Suomalaiset varautuvat kuoleman talousvaikutuksiin heikostiVakuutusyhtiö LähiTapiolan viimevuotisen tutkimuksen mukaan *)noin joka neljäs suomalainen on keskustellut läheistensä kanssa etukäteen kuoleman varalle tehtävistä käytännön järjestelyistä ja noin kolmannes on ottanut henkivakuutuksen. Vain 19 prosenttia on tehnyt testamentin. Testamentti jääkin usein tekemättä – vaikka se on asiakirja, joka tuo turvaa ja ehkäisee riitoja. “Voi olla hyvä miettiä, riittääkö lakimääräinen perimys vai olisiko omat toiveet parempi kirjata ylös. Pohdinta asiantuntijan kanssa saattaa auttaa. Asiantuntija varmistaa, että perhetilanne, ositus ja määräysten tarkoitus käydään läpi, jotta tulkintaongelmat vältetään",asianajaja Mari Lampenius sanoo. Lampenius on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen ja toimii esimerkiksi pesänselvittäjänä ja pesänjakajana sekä neuvoo testamentti-, ositus- ja perinnönjakokysymyksissä. Puolison asema ei ole niin vahva kuin usein luullaan Lampeniuksen mukaan monella on sitkeä väärinkäsitys siitä, että puoliso perii automaattisesti puolet. Näin ei ole. Jos kuolleella on lapsia, he ovat rintaperillisiä ja perivät kaiken omistusoikeudella. Aviopuolisolle jää lain suomat suojamuodot – oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja mahdollisuus olla luovuttamatta tasinkoa. Avoliitossa vastaavia lain turvaamia suojakeinoja ei ole. Siksi keskinäinen testamentti ja vakuutukset ovat käytännössä tärkeä tapa turvata puolison asema, erityisesti avoliitossa. “Jos vainajalla on rintaperillisiä, aviopuoliso ei peri. Jos lapsia ei ole, aviopuoliso perii tietyin rajoituksin, jolloin myös testamentin tarpeellisuus kannattaa selvittää. Avopuoliso ei peri missään tilanteessa ilman testamenttia, koska hänellä ei ole lain suomaa suojaa,” Lampenius muistuttaa. Moni sekoittaa osituksen ja perimyksen. Kun avioliitto päättyy puolison kuolemaan, on toimitettava ositus, samoin kuin avioerotilanteessa. Jos avioehtoa perittävän ja lesken välillä ei ole, puolisoiden väliset nettosäästöt tasataan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että leski perisi.Jos leski omistaa jo enemmän, ositus ei anna hänelle lisää varallisuutta. Osituksen vaikutus tulee monelle yllätyksenä. Perinnönjakoon voidaan siirtyä vasta sen jälkeen, kun ositus on tehty. Perinnönjaossa vainajan omaisuus jaetaan perillisten kesken perintökaaren säännösten mukaan. Selkeä testamentti ehkäisee riitoja Turvan lisäksi testamentti voi tuoda parhaimmillaan selkeyttä. Testamentti voi ratkaista kysymyksiä, jotka muuten johtaisivat vuosien epäselvyyksiin. Kesämökin yhteisomistus voi tuntua tasapuoliselta, mutta käytännössä se vaatii jatkuvaa yhteistä päätöksentekoa. “Jos toiveena on, että kesämökki säilyy suvussa, sen voi määrätä testamentissa henkilölle, joka siihen on kiintynyt. Muiden perillisten perintöosuutta voi tasata muulla omaisuudella. Selkeä yksilöinti voi säästää pitkältä riidalta,” Lampenius sanoo.

Usein testamenttiin kirjataan myös, että peritty omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällainen määräys on lähtökohtaisesti sitova ja suojaa perittyä omaisuutta perillisten avioeron varalta.
Mallipohja ei ole hyvä testamentti Lampenius ei suosittele netistä ladattuja malleja: perhetilanteet ovat yksilöllisiä, ja ositusvaikutukset sekä määräysten tarkoitus on mietittävä tapauskohtaisesti. “Hyvässä testamentissa on myös tarvittaessa sanoitettu, mikä on määräyksen tarkoitus. Se auttaa, ettei tulisi tulkintaongelmia myöhemmin,” hän sanoo.

Hän näkee työssään asiakirjoja, jotka eivät ole edes muodollisesti päteviä. “Monesti näkee papereita, jotka eivät olekaan tositilanteessa päteviä. Esimerkiksi jos testamenttia allekirjoittaessa molemmat todistajat eivät ole olleet yhtä aikaa läsnä, testamentti voidaan todeta pätemättömäksi.”

Testamenttia ei myöskään kannata tehdä vain kerran.

“Testamenttia kannattaa päivittää aina olosuhteiden muuttuessa. Se ei ole loppuelämän paperi, vaan dokumentti, johon palataan esimerkiksi uuden puolison, lapsen syntymän, omaisuuden muutosten tai asuinmaan vaihdoksen myötä.” Lampenius nostaa esiin myös edunvalvontavaltuutuksen. Se on asiakirja, jolla voi etukäteen määrätä, kuka hoitaa taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita, jos itse ei voi. “Se kannattaa hoitaa kuntoon. Kyse on käytännössä valtakirjasta, jolla luottohenkilö saa valtuudet hoitaa taloudelliset ja henkilökohtaiset asiat, jos toimintakyky heikkenee,” Lampenius sanoo. Henkivakuutus – taloudellinen turva heti, kun sitä tarvitaan Vaikka testamentti selkeyttää omaisuuden jakautumista, se ei ratko kaikkia kuoleman aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Siksi henkivakuutus täydentää kokonaisuutta olennaisesti. Yhdessä nämä kaksi tuovat turvaa läheisille.

Henkivakuutuksen merkitys korostuu tapauksissa, joissa kuolema tuo läheisille taloudellisia ongelmia. Henkivakuutuksesta saatavaa kertakorvausta käytetään usein arjen kulujen, lainojen ja tulojen menetysten paikkaamiseen – juuri niihin menoihin, jotka eivät odota.

Henkivakuutus tuo mielenrauhaa myös siksi, että edunsaajaksi voi nimetä juuri sen henkilön, jonka haluaa turvata. Edunsaajamääräys tarkoittaa, että korvaus maksetaan suoraan nimetylle henkilölle – ei kuolinpesän kautta. Siksi rahat ovat yleensä nopeammin käytössä, mikä voi olla ratkaisevaa, jos perinnönjako viivästyy tai omaisuutta ei voi heti realisoida.

“Näen tilanteita, joissa on suuri helpotus läheisille, kun he tietävät, että saavat melko nopeastikin korvauksen ja saavat taloudellisen avun alkuhetkeen. Korvauksella voidaan maksaa myös tulevia perintöveroja”, Lampenius sanoo.

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4.–11.4. 2025 2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.