<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Henkilöriskien hallinta

Henkilöstö on yrityksen keskeinen voimavara yrityksen toimialasta ja koosta riippumatta. Sillä on ratkaiseva merkitys liiketoiminnan kehittymiselle ja yrityksen menestymiselle. Henkilöstöön ja turvalliseen työympäristöön panostaminen on sijoitus, joka tuottaa!

Henkilöriskien hallinta on osa päivittäistä johtamista

Työhyvinvointi, työkyky ja työturvallisuus muodostavat kokonaisuuden, jossa eri osa-alueet tukevat toisiaan ja vaikuttavat toisiinsa. Niiden edistäminen on keskeinen osa yrityksen henkilöriskien hallintaa ja tärkeä osa yrityksen johtamista.

Henkilöriskien hallinta perustuu hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön, joiden lähtökohtana ovat yrityksen strategia ja tavoitteet. Henkilöriskien hallinta ei ole erillinen toiminto vaan olennainen osa päivittäistä johtamista. Siihen tarvitaan oikeat menettelytavat ja työkalut, eri osapuolten välinen toimiva yhteistyö ja toiminnan jatkuvan kehittämisen mahdollistava arviointi.

Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa

Työntekijöiden hyvinvointi näkyy yrityksen kaikessa toiminnassa. Työhyvinvoinnin osa-alueet ovat henkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, osaaminen sekä työyhteisö ja johtaminen.

Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi työn mielekkyys ja motivaatio sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Työyhteisön fyysistä hyvinvointia voidaan edistää muun muassa työergonomialla. Työntekijän osaaminen riippuu esimerkiksi oman työn hallinnasta. Toisaalta myös toimiva työyhteisö sekä työn ja työprosessien kehittäminen voivat edesauttaa työhyvinvointia.

Työhyvinvoinnin kehittäminen tuo konkreettista hyötyä yrityksellesi

Yrityksesi hyötyy työhyvinvoinnin edistämisestä monella tavalla. Työhyvinvointia kehittämällä:

- sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenevät
- innovatiivisuus lisääntyy
- työntekijöiden vaihtuvuus pienenee
- työskentely tehostuu
- yrityskuva ja kilpailukyky paranevat
- työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat kulut vähenevät
- ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen vähenee ja eläkekustannukset pienenevät.

Hyödyllisiä linkkejä

- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
- Sosiaali- ja terveysministeriö
- Työsuojeluhallinto
- Työturvallisuuskeskus TTK
- Työterveyslaitos
- Henkilöstöjohdon ryhmä - Henry ry

Edistä työkykyä

Työkyvyn edistäminen kuuluu vastuullisen yrityksen strategiaan. Tällöin kaikki sitoutuvat edistämään työkykyä avoimessa yhteistyössä toistensa kanssa. Yrityksen arjessa työkyvyn edistäminen ilmenee siten, että terveysnäkökulma huomioidaan yrityksen päivittäisessä johtamistyössä. Työkyvyn edistämisen tavoitteena on:

- tukea työkykyä edistäviä hankkeita ja työntekijöiden työhyvinvointia yrityksessä
- parantaa työntekijöiden terveyttä
- ehkäistä työperäisiä sairauksia, ammattitauteja ja työtapaturmia.

Vähennä sairauspoissaoloja

Suomalaiset ovat monella tavalla terveempiä kuin ennen ja elävät pidempään kuin koskaan. Kuitenkin sairauspoissaolot ovat työpaikoilla lisääntyneet 1990-luvulta lähtien. Suomalainen työssä käyvä työntekijä on ollut 2000-luvulla keskimäärin 9 päivää vuodessa pois työstä sairauden takia.Työpaikoilla sairauspoissaolot aiheuttavat toisaalta tuotannon häiriöitä ja kustannuksia sekä toisaalta työntekijälle harmia ja kärsimystä. Työkyvyn ja terveyden edistämisellä pyritään vähentämään sairauspoissaoloja.

Huomaa myös tämä

Yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle noin 350 € toimialasta riippuen. Summa sisältää sairausajan palkan sekä tuotannon menetyksestä ja sijaisjärjestelyistä syntyvät kustannukset.

