Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuudella tarkoitetaan liikenneväylillä − teillä, kaduilla ja kävelyteillä − liikkuvien turvallisuutta. Työhön liittyvä liikenne voidaan jakaa työmatkaliikenteeseen sekä työliikenteeseen. Työmatkaliikenne on työntekijän liikkumista kotoaan töihin ja takaisin. Työliikenne on taas työaikana ja työtehtävissä tapahtuvaa työntekijän liikkumista toimipisteestään työtekopaikalle tai työntekopaikkojen välillä. Sekä työmatka- että työliikenteessä korostuu liikenneturvallisuuden merkitys työntekijän suojaamisessa.

Liikenneturvallisuuden avaintekijät

Liikenneturvallisuuden avaintekijöitä ovat kuljettajien asenne ja ajotapa, ajoneuvojen turvallisuus sekä liikenneväylien kunnossapito ja turvallisuustaso.

Liikenneturvallisuutta voidaan mitata onnettomuusmäärillä. Työliikenneonnettomuudet ovat usein seurauksiltaan vakavampia kuin työpaikkatapaturmat. Tämä johtuu siitä, että törmäysvoimat ovat liikenteessä yleensä suurempia kuin työpaikoilla sattuneissa tapaturmissa. Yhdysvaltalaisen laskelman mukaan työliikenneonnettomuudet aiheuttavat 2 - 6 kertaa suuremmat kustannukset kuin työpaikkatapaturmat.

Kokonaisvaltainen riskienhallintatyö ja työturvallisuudesta huolehtiminen luo hyvän pohjan myös liikenneturvallisuudelle. Yrityksen sisäinen turvallisuuskulttuuri näkyy yleensä automaattisesti kaikessa toiminnassa ja ajattelussa, myös liikenneturvallisuudessa. Nollatoleranssi – se, että työliikenteessä ei satu vahinkoja – on realistinen tavoite jokaiselle yritykselle.


Lue lisää


Tyypillinen liikennevahinko on omaisuusvahinko

Henkilövahinkoon johtaneista kolarityypeistä yleisimpiä ovat tieltä suistuminen, kohtaamisonnettomuudet sekä peräänajo- ja risteyskolarit. Liikenteen henkilövahingot aiheuttavat yrityksille runsaasti kustannuksia, esimerkiksi työntekijöiden lyhytaikaisia työkyvyttömyysjaksoja. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston mukaan liikenteessä sattui vuonna 2012 noin 100 000 liikennevahinkoa, joissa loukkaantui yhteensä noin 22 000 henkilöä.

Lukumääräisesti eniten omaisuusvahinkoja aiheutuu peruutustilanteissa pysäköintialueilla. Peruutuskolarit ovat yleisin kolarityyppi myös yritysten liikennevahinkoja tarkastellessa. Pysäköintialueitten suunnitteluun ja liikennejärjestelyihin kannattaakin panostaa, koska näin voidaan vähentää merkittävästi liikennevahingoista aiheutuneita kustannuksia.

Liikennevahingoista suurin osa on omaisuusvahinkoja (ajoneuvon peltivahinkoja). Peltivahingot muodostavat suurimman kustannuserän myös yritysten liikennevahingoista. Ison osan näistä vahingoista yritykset maksavat liikenne- ja kaskovakuutusmaksuina, mutta pitkällä aikavälillä vahinkojen piilokustannusten osuus kasvaa. Piilokustannuksia ovat tuottamattomat työtunnit, häiriöt tavaran- tai palveluiden toimituksissa, reklamaatioiden käsittely ja imagotappiot. Koska liikennevakuutusmaksutaso muodostuu yhä useammin yrityksen yksilöllisen vahinkohistorian perusteella, kolareiden ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa.

Miten liikenneturvallisuutta voi parantaa?

Liikenteessä kuolleiden määrä Suomessa on pienentynyt 1970-luvun alun reilusta tuhannesta noin kolmannekseen. Merkittävänä syynä hyvään kehitykseen on autojen turvallisuustekniikan kehitys. Tärkeimmät turvallisuutta lisäävät tekniikat ovat autojen rakenteen (koritekniikan) ohella ajovakauden hallintajärjestelmä (ESC-järjestelmä) sekä turvatyynyt yhdistettynä kehittyneeseen turvavyöjärjestelmään.

