Maa- ja metsätalous5.5.2025Yhteismetsään liittyminen oli järkivalinta Petri Tikkaselle suvun metsäpalstoista luopuminen oli helppoa. Työläät hoitotoimenpiteet jäivät pois ja tilalle tuli jatkuva vuosittainen tuotto.

Helsinkiläinen Petri Tikkanen peri neljäkymmentä vuotta sitten sukunsa metsäpalstan Kiuruvedeltä Pohjois-Savosta. Vuosien ajan hän hoiti viidenkymmenen hehtaarin metsäaluettaan itse järjestäen metsänhoitoyhdistyksen kautta tarvittavat hoitotoimenpiteet. Istutukset hän teki omin käsin. – Olihan se hemmetinmoinen homma kuljettaa henkilöautolla taimet eri paikkoihin, istuttaa ne ja järjestää paikkakunnalle majoitus. Se kävi työstä enkä siitä kauheasti nauttinut, Tikkanen kertoo. Koska Tikkasella ei ollut metsänhoitoon intohimoa tai omaisuuteensa erityisen syvää tunnesidettä, ei LähiTapiola Yhteismetsään liittyessä tuntunut, että mistään olisi joutunut luopumaan. Lisäksi hän oli yrittäjänä tottunut siihen, ettei omaisuuteen saa rakastua liikaa. Kyse on vain omaisuudesta, josta on pidettävä huoli, hän ajatteli. – Ymmärrän, että joillekin metsänhoito on harrastus, jolloin haluaa itse puuhastella metsässä. Mutta esimerkiksi kaupunkilaiselle tai vaikka paikallisellekin metsänomistajalle yhteismetsä on erittäin hyvä omistamisen muoto. Liittymisen jälkeen Tikkasella on nyt olo, että metsä on hyvissä käsissä, ja mielessä päällimmäisenä huojennus. Yhteismetsä tuo jatkuvan tuoton Tikkanen kiinnostui alun perin yhteismetsästä jatkuvan vuosittaisen tuoton takia. – Aiemmin puukauppaa tuli tehtyä ehkä viidentoista vuoden välein. Ei sellaista montaa kertaa elämässä tehdä. Tikkanen pyysi vertailevia tarjouksia eri yhteismetsiltä, ja LähiTapiola voitti, koska se arvosti Tikkasen metsän rahallisesti huomattavasti korkeammalle kuin paikalliset ehdokkaat. Tikkanen uskoo eron johtuneen siitä, että LähiTapiola on valtakunnallinen toimija, jolla on esimerkiksi puukauppaa tehdessä mittakaavaetua. Liittymisprosessi alkoi vuoden 2023 puolivälissä, ja loppuvuodesta Tikkanen oli mukana. – Prosessi oli selkeä, ei mitään hankaluutta. Sitä paitsi on siinäkin prosessia, että tekee vuosittain metsäveroilmoituksen. Jatkuvan tuoton lisäksi Tikkanen arvostaa LähiTapiola Yhteismetsän ammattimaista osaamista metsänhoidossa ja omistamisessa. Hän luottaa siihen, että isosta organisaatiosta löytyy paras tietotaito ja tuorein tieto alan kehityksestä. Helppoa perinnönjakoa Yhteismetsän jäsenenä Tikkaselle on ehtinyt jo syntyä uudenlaisia oivalluksia metsäomistuksen tuotosta. Hänelle on muun muassa selvinnyt, että tuloa voi tulla myös metsän suojelusta, ei vain puun myyntituotosta. Yhteismetsä tuntuu helpolta omaisuuden muodolta myös perinnönjakoa ajatellen. Tikkasen aikuisista tyttäristä toinen asuu Norjassa, toinen pääkaupunkiseudulla. Kummallakaan heistä ei ole kiinnostusta suoraan metsänomistukseen tai intoa tehdä hoitotöitä itse. – Yhteismetsäosuutta voi verrata vaikkapa arvopapereihin, osakkeisiin tai rahastoihin. Se on helppo jakaa ja realisoida.

Ajankohtaista

Elämänturva7.5.2025LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön yhtiökokoukset 28.5.2025LähiTapiola Keskinäisen Vakuutusyhtiön (LähiTapiola Vahinkoyhtiö) ja LähiTapiola Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön (LähiTapiola Henkiyhtiö) varsinaiset yhtiökokoukset pidetään keskiviikkona 28.5.2025 LähiTapiola-ryhmän pääkonttorissa, osoitteessa Revontulenkuja 1, Espoo.Työelämä7.5.2025Some- ja digiriippuvuudet huolettavat keskisuurten yritysten työnantajia - tunnistatko työntekijän avuntarpeen?Aivoja kuormittava ruutuaika ja somen kulutus ovat lisääntyneet. Kun aivot eivät saa riittävää lepoa, myös työkyky voi alentua. Esihenkilöiden on hyvä korostaa ennaltaehkäiseviä keinoja ja tunnistaa hälytysmerkit.Ympäristö6.5.2025Suomalaisista yli 60 prosenttia penää vakuutusyhtiöiltä tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemisessäSuomalaisten valtaenemmistön (73 %) mielestä on tärkeää, että yritykset osallistuvat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Peräti 63 prosenttia penää toimintaa myös vakuutusyhtiöiltä, selviää LähiTapiolan kyselystä.

Katso lisää ajankohtaisia