Panosta työn imuun – näin tuet työkykyä, nostat tuottavuutta ja luot kilpailuetua

Mieli ry:n mukaan vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriön, ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Kela kertoo puolestaan, että pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi Suomessa menetettiin vuonna 2023 arviolta 5,8 miljoonaa työpäivää, minkä hinta on yli miljardi euroa.

– Yleisesti ottaen yrityksissä panostetaan tänä päivänä enemmän henkilöstön hyvinvointiin; vuosikymmenten aikana on tapahtunut paljon positiivista kehitystä. Toisaalta työn asettamat vaatimukset ovat kasvaneet ja työssä vaaditaan yhä enemmän yhä pienemmillä resursseilla. Yksi aikamme haaste kuitenkin on, että vaikka yrityksillä on enemmän tietoa henkilöstön hyvinvoinnin vaikutuksista, riskienhallinnasta ja työkykyjohtamisesta kuin koskaan ennen, sitä ei aina osata tai ehditä hyödyntää kiireisessä arjessa. Työkyvyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen ei riitä, jos havaintoihin, riskeihin tai epäkohtiin ei reagoida, LähiTapiolan johtava asiantuntija Eija Prosi-Suuperko sanoo.

Prosi-Suuperko on työskennellyt koko 40 vuoden uransa ajan yritysten työhyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja riskienhallinnan parissa. Hän on ollut myös luomassa LähiTapiolan omaa strategisen työkykyjohtamisen mallia. Suomalaisten kasvaneet mielenterveyden haasteet ovat asia, johon hänen mielestään jokaisen työnantajan on syytä herätä.

– Pienissä yrityksissä henkilöriskit saattavat korostua: avainosaaminen on yhden ihmisen varassa, vastuut kasaantuvat ja tuurausmallit puuttuvat. Myyntiä, uusia asiakkaita ja tuottavuutta pitäisi saada, mutta henkilöstöä saattaa olla työmäärään nähden liian vähän, Prosi-Suuperko kertoo.

– Jos yritys on pitkään haastavassa tilanteessa ja ihmiset jaksamisensa äärirajoilla, työn mielekkyys katoaa ja henkilöriskit kasvavat. Väsyneen työntekijän työkyky heikkenee, mikä lisää myös tapaturmien ja virheiden riskiä. Pitkittynyt väsymys voi johtaa työuupumukseen ja vakavampiin mielenterveyden haasteisiin, mikä kasvattaa sekä inhimillistä kärsimystä että kustannuksia, hän jatkaa.

Prosi-Suuperko toivoo työnantajien kiinnittävän huomiota myös tehottomuuden hintaan.

– Työhyvinvoinnin ytimessä on, että ihminen saa tehdä merkityksellistä ja mielekästä työtä, mikä on hyvin johdettua. Jos työkykyongelmat kasvavat suuriksi, työ menettää mielekkyytensä. Yrityksellä voi toki olla työntekijöitä, jotka tekevät tehtävänsä, mutta heidän motivaationsa ja tuottavuutensa ovat laskussa – työn imu on kadonnut. Tähän riskiin työnantajat eivät ole vielä täysin heränneet.

Mitä on työn imu ja miten se vaikuttaa työkykyyn? Aihe on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen lempiteemoja, ja ydinosaamista. Hän vahvistaa Prosi-Suuperkon huomiota: jos työn imu hiipuu, tuottavuus laskee ja työuupumuksen riski kasvaa.

– Työn imu, eli innostuksen ja merkityksellisyyden tunne työssä, tukee mielen hyvinvointia. Työnimuiset työntekijät ovat sekä onnellisempia että tuottavampia – heidän innovatiivisuutensa ja hyvä vireensä heijastuvat koko työyhteisöön ja näkyvät suoraan tuloksissa. Tämän huomasimme myös tutkiessamme terveyskeskushammaslääkäreitä. Työn imussa olevat hammaslääkärit olivat vuositasolla keskimäärin 10 000 euroa tuottavampia verrattuna niihin, jotka kokivat vain harvoin tai eivät lainkaan työn imua, Hakanen kertoo.

Hakanen on jo vuosia tutkinut erilaisia työelämän ilmiöitä ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta, ja puhuu paljon myös työn tuunauksen merkityksestä. Hän on ollut mukana muokkaamassa työtehtäviä niin it-firmoissa, vankiloissa kuin suurkeittiöissäkin, ja nähnyt positiiviset vaikutukset.

– Työntekijän kannattaa antaa itse pohtia, miten hän voisi tehdä työtään fiksummin ja mielekkäämmin, ja näin saavuttaa työn tavoitteet entistä paremmin. Yleensä ihmisillä on valtavasti ideoita, jotka johtajien kannattaa ottaa avosylin vastaan – ja alkaa yhdessä kehittää tekemisen tapoja. Kaikkia ideoita ei voi toteuttaa, mutta kuuntelu ja muutosten pohtiminenkin on jo tärkeää.

Hakanen kannustaa yrityksiä kiinnittämään huomiota arjen puheeseen, mikä saattaa haastavina aikoina pyöriä paljon taloudellisen kannattavuuden ja ongelmien ympärillä.

– Taloudellisesta tilanteesta tulee tietysti kertoa avoimesti, mutta pelkkä tulospuhe ei riitä työn imun ylläpitämiseen. Työpaikalla kannattaa rakentaa ilmapiiriä, jossa sanoitetaan toivon maisemaa, korostetaan yhteistä tarkoitusta ja yhdessä selviämistä – erityisesti vaikeina aikoina, Hakanen toteaa.

– Tarvitaan kulttuuria, jossa ihmiset tuntevat olevansa samassa veneessä myös johdon kanssa ja kokevat haasteet inspiroivina. Tällainen ilmapiiri kannattelee ja saa ihmiset ponnistelemaan yhdessä kohti parempia aikoja. Kun työntekijät kokevat aidosti olevansa osa ratkaisua ja heitä kannustetaan tuomaan omia ideoitaan esille, yrityksillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä myös taloudellisista haasteista. Innovatiiviset ja aloitteelliset työntekijät tuovat elinvoimaa ja kilpailuetua.

Tutustu LähiTapiolan ja Elon Pk-yritystutkimukseen täällä (pdf-raportti)

LähiTapiolan työeläkevakuutuskumppanina toimii Työeläkeyhtiö Elo. LähiTapiola ja Elo tekevät työtä suomalaisten yritysten ja yrittäjien hyvinvoinnin eteen ja liiketoiminnan kasvun tukena. Tämä artikkeli on syntynyt osana tätä yhteistyötä.