"Oli pysäyttävää nähdä luvut" – yrittäjäpariskunta havahtui eläkevuosiin

Tutustu ryhmäeläkevakuutukseen

Yrittäjyyden alkuvuosina huomio oli tässä hetkessä.

– Kun aloitin yrittäjänä, en juuri ajatellut eläkeasioita. Ajattelin, että lakisääteinen eläke on se, millä mennään. Yrittäjyyden aloittaminen vei tosi paljon energiaa, Hanna Himanka kertoo.

Myös puoliso Joonas Laurila koki asian samoin.

– Silloin keskityttiin työn tekemiseen ja yrityksen rakentamiseen. Oli asiakkaita, projekteja ja paljon arkea. Ei eläkeasioita tullut juuri mietittyä.

Vuosikymmenten päässä siintävät eläkevuodet tuntuivat molemmista kaukaisilta.

– Se oli jotenkin niin epäkiinnostava asia. Olin vielä semmoisessa nuoruuden huumassa. Eläkevuodet olivat niin abstrakti käsite kuin olla ja voi. Kun asia ei ole ajankohtainen, se on helppo ohittaa, Himanka sanoo.

Vuosien mittaan ajattelu kuitenkin muuttui. Yrittäjyys, perhe ja vastuu ovat tuoneet perspektiiviä.

– Sitten alkaa ymmärtää oman rajallisuutensa. Ehkä se tulee omien lasten kasvusta. Nykyään ajattelen näitä asioita ihan päivittäin ja teen aktiivisesti töitä sen eteen, ettei tulevaisuuteni roikkuisi pelkän YEL:n varassa, Himanka sanoo.

Yrittäjän tärkein pääoma on oma työkyky

Sekä Himanka että Laurila ovat huomanneet, ettei työkykyä tai jaksamista voi pitää itsestäänselvyytenä. Ruokavaikuttajana tunnettu Himanka sekä kokkina ja tietokirjailijana työskentelevä Laurila ovat tottuneet rakentamaan työnsä pitkälti oman osaamisensa, luovuutensa ja työpanoksensa varaan.

– Luovuus ei ole loputon. Olen kerran saanut inspiraatiokaivoni ihan tyhjäksi. Olin niin innoissani tekemisestä, että tein liikaa ja sitten en halunnut kokata pitkään aikaan. Oli hyvä kokea se, koska nykyään ymmärrän paremmin omat rajani, Himanka sanoo.

Laurila puolestaan on pohtinut työn fyysistä puolta.

– Olen kunnossa ja pystyn tekemään asioita. Silti huomaa välillä pieniä kolotuksia. Kun kuulee tarinoita ihmisistä, jotka ovat joutuneet varhaiseläkkeelle tai joiden keho ei ole enää kestänyt työntekoa, alkaa miettiä omaakin työuraa. Teen käsillä töitä, joten kyllä sitä pohtii, kuinka pitkä työura lopulta on.

"Ajattelen, että olemme itse vastuussa siitä, millaiset meidän eläkevuotemme ovat", Hanna Himanka sanoo. Hän ja Joonas Laurila päättivät tarkastella omaa eläketurvaansa aiempaa aktiivisemmin.

Luvut muuttivat näkökulman

Tänä vuonna pari pysähtyi ensimmäistä kertaa kunnolla tarkastelemaan omaa eläketurvaansa. Himanka haki näkökulmia kirjanpitäjältä, vakuutusalan asiantuntijalta ja itseään kokeneemmilta yrittäjiltä.

– Minulla oli vähän vanhentunut käsitys siitä, miten nämä asiat toimivat. Oli aika pysäyttävää huomata, että tähän voi oikeasti itse vaikuttaa, Himanka kertoo.

Keskustelu vakuutusasiantuntijan kanssa osoittautui erityisen hyödylliseksi.

– Täytyy sanoa, että olisi hyvä, jos jokaisella yrittäjällä olisi joku, joka osaisi selittää nämä asiat selkeästi. Minulle oli silmiä avaavaa kuulla konkreettisesti, mitä vaihtoehtoja yrittäjällä oikeasti on.

Moni yrittäjä yllättyykin nähdessään oman eläke-ennusteensa ja eläkekertymänsä konkreettisesti. Esimerkiksi Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan puolella yrittäjistä YEL-työtulo jää alle 80 prosenttiin yrittäjän toteutuneista tuloista. Tutkimuksessa havaittiin myös, että moni yrittäjä koki maksavansa riittävää eläketurvaa, vaikka tulojen perusteella huomattava osa alivakuutti itsensä.

