ja tuottomahdollisuuden yhteismetsän osakkaana. Siirry metsänarvolaskuriin tästä.

LähiTapiola Yhteismetsän osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. LähiTapiola Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään osakaskunnan kokouksen hyväksymän, ajantasaisen metsäsuunnitelman mukaisesti. Vuotuista toimintaa ohjaavat osakaskunnan hyväksymä toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kaikki metsänhoitoon ja puukauppoihin liittyvä päätöksenteko tehdään osakaskunnan enemmistöllä. Osakkaiden valitsema hoitokunta huolehtii kaikista käytännön asioista.

Yhteismetsään liittyessä metsästysseurojen vuokrasopimukset pidetään lähtökohtaisesti ennallaan. Metsästysseuroilta ei toistaiseksi peritä vuokria. Vuokrattomuutta vastaan seuroilla on velvollisuus ilmoittaa metsätuhoista tai muista mahdollisista vahingoista yhteismetsän alueella. Yhteismetsän osakkailla ei toistaiseksi ole erillisiä metsästysoikeuksia yhteismetsän maille. Tulevaisuudessa yhteismetsän laajentuessa on mahdollista, että osakaskunnalle myönnetään metsästysoikeuksia siihen sopiville alueille.
Mitä liittyminen Yhteismetsään maksaa?
Yhteismetsään liityttäessä peritään 2,2 % kulu, jolla katetaan liittymisestä aiheutuvia kustannuksia (mm. maastokäynti ja metsäarvio). Liittyjä ei kuitenkaan saa tästä laskua, vaan kulu veloitetaan liittymishinnassa liittymisen yhteydessä. Muut liittämistoimituksen kulut ovat liittyjälle maksuttomia.
LähiTapiolan Metsänarvolaskurilla saat alustavan arvion metsäsi liittymisarvosta. Tämän jälkeen teemme tarkemman etäarvion metsästäsi. Toivottavasti jatkamme keskusteluja vielä tästä eteenpäin ja asiantuntijamme tekee maastokäynnin, jossa tehdään tarkka arvio metsäsi liittymisarvosta. Sain maastokäynneistä aina metsäsuunnitelman.

Jos huomaat metsäkäynnin jälkeen, ettet olekaan kiinnostunut liittymisestä, saat laskun maastokäynnin kuluista (vuonna 2022: 100 euroa + 5 euroa/hehtaari). Saat käynnistä joka tapauksessa itsellesi laadukkaan metsäsuunnitelman, joka on eräänlainen käsikirja oman metsäsi toimenpiteiden ja tuottojen suunnitteluun.