Ennakoidaanko teillä kasvuun ja rekrytointiin kytkeytyviä työkykyriskejä?

– Pienemmissä yrityksissä omistajayrittäjällä saattaa olla monta roolia samaan aikaan: hän on työntekijä, esihenkilö sekä talous- ja hr-johtaja. Tässä piilee jo merkittävä riski – yrittäjä itse. Yrittäjän on huomioitava henkilöstönsä hyvinvointi, mutta myös oma jaksamisensa, LähiTapiolan kehityspäällikkö Aleksandr Kanevski sanoo.

LähiTapiolan vuonna 2023 tekemissä pk-yritysten riskikartoituksissa merkittävimmiksi riskeiksi nousivat avainhenkilöriskit, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja työhyvinvointi.

– Kasvuvaiheessa henkilöriskit saattavat korostua etenkin pienemmässä yrityksessä, jossa jokainen työntekijä on avainroolissa. Kiireessä voi unohtua, että kasvu syntyy nimenomaan ihmisistä. Panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin rakentaa yrityksen tulevaisuutta. Kasvuvaiheessa kannattaa selvittää, millaista tukea esimerkiksi vakuutusyhtiö, työterveyshuolto ja työeläkeyhtiö voivat tarjota, Kanevski toteaa.

– Esimerkiksi uusia työntekijöitä palkatessa kannattaa aina tarkistaa vakuutusten kattavuus ja työterveyden laajuus. Oikein mitoitettu työterveys ja sitä täydentävä Työkykyvakuutus takaavat laadukkaan ja nopean hoidon, ja turvaavat liiketoiminnan jatkuvuuden.

Kelan tilastojen mukaan suomalaisten sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat menetettynä työpanoksena yli miljardi euroa vuodessa.Kustannukset ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana.

– Tilanne näkyy myös meidän tilastoissamme. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden korvauskustannukset ovat nousseet kymmenessä vuodessa. Iso osa korvauskustannuksista syntyy esimerkiksi vastaanottokäynneistä psykiatrilla.Erikoissairaanhoitoa tarvittaessa tilanne on saattanut edetä jo hyvin pitkälle, jolloin riskinä on jopa kuukausien sairauspoissaolo, Kanevski sanoo.

– Viime vuosina myös terapiakustannusten määrä on noussut. Työkykyvakuutukseen voi valita lisäpalveluna Terapiaturvan, jota osataan jo myös kysyä. Terapiaturva korvaa muun muassa psykoterapiaa, hän jatkaa.

Jotta mielenterveyden haasteita voidaan ennaltaehkäistä työpaikalla, pienenkin yrityksen on oleellista tunnistaa sekä toimialaan että työyhteisön ominaispiirteisiin liittyvät riskit.

– Mielenterveyden haasteet ovat nykyään merkittävä riski toimialasta riippumatta, mutta ne korostuvat erityisesti asiantuntija-alalla ja nuorilla työntekijöillä. Esimerkiksi Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöihin perustuvat sairauspoissaolot ovat erityisen yleisiä noin 30-vuotiailla naisilla.Kun ymmärtää riskit, voi varautua tarjoamalla esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita.

Mielenterveyden haasteet korostuvat myös Työeläkeyhtiö Elon datassa. Alle 35-vuotiaiden mielenterveyteen liittyvien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on kasvanut 41 prosenttia vuosien 2018 ja 2023 välillä.

– Nuorten aikuisten mielialahäiriöt, etenkin masennusdiagnoosit, ovat kasvaneet työkyvyttömyyseläkehakemuksien perusteena. Myös ahdistuneisuusdiagnoosit korostuvat tilastoissamme, Työeläkeyhtiö Elontyökykyjohtamisen asiantuntijalääkäri Mervi Viljamaa kertoo.

Kanevskin tavoin hän nostaa esiin riskien kartoittamisen ja ennakoinnin. Viljamaa huomioi, että kasvuvaiheessa olevien pk-yritysten on hyvä kiinnittää huomiota muun muassa rekrytointiin.

– Hyvä työkykyjohtaminen lähtee liikkeelle jo rekrytoinnista. On tärkeää kertoa rehellisesti, mitä työ sisältää, millaiset ovat työn vaatimukset ja kuormitustekijät sekä mitä osaamista tehtävä vaatii. Perehdytykseen kannattaa panostaa kaikkien kohdalla, mutta erityisesti nuorten kanssa. Tämä saattaa vaikuttaa myös työnantajaan sitoutumiseen. Hutiloiden hoidettu rekrytointi voi tulla kalliiksi, Viljamaa toteaa.

Johtamis- ja esihenkilötyö saattaa olla yrittäjälle uutta, eikä pienemmissä yrityksissä prosesseja ole vielä ehditty hioa samalla tavalla kuin suuremmissa organisaatioissa.

– Kun yritys kasvaa ja henkilöstöä palkataan lisää, johtaminen vie myös enemmän aikaa. Työn kuormitukseen liittyvät riskit on syytä tunnistaa ajoissa. Kohtuuton työmäärä, jatkuva kiire, epäselvät tai ristiriitaiset odotukset ja tavoitteet voivat johtaa pitkässä juoksussa uupumiseen. Esihenkilön ja työyhteisön riittävä tuki sekä kannustus kehittymiseen puolestaan lisäävät työhyvinvointia, Viljamaa toteaa.

Työuupumus ei ole diagnosoitava sairaus, vaan Viljamaan mukaan enemminkin oire.

– Uupuneen työntekijän työkykyä ja mielen hyvinvointia voidaan tukea monin tavoin, jotta tilanne ei pahene ja johda vakavampiin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistuneisuus- tai masennusdiagnoosiin. Työkuorman vähentäminen, tehtävien selkiyttäminen tai osaamisen vahvistaminen voivat olla tehokkaampia ratkaisuja kuin sairausloma, Viljamaa sanoo.

Pitkän sairausloman jälkeiset käytännöt on hyvä suunnitella etukäteen, jotta työhön paluu sujuu arjessa mahdollisimman helposti.

– Työhön paluun toimintamallin rakentaminen auttaa ennakoimaan työkykyriskejä. Näin yksittäisen työntekijän työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen on helpompi suunnitella yhteistyössä työterveyden kanssa, Viljamaa sanoo

– Erityisen tärkeää on myös keskustella työntekijän kanssa siitä, mikä häntä kuormittaa, ja ennen kaikkea, miten työnantaja voi tukea hänen työkykyään parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa. Mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen tuki ovat hyvinvoivan työyhteisön ja kestävän liiketoiminnan ytimessä.

Tutustu LähiTapiolan ja Elon Pk-yritystutkimukseen täällä (pdf-raportti)

LähiTapiolan työeläkevakuutuskumppanina toimii Työeläkeyhtiö Elo. LähiTapiola ja Elo tekevät työtä suomalaisten yritysten ja yrittäjien hyvinvoinnin eteen ja liiketoiminnan kasvun tukena. Tämä artikkeli on syntynyt osana tätä yhteistyötä.