Lopulta pariskunta päätyi täydentämään eläketurvaansa ryhmäeläkeratkaisulla. Ryhmäeläkeratkaisu on vapaaehtoinen lisäeläkeratkaisu, jolla voi täydentää lakisääteistä eläketurvaa ja kasvattaa omaa taloudellista turvaa myöhempiä vuosia varten.

– Meitä houkutti se, että ratkaisussa voidaan määritellä eläkeikä, jolloin voidaan saada joustoa työuran loppupäähän, Laurila pohtii.

Ratkaisuun lähdettiin maltillisesti.

– Aloitimme säästämisen yhteensä 400 eurolla kuukaudessa eli 200 euroa per henkilö. Ajattelimme, että aloitetaan tästä ja katsotaan miltä se tuntuu. Summaa voi myöhemmin korottaa tai tarvittaessa tauottaa. Se ei ole loppuelämän päätös.

Himangalle tärkeää oli huomata, ettei vielä ollutkaan myöhäistä aloittaa.

– Minusta on tärkeää ymmärtää, ettei tarvitse lamaantua sen vuoksi, ettei ole miettinyt näitä asioita aikaisemmin.

Eläkeaika ei näyttäydy Himangalle ja Laurilalle aikana, jolloin kaikki työ loppuu. Pikemminkin kyse on mahdollisuudesta tehdä asioita omilla ehdoilla.

– Toivon, että minulla olisi terveyttä, intoa ja paloa. Haluaisin tulevaisuudessa kirjoittaa lisää kirjoja. Unelma olisi, että taloudellinen turva mahdollistaisi sen, Himanka sanoo.

Laurila puolestaan uskoo uusien projektien pitävän mielen virkeänä myös tulevaisuudessa.

– En ainakaan tällä hetkellä näe tilannetta, jossa haluaisin lopettaa työnteon kokonaan. Tykkään uusista projekteista ja siitä, että on jotain tekemistä.

Siksi tulevaisuuteen varautuminen tuntuu heistä ennen kaikkea mahdollisuudelta.

– Ajattelen, että on vain ja ainoastaan meidän vastuullamme, millaiset meidän eläkevuotemme ovat. On aivan turha ajatella, että joku verkko nappaisi automaattisesti kiinni. Se turva täytyy rakentaa itse, Himanka sanoo.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, eikä kaikkeen voi varautua. Himangalle ja Laurilalle tärkeintä on kuitenkin tunne siitä, että omaan eläkeaikaan on paremmin varautunut kuin vuosi sitten.

– Nyt tuntuu, että olemme ainakin ottaneet ensimmäisen askeleen, Himanka sanoo.

Mitä vapaaehtoiset eläkeratkaisut tarjoavat yrittäjälle?

LähiTapiolan vapaaehtoiset lisäeläkeratkaisut täydentävät lakisääteistä eläketurvaa ja voivat lisätä joustavuutta eläkkeelle jäämiseen. Lisäeläkevakuutus voidaan toteuttaa joko ryhmäeläkeratkaisuna tai yksilöllisenä eläkevakuutuksena.

Ryhmäeläkeratkaisu voi sopia erikokoisille yrityksille

Ryhmäeläkevakuutus sopii sekä suurille että pienille ja keskisuurille yrityksille. Vakuutus voidaan ottaa vähintään kahden henkilön ryhmälle.

Sijoituskohteet voi valita omien tavoitteiden mukaan

Vakuutuksen säästöjen sijoituskohteeksi voi valita esimerkiksi varainhoitosalkkuja tai indeksirahastoja.

Turvaa myös työuran aikana

Eläkevakuutuksiin sisältyy turva työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalle. Lisäksi vakuutukset sisältävät turvan kuoleman varalta.

Verokohtelu poikkeaa palkasta

Vakuutusmaksuja ei pääsääntöisesti lueta palkaksi, jolloin niiden käsittely eroaa tavanomaisesta palkanmaksusta myös työnantajamaksujen osalta. Maksut ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa.

Tarkista aina oma tilanteesi

Eläkeratkaisut riippuvat yrityksen ja yrittäjän tilanteesta, joten vaihtoehtoihin kannattaa perehtyä oman asiantuntijan kanssa.

Lue lisää ryhmäeläkevakuutuksesta

Palveluntarjoaja

Ryhmäeläkevakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
Lue lisää ryhmäeläkevakuutuksen tuoteselosteelta ja vakuutusehdoista. Verotus on esitetty 1.1.2026 mukaisesti. Verotussäännökset ja -käytännöt voivat muuttua.