Turvallisuusnäkökulma kannattaa tuoda esiin myös yrityksen työsuhdeautopolitiikassa. Ajettaessa yrityksen autoilla tulee aina noudattaa hyviä tapoja ja liikennesääntöjä, koska yritys hyötyy hyvästä maineesta ja imagosta. Vastaavasti huono liikennekäyttäytyminen voi heikentää yrityksen mainetta ja vaikuttaa sitä kautta koko liiketoimintaan.

Työsuhdeautopolitiikassa voidaan esimerkiksi myös määritellä kenellä on oikeus käyttää autoa auton haltijan lisäksi. Yritys voi menetellä vahingon satuttua eri tavalla, jos vahingon on aiheuttanut joku muu kuin ajoneuvon varsinainen haltija (esimerkiksi perheenjäsen).

Saatujen kokemusten perusteella tehokkain tapa edistää turvallisuutta on varustaa autot ajotavanseurantalaitteistolla. Auton käyttäjä saa laitteistolta säännöllisesti palautetta omasta ajokäyttäytymisestään. Palaute motivoi kuljettajia ennakoivaan ja polttoainetta säästävään ajotapaan, mikä osaltaan vaikuttaa myös liikenteen päästöihin. Telematiikan avulla seurannasta ja raportoinnista on mahdollista tehdä lähes täysin automaattista.

Perinteinen kouluttaminen ja valmentaminen on edelleen toimiva keino edistää turvallista ajotapaa. Tällaisia palveluntarjoajia on runsaasti. Hyödyllisimmät kurssit sisältävät ajotavan yksilöllistä arviointia ja henkilökohtaista ajovalmennusta normaaliliikenteessä. Lisätietoja kouluttajista saat LähiTapiolan riskienhallintapalvelun asiantuntijoilta.

LähiTapiolan asiakkaat voivat maksutta käyttää liikenneturvallisuustyössään LähiTapiolan itseopiskelumateriaalia, kuten liikenneturvallisuuden verkkokurssia. Yrityskohtaiset tunnusten tilaamiseen löydät ohjeet näiltä sivustoilta kohdasta Sähköiset työkalut tai voit kysyä lisätietoja yhteyshenkilöltäsi.

Vakuuttaminen

Liikenteessä käytettävällä moottoriajoneuvolla on oltava lakisääteinen liikennevakuutus, jonka myöntää vahinkovakuutusyhtiö. Liikennevakuutuksesta korvataan liikenteessä tapahtuvia henkilövahinkoja sekä syyttömän osapuolen omaisuudelle tapahtuneita vahinkoja. Liikennevakuutuksesta ei korvata vahinkoon syyllisen osapuolen ajoneuvolle koituneita vahinkoja.  Koska liikennevakuutus perustuu liikennevakuutuslakiin, ovat ehdot hyvin samanlaisia eri vakuutusyhtiöissä.

Ajoneuvovakuutus eli niinsanottu kaskovakuutus on ajoneuvolle otettava vapaaehtoinen vakuutus. Tästä vakuutuksesta voidaan korvata sellaisia vahinkoja, joita liikennevakuutus ei korvaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi omalle ajoneuvolle sattuneet vahingot, autopalvelu (hinaus) sekä sijaisautovakuutus. Ajoneuvovakuutusten hinnat ja ehdot voivat vaihdella huomattavasti vakuutusyhtiöittäin.

Lainsäädäntö ja valvovat viranomaiset

Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka suoraan velvoittaisi yritystä omatoimiseen liikenneturvallisuustyöhön. Työturvallisuuslaki koskee periaatteessa myös autolla ajamista, jos sitä tehdään työtehtävien takia.

Jos työntekijän työ edellyttää liikkumista autolla, perehdytyksessä ja koulutuksessa on huomioitava myös turvallinen ja vastuullinen autoilu. Autolla ajaminen on otettava huomioon myös työtapaturmariskien arvioinnissa. Työturvallisuuslain lähtökohta on, että työpaikat edistävät työn turvallisuutta ja terveellisyyttä oma-aloitteisesti.

Laki asettaa työnantajalle laajan yleisen työsuojelusta huolehtimisvelvoitteen. Työturvallisuutta on myös johdettava. Lain mukaan esimiesten vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä selkeästi. Työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa vaara- ja haittatekijät, tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen. Havaitut vaarat tulee poistaa mahdollisuuksien mukaan ja jäljelle jäävien vaarojen merkitys tulee arvioida.

Käytännön liikenneturvallisuusvalvontaa suorittaa poliisi.