Hyödyllisiä linkkejä

- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
- Työterveyslaitos
- STM - Työterveyshuolto ja työkyvyn ylläpito
- TOIMIA-tietokanta - toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto

Työturvallisuus − ja työt sujuvat ilman häiriöitä

Työturvallisuus on työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa. Työturvallisuuden varmistaminen on tärkeää, jotta työt sujuisivat ilman häiriöitä ja henkilövahinkoja. Työturvallisuudesta huolehtiminen edistää myös yrityksen tuottavuutta ja palveluja. Yhä useampi yritys on ottanut tavoitteekseen ns. nollatavoitteen. Tällöin turvallisuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa eikä toiminnassa sallita yhtään tapaturmaa.

Huomaa myös tämä

Suomessa tapahtuu vuosittain yli 110 000 työtapaturmaa eli noin 300 tapaturmaa päivässä! Kuolemaan johtavien työpaikkatapaturmien määrä on onneksi laskussa, mutta silti työpaikoilla kuolee vuosittain noin 20 ihmistä. Kompastumiset, kaatumiset sekä taakkojen käsittely aiheuttavat eniten tapaturmia työpaikoilla. Keskimäärin yhtä vakavaa työtapaturmaa kohti sattuu 600 vaaratilannetta.

Tapaturmavakuutuskeskus: Työtapaturmatilastot

Lue lisää aiheesta

Työturvallisuuden johtaminen kuuluu jokaisen esimiehen työhön. Johtamisen perusteena ovat yhdessä sovitut työturvallisuuden, työterveyden sekä työhyvinvoinnin pelisäännöt ja menettelytavat. Parhaimmillaan yrityksen johto ja esimiehet kehittävät työturvallisuutta systemaattisesti. Jatkuvan parantamisen periaatteella toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä. Esimies johtaa turvallisuutta omalla esimerkillään.

Työsuojelun organisointi on tärkeää järjestelmällisen työturvallisuustoiminnan varmistamiseksi. Työpaikan koosta riippuen työsuojelussa on erilaisia toimijoita - työsuojeluhenkilöitä ja -toimielimiä. Nämä eivät eivät ole ainoat työsuojelutyön tekijät, vaan kaikilla yrityksen työntekijöillä yritysjohtoa myöten on omat velvollisuutensa. Varsinainen työsuojelutyön toteuttaminen jää kuitenkin linjaorganisaation vastuulle.

Organisaatio on vastuussa työntekijöidensä ja muiden sellaisten henkilöiden työterveydestä ja työturvallisuudesta (TTT), joihin sen toiminta voi vaikuttaa. Vastuuseen kuuluu näiden henkilöiden fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja työsuojelu.

ISO 45001 Työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen -standardi - sfs.fi

on kansainvälinen työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmä, joka asettaa vähimmäisvaatimukset työntekijöiden työsuojelulle. Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen standardi korostaa ennakoivaa ja systemaattista toiminnan suunnittelua, hallintaa, mittaamista ja parantamista.

TTT-järjestelmän tarkoitus on luoda perusta riskien ja mahdollisuuksien hallinnalle. Järjestelmältä haluttuja tuloksia ovat työntekijöiden työhön liittyvien vammojen ja terveyden heikentymisen ehkäiseminen sekä turvallisen ja terveellisen työpaikan luominen. Siksi on tärkeätä, että organisaatio poistaa vaarat ja minimoi riskit vaikuttavin ehkäisevin ja suojaavin toimenpitein.

TTT-järjestelmän onnistunut toteuttaminen riippuu organisaation kaikkien tasojen ja toimintojen johtamisesta, sitoutumisesta ja osallistumisesta.

TTT-järjestelmän keskeiset menestystekijät:

- Ylimmän johdon johtajuus, sitoutuminen, vastuut ja velvollisuudet
- Ylimmän johdon kehittämä, johtama ja edistävä organisaatiokulttuuri, joka tukee TTT-järjestelmältä haluttuja tuloksia
- Viestintä
- Työntekijöiden ja heidän mahdollisten edustajiensa kuuleminen ja osallistaminen
- TTT-järjestelmän suorituskyvyn jatkuva arviointi ja seuranta TTT-toiminnan tason parantamiseksi
- Vaikuttavat prosessit vaarojen tunnistamiseen, TTT-riskien hallintaan ja TTT-mahdollisuuksien hyödyntämiseen
- TTT-politiikka, joka on yhteensopiva organisaation liiketoimintaprosesseihin
- Tarvittavien resurssien kohdentaminen järjestelmän ylläpitoon
- TTT-järjestelmän yhdistäminen organisaation liiketoimintaprosesseihin
- TTT-tavoitteet, jotka ovat yhdenmukaisia TTT-politiikan kanssa ja joissa on otettu huomioon vaarat, TTT-riskit ja TTT-mahdollisuudet
- Organisaatiota koskevien lakisääteisten ja muiden vaatimusten noudattaminen

(SFS-ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita)

Työn riskien arvioinnin avulla varmistetaan työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien vaatimusten täyttyminen (Työturvallisuuslaki 738/2002 10§). Arvioinnin tavoitteena on parantaa työn turvallisuutta ja terveellisyyttä selvittämällä piilevät riskit. Samalla muodostuu kuva työturvallisuuden parannuskohteista ja voidaan arvioida, miten toimenpiteet on järkevintä kohdentaa.

