Paloturvallisuus

Tulipalo saattaa pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen olemassaolon.

Tulipalon ennaltaestäminen on sen sammuttamista helpompaa. Tämän vuoksi riskitekijöiden tunnistaminen omasta lähiympäristöstä on olennainen osa paloturvallisuutta. Paloturvallisuus on otettava huomioon myös rakentamisessa, sekä peruskorjauksessa että kokonaan uuden rakennuksen suunnittelussa. Tällaisia toimenpiteitä sanotaan ennakoivaksi palontorjuntatyöksi.

Tavoitteena ihmisten ja varallisuuden suojaaminen

Paloturvallisuuden tavoitteena on suojata ihmisiä ja varallisuutta. Varallisuudella tarkoitetaan sekä omaisuutta (rakennukset, koneet, laitteet, kotieläimet, arvo-omaisuus, vaihto-omaisuus) että organisaation prosessien häiriötöntä toimintaa.

Hyvä paloturvallisuus pyrkii vähentämään ja ehkäisemään haittoja, jotka syntyvät tulen, palokaasujen, noen ja savun vaikutuksesta. Myös pöly- ja kaasuräjähdysten aiheuttamien vahinkojen minimointi kuuluu hyvän paloturvallisuuden tavoitteisiin.

Paloturvallisuus voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: rakennusten paloturvallisuuteen sekä omatoimiseen varautumiseen.


Lue lisää


Paloturvallinen rakentaminen - ennakoivaa paloriskien hallintaa

Rakennusten paloturvallisuus jakaantuu edelleen rakenteelliseen ja tekniseen palontorjuntaan.

Rakenteellisella paloturvallisuudella asetetaan rakennuksille vaatimuksia, joiden avulla rajoitetaan tulipalossa syntyviä vahinkoja. Vaatimuksissa määritellään esimerkiksi, että:
• rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan
• palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua
• palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa
• rakennuksessa olevien henkilöiden on palon sattuessa päästävä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin
• pelastushenkilöstön turvallisuus on otettava huomioon rakentamisessa.

Teknisellä palontorjunnalla tarkoitetaan palonilmaisu- ja sammutuslaitteistoja sekä alkusammutuskalustoa. Ne auttavat palon havaitsemisessa sekä rajoittavat palon leviämistä. Myös rakennusluvan ehtona saattaa olla vaatimuksia tilan teknisen palontorjunnan toteuttamisesta tai laitteita saatetaan vaatia pelastusviranomaisten tarkastuksissa.

Omatoiminen varautuminen

Pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajaa ja haltijaa sekä toiminnan harjoittajaa omatoimiseen varautumiseen. Omatoiminen varautuminen tarkoittaa onnettomuuksien ehkäisyä sekä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista vaaratilanteissa. Laissa edellytetään myös varautumista sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin henkilö kykenee omatoimisesti. Kirjallinen omatoimisen varautumisen suunnitelma eli pelastussuunnitelma vaaditaan lähes kaikilta yrityksiltä.

Myös työntekijät voivat omalta osaltaan varautua työpaikallaan erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta. Kukin voi pohtia esimerkiksi, millaisia vaaratilanteita omalla työpaikalla voi esiintyä, miten vaaratilanteita voi ehkäistä, missä ovat poistumistiet, mistä löytyy lähin alkusammutin, kuinka hälyttää apua ja mitkä ovat omat ensiapuvalmiudet.

Lisätietoja omatoimisesta varautumisesta on tämän sivun linkkilistan nettisivuilta.

Tyypillisiä palon syttymissyitä

Eräs tulipalojen suurimmista aiheuttajista on huolimattomuus tai välinpitämättömyys tulenkäsittelyssä tai muussa toiminnassa, josta voi aiheutua tulipalo. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi tulityöt, kuten hitsaus, kipinöintiä aiheuttava laikkaleikkaaminen, juotostyöt, kuumentaminen ja vesikattojen korjaukset. Lisäksi merkittävä määrä tulipaloja aiheutuu rakennusten ja koneiden korjaustöistä.

Toinen yleinen syttymissyy on viallinen sähkölaite. Vialliset sähköjohdot ja –kytkennät voivat aiheuttaa kipinöintiä tai laitteiden ylikuumenemista. Kipinöinti erityisesti pölyisessä tai kaasupitoisessa ympäristössä voi aiheuttaa räjähdysmäisen tulipalon.

Merkittäviin syttymissyihin luetaan myös tuhopoltot. Tuhopoltot tapahtuvat yleensä "tilaisuus tekee varkaan" -periaatteella. Sytyttämiskohteena ovat tyypillisesti rakennusten seinustoilla, rappukäytävissä tai lastauslaitureilla olevat palavat materiaalit, roskakatokset, kuormalavat, rakennusjätteet ja lastenvaunut.

Miten paloturvallisuutta voi edistää?

 
Paloturvallinen rakentaminen, riskien tunnistaminen ja omatoiminen palonehkäisy ovat avaintekijät henkilö- ja paloturvallisuuden varmistamiseksi. Oikea asenne ja turvalliset toimintatavat ennaltaehkäisevät vahinkoja.

