Omaisuus ja toimintaYritysvakuutusVastuuvakuutusPotilasvakuutusKeskeytysvakuutus KybervakuutusKuljetusvastuuvakuutusKaikki omaisuuden vakuutukset
IhmisetTyötapaturmavakuutusTyökykyvakuutusYrittäjien tapaturmavakuutusSairauskuluvakuutus yrityksille ja yhteisöilleVakavan sairauden turvaKaikki henkilövakuutuksetMatka
Omaisuus ja toimintaYritysvakuutusVastuuvakuutusPotilasvakuutusKeskeytysvakuutus KybervakuutusKuljetusvastuuvakuutusKaikki omaisuuden vakuutukset
IhmisetTyötapaturmavakuutusTyökykyvakuutusYrittäjien tapaturmavakuutusSairauskuluvakuutus yrityksille ja yhteisöilleVakavan sairauden turvaKaikki henkilövakuutuksetMatka
Johtamisen ja työntekijätaitojen merkitys mielen hyvinvoinnille
Työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Hämäläinen ja LähiTapiolan johtava asiantuntija Eija Prosi-Suuperko kertovat, miten johtaminen ja työntekijätaidot voivat tukea työssä jaksamista, mielen hyvinvointia ja työkykyä.Tutustu työkykyvakuutukseen
Katja Hämäläinen
Suomalaisten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet: Kelan mukaan nykyisin useampi kuin joka kolmas korvattu sairauspoissaolopäivä perustuu mielenterveyden häiriöön.
Työeläkeyhtiö Elon datan mukaan puolestaan alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteilla haetut työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet. Viiden viime vuoden aikana niiden määrä on noussut 41 prosenttia.
– Vaikka tilastot vaikuttavat synkiltä, on tärkeää muistaa, että toivoa on. Mielenterveyden haasteita voi ennaltaehkäistä ja mielenterveysongelmia voidaan hoitaa. Työkykyriskien tiedostaminen, kartoittaminen ja ennakointi sekä nopea reagointi tulisi olla jokaisen yrityksen agendalla. Mielen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukeminen ovat yritysjohdon lisäksi myös yksilön ja koko työyhteisön vastuulla, Työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Hämäläinen toteaa.
LähiTapiolan johtava asiantuntija Eija Prosi-Suuperko nostaa johtamisen rinnalla esiin myös työntekijätaitojen merkityksen.
– Omasta jaksamisesta huolehtiminen on oleellista niin oman kuin koko tiimin työhyvinvoinnin kannalta. Hyvinvoivalla työntekijällä on usein positiivinen vaikutus koko työyhteisöön, Prosi-Suuperko sanoo.
Eija Prosi-Suuperko
Hyvään arkijohtamiseen kannattaa panostaa
Miten työpaikan varhaisen tuen käytännöt toimivat? Miten eri elämäntilanteissa olevia työntekijöitä tuetaan? Miten toimitaan, kun työntekijä palaa pitkältä sairauslomalta? Entä miten kuormitus- ja voimavaratekijät huomioidaan?
– Muun muassa näihin kysymyksiin on hyvä etsiä vastauksia. Yrityksessä on hyvä luoda ja kirjata yhteiset työkykyjohtamisen toimintamallit, jotka myös viestitään koko työyhteisölle. Roolit ja vastuut on oltava selvillä; kenen vastuulla työkykyjohtaminen on? On varmistettava, että kaikkien työntekijöiden työkykyä johdetaan samalla tavalla ja yksilölliset tarpeet huomioiden, Hämäläinen sanoo.
Arjen johtamisella on iso merkitys ihmisen työkyvylle, työhyvinvoinnille ja terveydelle.
– Selkeiden työnkuvien ja toimintamallien luominen, päivittäinen tuki, yhteiset keskustelut ja palautteen antaminen sekä osallistaminen oman työn kehittämiseen – kaikki nämä ovat jo hyvää työkykyjohtamista, Hämäläinen kertoo.
– Johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus päivittäisessä arkijohtamisessa luovat psykologista turvallisuutta, mikä puolestaan tukee ja vahvistaa työkykyä. Esimerkiksi töiden tasainen jakautuminen ja erilaisiin epäkohtiin puuttuminen on tärkeää. Työkykyjohtaminen on jokapäiväisiä tekoja, ja johtamiseen tulee varata aikaa, hän jatkaa.