Työsuojelun toimintaohjelman tarkoitus on antaa raamit työsuojelutyölle. Toimintaohjelmaan valitaan yrityksen oman turvallisuustoiminnan kannalta olennaisia asioita. Tärkeän osan ohjelmasta muodostaa kuvaus niistä toimintatavoista vastuutahoineen ja -henkilöineen, jotka ovat välttämättömiä hyvin hoidetulle työsuojelutoiminnalle.

Yrityksen johdon tulee seurata toimintaohjelman toteuttamista. Ohjelman sisältö ja siinä eteneminen on tarkistettava säännöllisesti.

Turvallisuushavaintojen kirjaaminen ja tutkinta on olennainen osa turvallisuusjohtamista. Työturvallisuuslain mukaan jokaisen on viipymättä ilmoitettava vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä korjata viat oman kokemuksensa, ammattitaitonsa ja saamansa ohjauksen mukaan. Ilmoitusten kautta päästään puuttumaan vaaratekijöihin ennen kuin tapaturmia sattuu.

Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnan tarkoitus on saada aikaan muutoksia myös muualla organisaatiossa. Tutkinnassa on tärkeä käyttää järjestelmällistä menetelmää, jolla kuvataan luotettavasti tapaturmat ja kaikki siihen vaikuttaneet tekijät. Vasta sen jälkeen on mahdollista puuttua keskeisiin, tapaturmaan vaikuttaneisiin vaaratekijöihin. Työtapaturmien tutkintalomakkeella (pdf) voidaan tehdä tapaturmien tutkinta järjestelmällisellä tavalla.

Perehdyttämistä ja työnopastusta tarvitaan jatkuvasti, kun työyhteisössä ja työssä tapahtuu muutoksia. Perehdyttämisen tavoite on se, että perehdytettävä – uusi tulokas tai muutoksiin perehdytettävä vanha työntekijä – pystyy nopeasti työskentelemään itsenäisesti.
Esimiehet vastaavat perehdyttämisestä, mutta perehdytykseen ja työnopastukseen voivat osallistua kaikki muutkin työyhteisössä.

Turvallisuusasioiden tiedottaminen kuuluu yrityksen arkeen. Turvallisuusasioiden kehittäminen edellyttää, että ne ovat jatkuvasti esillä. Esimiehet välittävät tietoa turvallisuusasioista esimerkiksi kertomalla osastoa koskevat turvallisuusasiat aamu- tai vuoronvaihtopalavereissa.

Työtapaturmavakuutus turvaa työntekijän toimeentulon, jos työssä tai työmatkalla sattuu työtapaturma tai henkilö sairastuu ammattitautiin. Työnantajan tulee vakuuttaa kaikki työsuhteessa olevat työntekijät lakisääteisellä työtapaturmavakuutuksella. Tapaturmavakuutuksen yhteydessä hoidetaan myös työttömyysvakuutus.

Useimmilla aloilla voimassa olevat työehtosopimukset velvoittavat työnantajan vakuuttamaan työntekijänsä työntekijän ryhmähenkivakuutuksella. Työnantajalla on lisäksi mahdollisuus vakuuttaa työntekijänsä tapaturmavakuutuslain mukaisella vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella.

Ne yrittäjät, yrityksen osakkaat ja yhtiömiehet, joita vakuuttamisvelvollisuus ei koske, saavat turvan työ- ja vapaa-ajan tapaturmien varalle yrittäjien tapaturmavakuutuksella.

Työturvallisuuslaki (738/2002) - finlex.fi määrittelee eri osapuolten vastuut ja periaatteet, joiden mukaan työturvallisuutta tulee kehittää. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta löytyy listaus ajantasaisesta työsuojelulainsäädännöstä - työsuojelu.fi .

Viranomaisina työsuojeluasioissa toimivat Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueet. Viranomaisten ensisijaisena tehtävänä on valvoa ja kehittää työturvallisuutta omilla alueillaan.