Maa- ja metsätalous9.10.2024Yhteismetsään liittyminen toi helpotuksen yrittäjälle: ”Iso kivi tippui rinnan päältä” Yrittäjän aika ei riitä kaikkeen. Vaasalainen rakennusalan yrittäjä Ari Tyynismaa koki ison helpotuksen, kun sai ulkoistettua metsiensä hoidon LähiTapiola Yhteismetsälle. ”Kun 60 on lähempänä kuin 50, rupeaa tajuamaan, että näitä ei vaan yksin enää hoideta.”

Vaasalainen Ari Tyynismaa on rakennusalan yrittäjä, jolla on laaja kokemus alalta. Hän on perustanut yhteensä 15 rakennus- ja kiinteistöalan yritystä, jotka ovat kaikki edelleen toiminnassa. Lappajärveltä lähtöisin olevalle Tyynismaalle metsä on ollut pienestä pitäen tärkeä asia. – Se on ollut aina läsnä. Kotitilalla metsä oli osa maataloutta. Isoisässäni oli pahasti puusepän vikaa, ja hän aina kertoi minulle, mistä puusta tulee minkäkin laista. Sieltä on jäänyt puusta tekeminen ja metsässä oleminen, Tyynismaa kertoo. Perintömetsää Tyynismaalla ei ole, vaan hänestä tuli metsänomistaja 2010-luvulla, kun hän tunnisti metsän hyväksi sijoituskohteeksi. Hinnat olivat tuolloin ostajalle suotuisat, ja Tyynismaa arveli tulevan inflaation kasvattavan sijoituksen arvoa, kuten sitten kävikin. Yhä aktiivisesti työelämässä olevan yrittäjän aika ei kuitenkaan riittänyt metsänhoitoon omistusten koon edellyttämällä tasolla. Ratkaisu oli liittää suurin osa metsäomistuksista LähiTapiola Yhteismetsään. Se tapahtui lopulta melko nopeasti. – Sanotaan, että kun 60 on lähempänä kuin 50, rupeaa tajuamaan, että näitä ei vain yksin enää hoideta, vaan täytyy ottaa ulkopuolisia apuja. Olisiko prosessi ollut puoli vuotta, ja päädyttiin tähän ratkaisuun.Omistusten liittäminen oli helppoa – velvoitteet ovat nyt hyvissä käsissäLähiTapiola oli Tyynismaalle ennestään tuttu yhteistyökumppani, ja aiempien kokemusten myötä yhtiö oli hänelle tässäkin tapauksessa itsestäänselvä vaihtoehto. Omistusten liittäminen yhteismetsään oli Tyynismaan mukaan varsin helppoa ja sujuvaa. Ratkaisu on ollut kaikin puolin toimiva: kaikki yhteismetsään siirretyn metsän aiemmat velvoitteet ovat nyt hyvissä käsissä, ja sijoitusten tuottokin on parempaa kuin mihin Tyynismaa olisi metsänhoitoon liikenevän aikansa puitteissa yltänyt. – Yhteismetsään liittyessä iso kivi tippui oman rinnan päältä ja oli huojentunut olo, että nyt ne ovat hoidossa. Se oli ehkä se isoin helpotus tässä asiassa. Tyynismaa jätti pienen osan omistuksistaan siirtämättä yhteismetsään. Kyse on palstasta, jonka olosuhteet hän arveli metsätalouden kannalta epäedullisiksi. Se toimii nykyään mieluisana virkistys- ja harrastusalueena Tyynismaalle, jolle metsän lumo tuli jo lapsena tutuksi. – Minulle sopii parhaiten, että se saa olla siellä luonnontilassa.Vahva tunneside ei katoa liittymisen myötäVaikka yhteismetsä on ollut Tyynismaalle erinomainen valinta, ymmärtää hän hyvin myös sen, että ratkaisu saattaa järkiperusteista huolimatta mietityttää monia. Metsänomistukseen liittyy usein vahva tunneside, ja yhteismetsään siirtymiseen voi olla siksi korkeakin kynnys. Tyynismaalla on asiaa miettiville kuitenkin selvät terveiset. – En ainakaan vielä ole löytänyt mitään syytä, miksi olisin jättänyt tekemättä sitä päätöstä. Se suurinhan siinä oli se henkinen irrottautuminen, koska jostain syystä tämmöinen maan omistaminen menee aika lailla sydämeen. Mutta eihän se mihinkään katoa, vaan se on siellä edelleen olemassa. Ja ehkä kuitenkin metsä on paremmin hoidossa kuin mitä se itsellä olisi. Tyynismaa on kokemustensa perusteella havainnut, että metsätaloudessa ratkaisevat volyymi ja ammattitaito. Yksittäisellä metsänomistajalla ei useinkaan ole riittävästi metsää tai toisaalta mahdollisuuksia metsänhoitoon sillä tasolla, mitä hyvin tuottoisa ja kaikin puolin kestävä metsätalous vaatisi. Hän näkeekin LähiTapiola Yhteismetsän sopivaksi vaihtoehdoksi kaikille, jotka ovat vastaavassa tilanteessa kuin hän itse oli. – Olen arvostanut sitä, millä lailla asiaa hoidetaan. Uskon tällä kokemuksella, että metsäni on hyvissä ja ammattimaisissa käsissä.

Lue lisää LähiTapiola Yhteismetsästä

Ajankohtaista

Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Katso lisää ajankohtaisia