Rakenna psykologista turvallisuutta – työyhteisön tuki kannattelee
Työkykyjohtamisen ytimessä ovat riskien tunnistaminen ja ennakointi. Esimerkiksi mielenterveyden haasteissa reagointinopeus on kriittistä.
– Esihenkilön ei tarvitse olla lääkäri tai psykologi, joka alkaa ratkaista ja hoitaa työntekijän mielenterveyden haasteita. Esihenkilön rooli on ottaa puheeksi huolenaiheet, tukea työntekijää ja ohjata tarvittaessa avun piiriin. Varhainen puheeksi ottaminen voi monesti ratkaista tilanteen, sillä aina kyseessä ei ole terveydellinen haaste. Joskus työntekijä tarvitsee vain rinnalla kulkijan tai kuuntelijan omassa haastavassa tilanteessaan, Hämäläinen sanoo.
Mielenterveyden haasteiden hälytysmerkkejä voi olla vaikea huomata, sillä henkilö ei aina itsekään tunnista niitä. Jos työntekijä alkaa esimerkiksi vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja hänen luonteensa sekä käytöksensä muuttuvat, on tilanteeseen hyvä tarttua ja ottaa asia puheeksi.
– On oleellista rakentaa psykologisesti turvallista työyhteisökulttuuria. Tällä on voimakas positiivinen vaikutus ihmisen mielen hyvinvointiin. Avoin ja arvostava työilmapiiri kannustaa myös työntekijöitä tukemaan toisiaan. Luottamuksen vallitessa työyhteisön jäsenet uskaltavat myös puuttua tilanteeseen, jos heille herää huoli työkaverista. Yhteisöntuki on merkityksellistä ihmiselle, joka kamppailee mielen haasteiden kanssa tai palaa pitkältä sairauslomalta takaisin töihin, Hämäläinen huomioi.
Tunnista työn kuormitustekijät – tylsistyminenkin voi uuvuttaa
Prosi-Suuperkon ja Hämäläisen mukaan on tärkeää selvittää, millaisia kuormitustekijöitä työhön sisältyy.
– Henkisesti kuormittavia tilanteita voivat olla muun muassa haastavat asiakastilanteet, tulehtunut työilmapiiri tai liiallinen työmäärä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Tehtävät kuormittavat ihmisiä eri tavoin, joten näistä kannattaa keskustella avoimesti työntekijöiden kanssa. Esihenkilön on hyvä olla kartalla siitä, ettei kenelläkään ole liian haastavia tai helppoja tehtäviä, Hämäläinen kertoo.
– Usein ajatellaan, että ihminen väsyy suuren työkuorman vuoksi, mutta itse asiassa, liian helppo työkenttä voi olla myös syy turhautumiselle. Huomioitavaa on, että esimerkiksi eri ikäisiä ihmisiä voi kuormittaa täysin toisenlaiset asiat. Monimuotoisuus on ehdottomasti jokaiselle yritykselle rikkaus, ja sitä on hyvä osata edistää ja johtaa, hän jatkaa.
Hämäläinen toivoo, että yrityksissä panostetaan myös osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen.
– Jos ihminen huomaa, ettei hänen osaamistaan ja potentiaaliaan hyödynnetä, eikä uuden oppimiseen kannusteta, se voi herättää tunteen luottamuspulasta ja arvostuksen puutteesta. Tämä saa aikaan kierteen, joka puolestaan voi heikentää työn imua, pystyvyyden tunnetta ja sitoutumista työtehtäviin, hän kertoo.
Prosi-Suuperko nostaa esiin työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden ymmärtämisen.
– Tehtävän tulisi lähtökohtaisesti olla ihmisen kokoinen, jotta siinä on mahdollisuus onnistua. Työn huokoisuuteen ja joustavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Ihmisten erilaiset elämäntilanteet saattavat kuormittaa heidän jaksamistaan, jolloin työkuorman, tehtävien ja työaikojen muokkaaminen voi helpottaa arkea, Prosi-Suuperko sanoo.
