Maa- ja metsätalous5.5.2025Metsä perintönä - yhteismetsä tuo helppoutta tulevaan perinnönjakoon Savonlinnalainen Mikko Jantunen siirsi metsäpalstojaan LähiTapiola Yhteismetsään ja sai vaihdossa tilaisuuden ottaa vähän rennommin. Osa metsäpalstoista pidettiin itsellä harrastuksena. Tutustu Yhteismetsään

Savonlinnalainen Mikko Jantunen oli 80-luvulta lähtien viljellyt lypsykarjatilaa Punkaharjulla, johon kuului myös metsiä. Vuosien varrella hän osti metsäpalstoja ympäri Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa ja teki niiden metsätyöt itse. Neljänsadan hehtaarin palstat olivat kuitenkin hajallaan ja hoito vei aikaa. Jantunen alkoi pohtia, voisiko elämässä ottaa jo vähän rennommin ja löytää aikaa myös lastenlapsille. Ensin syntyi ajatus perustaa suvun yhteismetsä, mutta hankkeelle ei löytynyt innokasta vetäjää. Jantunen alkoi selvittää vaihtoehtoja ja päätyi LähiTapiolaan muun muassa siksi, että sen yhteismetsä on valtakunnallinen. Valtakunnallisuus takasi, etteivät kaukana toisistaan sijaitsevat palstat joutuneet eri yhteismetsiin. – Lisäksi olimme vaimon kanssa jo ennestään molemmat LähiTapiolan asiakkaita, ja minulle yritys oli tullut tutuksi aiemman vakuutusalan työni kautta. Ajateltiin, että luotetaan tuttuun firmaan, maa- ja metsätalousyrittäjyyden ohella muun muassa Mela-asiamiehenä töitä tehnyt Jantunen kertoo. Itselleen ja kolmelle tyttärelleen Jantunen jätti vielä 80 ja 100 hehtaarin metsäpalstat Etelä-Savossa. Ison toimijan mittakaavaetuja Vaikka omat metsät olivat Jantuselle tärkeitä, hän ei koe päätöksen yhteismetsään liittymisestä olleen vaikea. Luopumista helpotti se, että maatila oli jo muutamia vuosia aiemmin myyty tutulle yrittäjälle. Hän ei myöskään tunne tuskaa siitä, ettei pysty enää päättämään, millä tavalla metsäpalstoja hoidetaan. – En ole käynyt katsomassa yhtään siirtynyttä metsäpalstaa tai tarkistamassa, millaisia töitä siellä on tehty. Olen ajatellut, että hoitavat sillä tavalla kuin parhaaksi näkevät. Jantunen myös uskoo, että puun myynnissä LähiTapiolan asiantuntemus on isona toimijana eri tasolla kuin yksittäisen metsänomistajan. – On helpompi sopia kauppoja, kun on enemmän myytävää. Itsekin huomasin sen, kun aloitin metsänomistajana 30 hehtaarin metsäpalstalla. Yhteismetsästä tasaista tuottoa Yksi syy yhteismetsään liittymiseen oli se, että se tuntui helpommalta vaihtoehdolta tulevaa perinnönjakoa ajatellen kuin suora metsänomistus. Jantusen kolmella tyttärellä ei ollut halua tai mahdollisuutta hoitaa metsiä itse, varsinkin kun niiden välillä oli matkaa. – Edes työnjohtotehtävät eivät hoidu kaikki etänä. Suvun laajasta yhteismetsästä olisi ollut jälkipolville enemmän taakkaa kuin hyötyä, Jantunen pohtii. Hän suositteleekin harkitsemaan yhteismetsää ainakin silloin, jos perillisillä ei ole aitoa innostusta metsätalouteen. – Monella on kova maarakkaus ja halua siirtää sitä jälkipolville, mutta pakottaminen ei yleensä johda hyvään lopputulokseen. Yhteismetsä on hänen mukaansa hyvä vaihtoehto myös silloin, jos itsellä ei ole suurempaa äkillistä rahantarvetta vaan tasainen tuotto tuntuu sopivalta vaihtoehdolta. Metsänhoitoa hyötyliikuntana Jantuselle jäi vielä sen verran metsää, että hän voi harrastaa metsänhoitoa hyötyliikuntana. – Välillä tulee hetkiä, että joutuu käymään ystävien ja sukulaistenkin metsissä, kun omat eivät enää riitä. Mutta tarkoitus olisi, että nyt jää paremmin aikaa muillekin harrastuksille. Eikä sitä tiedä, milloin oma kunto iän myötä heikkenee. Enää Jantusen ei tarvitse mennä 150 kilometrin päähän metsätöihin hankalassa kelissä ja ajaa sieltä pitkän työpäivän jälkeen pimeässä pois. – Nyt voin tehdä raivaussahan kanssa töitä vain kolme tai neljä tuntia kerrallaan. Siinä on päivän liikunta tehty, eikä rasitus kuitenkaan vielä tunnu liikaa selässä.

Vastuullista metsänomistamistaVaivatonta omistamista ja kestävää metsänhoitoa LähiTapiola Yhteismetsässä

Tutustu Yhteismetsään

Ajankohtaista

Talous9.5.2025Nämä ”luottamuksen syöjät” painavat kuluttajien mieliä – joukossa myös pidemmän aikavälin vitsauksiaTullit ja kauppasota, terveyspalvelujen karsiminen, huoli maailmanlaajuisesta talouskriisistä sekä korkea työttömyys ovat suurimpia syitä suomalaisten pessimismiin. LähiTapiolan kysely paljasti uutta tietoa siitä, miten Suomen talouden rakenteelliset ongelmat vaikuttavat kuluttajien luottamukseen.Terveys8.5.2025Miten valmistautua vauvan tuloon?Vauvan syntymä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten perheen taloudellista turvaa voi rakentaa. Lue vinkit siihen, mitä kannattaa huomioida vakuutusten valinnassa ja miksi lapsen tulevaisuuden turvaaminen säästämisen tai sijoittamisen avulla kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain.Elämänturva8.5.2025Huoli rahasta jarruttaa suomalaisia autokaupoilla, mutta merkkejä piristymisestä näkyy jo – ”Patoutunut kysyntä voi purkautua yllättävän nopeasti”Kyselyn mukaan auton vaihtaminen uudempaan olisi paikallaan joka toiselle autoilijalle, mutta ostossa mietityttävät muun muassa hinta ja käytetyn auton ostamiseen liittyvät riskit. Autokaupan vauhdittuminen edistäisi myös liikenneturvallisuutta, korostaa LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.

Katso lisää ajankohtaisia