Palon, noen, ja haitallisten savukaasujen leviämisen ehkäisemisellä voidaan merkittävästi vähentää palosta aiheutuvia vahinkoja. Leviämistä voidaan estää palo-osastoinnilla, jolloin rakennuksen eri osat rakennetaan niin, että palo ei pääse leviämään osasta toiseen. Palo-osastoinnin säilyttämiseksi tulee tiivistää osastoivat rakennusosat, kuten seinä sekä ovet tai seinien läpijohdettavien kaapelien ja putkien läpiviennit. Tiivistys tapahtuu luokitelluilla palokatkotuotteilla, joita ovat esimerkiksi massat ja valmiit, palonkestävät läpivientikappaleet. Tällöin rakennusosan palo-osastointi ei heikkene.

Tulipalon syttymis- ja leviämisriskiä voidaan pienentää noudattamalla siisteyttä ja järjestystä.  Sähkölaitteiden ja koneiden huolto ja kunnossapito vähentää niiden syttymisriskiä. Lastaus-, jätteenkäsittely- ja porrastilojen lukitseminen, valaiseminen pimeän aikaan ja valvonta minimoivat tuhopolttoriskiä.

Toimitiloissa tulisi olla riittävästi toimintaympäristöön soveltuvaa, esteettömästi saatavilla olevaa alkusammutuskalustoa. Alkusammutuskalusto on syytä valita asiantuntijan kanssa, koska sammutinten teho ja soveltuvuus eri materiaaleille vaihtelee. Henkilöstölle on hyvä antaa alkusammutus-, evakuointi- sekä muuta palon alkuvaiheeseen liittyvää paloturvallisuuskoulutusta.

Paloilmoitinlaite tai rikosilmoitinlaitteeseen kytketyt savuilmaisimet auttavat palon havaitsemisessa erityisesti silloin, kun toimitiloissa ei ole henkilöstöä paikalla.
 
LähiTapiolan suojeluohjeista löydät lisää paloturvallisuutta edistäviä ohjeita ja neuvoja.
 

Vakuuttaminen

Yrityksen omaisuutta voidaan vakuuttaa tulipalojen varalta palovakuutuksella. Palovakuutus korvaa vahinkoja, joita vakuutetulle aiheutuu irtipäässeestä tulesta, tulipalon aiheuttamasta noesta ja savusta, höyry- tai pölyräjähdyksestä sekä sammutus- tai savunpoistolaitteiston vahinkolaukeamisista.

Usein palovakuutus sisältyy yrityksen kokonaisvakuutukseen eli ns. yritysvakuutukseen, jossa on vakuutettu yrityksen omaisuutta useamman eri riskin varalta. Yritys voi valita myös erikseen pelkän palovakuutuksen, jolloin korvataan vain tulipalosta aiheutuneita vahinkoja.

Palovakuutuksen voimassaolo on yleensä vaatimuksena ennen kuin muuta vakuutusturvaa omaisuudelle voidaan myöntää. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden rikkoontumisen varalta otettava rikkovakuutus edellyttää usein, että samalla omaisuudella on myös voimassaoleva palovakuutus.

Tulipalon aiheuttamat vahingot voivat johtaa yrityksen toiminnan pitkäaikaiseen keskeytymiseen. Erityisesti tiloissa, joissa on korotetut hygieniavaatimukset (lääketeollisuus, elintarviketeollisuus, puolijohde- ja piirilevyteollisuus), voi pienenkin tulipalon aiheuttama savu- ja nokivahinko johtaa pitkiin keskeytysaikoihin. Tällöin yrityksen toiminta kannattaa vakuuttaa myös palokeskeytysvakuutuksella, joka korvaa tulipalosta johtuvia toiminnan keskeytymiskustannuksia.

Lisätietoa vakuuttamisesta löydät muualta LähiTapiolan verkkosivuilta.

Lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta

Tärkeimpiä yrityksiä koskevia paloturvallisuuteen liittyviä lakeja ja asetuksia ovat:

  • Pelastuslaki (379/2011)
  • Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011)
  • Maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999), 117§
  • Suomen rakentamismääräyskokoelma (E-sarja)

Vastuu rakennuksen paloturvallisuudesta kuuluu aina ensisijaisesti rakennuksen omistajalle ja haltijalle sekä toiminnan harjoittajalle.

Rakentamisvaiheessa toimintaa valvovat kunnalliset rakennusvalvontaviranomaiset.

Käyttöönoton jälkeen rakennuksen paloturvallisuutta valvovat pelastusviranomaiset, jotka tekevät palotarkastuksia pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa määritellyin aikavälein. Tarkastuksen tavoitteena on edistää valvottavan kohteen turvallisuutta ja tukea asiakasta onnettomuuksien ehkäisemisessä ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Pelastusviranomainen ei kuitenkaan vastaa rakennuksen paloturvallisuudesta eikä ylläpidä sitä. Lisätietoja palotarkastuksista saat lähimmältä pelastuslaitokselta.

Pelastustoimen tehtäviä hoitavat pelastusviranomaiset. Valtion pelastusviranomaisia työskentelee sisäasiainministeriössä sekä aluehallintovirastoissa.  Alueellisella tasolla pelastustoiminnasta vastaavat aluepelastuslaitokset, joita on Suomessa 22.