– Kuormitustekijöiden lisäksi on hyvä ymmärtää, mikä kartuttaa omia voimavaroja. Mielenterveyden haasteiden taustalla voi olla monia syitä, ja työn tekeminen voi myös tukea mielenterveyttä monissa tilanteissa. Esimerkiksi sairausloman sijaan osasairausloma voi olla parempi vaihtoehto, hän jatkaa.
Työntekijätaidot tukevat jaksamista
Työkykyjohtamisen rinnalla keskustelussa nousee esiin työntekijätaitojen merkitys työssä jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin tukemisessa.
– Työntekijällä on tärkeä rooli oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä ja edistämisessä; työkyvystä ja terveydestä huolehtiminen on jokaisen vastuulla. Työntekijän vastuullisuutta on rohkeasti ottaa puheeksi esihenkilön kanssa oma tilanne, jos esimerkiksi jaksamisen kanssa on haasteita, Prosi-Suuperko sanoo.
Hän korostaa, että tänä päivänä työelämässä kaivataan myös armollisuutta itseään kohtaan.
– Omaa vaatimustasoa itseään kohtaan on hyvä pohtia. Fakta on, että suorituskykymme ei yksinkertaisesti voi koko ajan olla sataprosenttinen, Prosi-Suuperko huomioi.
– Jos omat voimavarat eivät riitä työstä suoriutumiseen, avun pyytäminen ei ole heikkoutta. Kun työpaikalla on luottamuksellinen ja salliva ilmapiiri, työntekijä uskaltaa puhua omasta tilanteestaan. Yhdessä ratkaisujen etsiminen, ja löytäminen, on niin yksilön, työyhteisön kuin liiketoiminnankin kannalta vaikuttavinta.
Tutustu LähiTapiolan ja Elon Pk-yritystutkimukseen täällä (pdf-raportti)
LähiTapiolan työeläkevakuutuskumppanina toimii Työeläkeyhtiö Elo. LähiTapiola ja Elo tekevät työtä suomalaisten yritysten ja yrittäjien hyvinvoinnin eteen ja liiketoiminnan kasvun tukena. Tämä artikkeli on syntynyt osana tätä yhteistyötä.
Huolehdi henkilöstösi työkyvystäYrityksen työkykyvakuutuksella tarjoat työntekijöillesi laadukkaan ja nopean hoitoon pääsyn.
Tutustu työkykyvakuutukseen
Ajankohtaista
Talous9.5.2025Nämä ”luottamuksen syöjät” painavat kuluttajien mieliä – joukossa myös pidemmän aikavälin vitsauksia
Tullit ja kauppasota, terveyspalvelujen karsiminen, huoli maailmanlaajuisesta talouskriisistä sekä korkea työttömyys ovat suurimpia syitä suomalaisten pessimismiin. LähiTapiolan kysely paljasti uutta tietoa siitä, miten Suomen talouden rakenteelliset ongelmat vaikuttavat kuluttajien luottamukseen.Elämänturva8.5.2025Huoli rahasta jarruttaa suomalaisia autokaupoilla, mutta merkkejä piristymisestä näkyy jo – ”Patoutunut kysyntä voi purkautua yllättävän nopeasti”
Kyselyn mukaan auton vaihtaminen uudempaan olisi paikallaan joka toiselle autoilijalle, mutta ostossa mietityttävät muun muassa hinta ja käytetyn auton ostamiseen liittyvät riskit. Autokaupan vauhdittuminen edistäisi myös liikenneturvallisuutta, korostaa LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Terveys7.5.2025Vauvavakuutuksen vertailu - löydä paras vaihtoehto
Halvin vauvavakuutus ei ole välttämättä paras vaihtoehto syntyvälle lapselle. Huolellinen vertailu auttaa löytämään juuri teidän perheelle parhaiten sopivan vakuutuksen ja turvaa vauvan hoidon yllättävissäkin tilanteissa. Näitä asioita kannattaa tarkastella, kun vertailet vauvalle otettavia vakuutuksia.
Katso lisää ajankohtaisia
Vakuutukset
Henkilövakuutukset
Työkykyvakuutus
Johtamisen ja työntekijätaitojen merkitys mielen hyvinvoinnille
Asiointikielen vaihtaminen sulkee käynnissä olevan chat-keskustelun.