Vastuuriskien hallinta
Vastuuriskillä tarkoitetaan vahingonkorvausvastuun riskiä. Vahingonkorvausvastuu jaetaan yleensä sopimusperusteiseen vastuuseen ja sopimuksen ulkopuoliseen vastuuseen. Yrityksen toiminnasta tai tuotteista voi aiheutua ulkopuolisille tai sopimuskumppaneille vahinkoja, joista yritys voi joutua korvausvastuuseen voimassaolevan oikeuden mukaan.
Vain tiedossa olevaa vastuuriskiä voidaan hallita
Yritystoiminnassa vastuu voi ilmetä monella tapaa ja olla luonteelta piilevää tai ainakin vaikeasti havaittavaa. Vaikka vahingonkorvausvastuiden osalta riskien tunnistaminen voi olla vaativaa, myös tältä osin kannattaa riskienhallintaan panostaa. Vastuuriskien huomioiminen yrityksen kaikissa liiketoimintaprosesseissa on suositeltavaa. Tarvittaessa kannattaa hankkia asiantuntijan apua.
Vastuuriskienhallinta on tietoista päätöksentekoa ja siten osa hyvin organisoitua riskienhallintaprosessia. Osan vastuuriskeistä voi vakuuttaa. Vastuuvakuuttaminen on osa yrityksen riskienhallinnan keinovalikoimaa. Sen sijaan varsinaista liiketoimintariskiä ei voi vastuuvakuutuksella vakuuttaa. Jos vastuuriski jätetään omalle vastuulle, tulee suunnitella, mihin toimiin ryhdytään riskin poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Vastuuriskien käsittely edellyttää myös riskin uudelleenarviointia säännöllisin aikavälein.
Vastuuriskien hallinnalla tavoitellaan tilannetta, jossa vastuuriskit eivät toteudu tai toteutuessaan jäävät vaikutuksiltaan mahdollisimman vähäisiksi. Tähän voidaan pyrkiä koulutuksella ja ohjeistuksella, teknisin suojauksin ja juridisin keinoin.
Lue lisää vastuuriskeistä
Esimerkkejä tyypillisistä yrityksen vastuuriskeistä:
tuotevastuuriskit; yritys on valmistanut ja liikkeelle laskenut virheellisen tai turvallisuudeltaan puutteellisen tuotteen, joka aiheuttaa henkilövahingon tai vahingon muulle omaisuudelle kuin luovutetulle tuotteelle
toiminnan vastuuriskit; virheellinen huolto-, korjaus- tai asennustyö aiheuttaa vesivahingon
kiinteistön omistajan vastuuriskit; jalankulkija liukastuu ja loukkaantuu pihalla tai parkkipaikalla
asiantuntijan vastuuriskit; kirjanpitäjä aiheuttaa toimeksiantoon kuuluvassa tehtävässä virheellään taloudellisen vahingon asiakkaalleen
yritysjohdon vastuuriskit; osakeyhtiön hallituksen jäsenet aiheuttavat yhtiölle taloudellisen vahingon myöntämällä vakuudettoman lainan ylivelkaiselle yhtiölle, jonka konkurssin vuoksi lainaa ei makseta takaisin.
tietojenkäsittelyn riskit; yrityksen puutteellisesti hoidettu tietoturvallisuus ja sen johdosta tapahtunut tietomurto sekä asiakkaiden tietojen vuotaminen rikollisten käsiin.
Vastuuriskien hallinta on hyvin laaja alue. Vastuuriskien luonteesta johtuen torjuntakeinojen hahmottaminen on vaikeaa. Alkuvaiheen hallintakeino on riskien kartoitus, jolla arvioidaan, mitä vahinkoja toiminnassa voi tapahtua tai mitä vaaraa tuotteet voivat aiheuttaa.
Tuotteen oikean käyttötavan varmistamiseksi on henkilökuntaa ja loppukäyttäjiä ohjeistettava tuotteen käytöstä ja ominaisuuksista. Tuotteen kanssa tekemisiin joutuville on annettava selkeät käyttöohjeet sekä tarvittaessa erikseen turvallisuus- ja käyttökoulutukset. Valmistusvaiheessa olennaisia tekijöitä vastuuriskien kannalta ovat tuotetestaukset, laadunvalvonta ja dokumentointi.
Suojavälineiden käyttö sekä tuotannossa, asentamisessa että tarvittaessa tuotteita käytettäessä voi vähentää virheellisestä tuotteesta aiheutuvia haittoja.
Juridiselta näkökannalta sopimusten hallinta, jossa on käsitelty vastuun rajaukset, sopimusten hyväksymisvaltuudet, määräajat ja käyttörajoitukset on hyvin tärkeä keinovalikoima, jolla voidaan vähentää vahingon taloudellista määrää tuotteen valmistajalle tai toimittajalle.
Vastuun aiheuttamaa taloudellista riskiä voidaan pienentää tai hallita vakuuttamalla. Vastuuvahinkoihin liittyviä vakuutuksia ovat esimerkiksi toiminnan vakuutukset, tuotevakuutukset sekä erityisvakuutukset.
Vastuuvakuutuksista korvattavat vastuuvahingot ilmenevät kunkin vakuutuslajin omista ehdoista. Korvattavia vahinkolajeja voivat olla vakuutuksen ehdoista riippuen henkilö- ja esinevahingot sekä näistä seuraavat välittömät taloudelliset vahingot. Ammatilliseen toimintaan tarkoitetut vakuutukset kuten konsulttivastuuvakuutukset korvaavat myös varallisuusvahinkoja.
Ennen vastuuvakuutuksen myöntämistä tuotteen toimittaja ja vakuutusyhtiö arvioivat tuotteisiin ja toimintaan liittyvät riskit, jotka vaikuttavat vakuutuksen myöntöpäätökseen ja hintaan.
Tutustu myös tähän esimerkkiin
Korvaako kosmetologin vastuuvakuutus, jos pistohoito aiheuttaa henkilövahingon
Kauneushoitoloissa annettavissa täyteaineinjektioissa tai muissa vastaavissa toimenpiteissä, joissa läpäistään iho, on näkemyksemme mukaan korostunut infektioriski ja myös muita riskejä. LähiTapiola ei lähtökohtaisesti vakuuta tällaisia hoitoja. Eli jos kosmetologi tekee näitä hoitoja, teemme tarkemman riskikartoituksen ja sen pohjalta saatamme rajoittaa vakuutusta tämän toiminnan osalta.
Tavanomaiseen kosmetologitoimintaan kuuluvat hoidot kuuluvat vastuuvakuutukseen, jos vakuutetussa toiminnassa aiheutuu toiselle henkilö- ja esinevahinkoja ja vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta. Kannattaa myös huomioida, että vastuuvakuutus ei kata potilasvahinkolain tarkoittamia potilasvahinkoja. Edellä mainitut tapaukset eivät kuitenkaan yleensä kuulu potilasvahinkolain piiriin. Potilasvahinkolain piiriin kuuluvat vain terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemät toimenpiteet.
Kosmetologien tekemät täyteainehoidot ovat siten aika haasteellisia vastuuvakuuttamisen näkökulmasta. Jos täyteaineinjektioita tekevät kosmetologit, niistä aiheutuneet vahingot eivät kuulu potilasvahinkolain piiriin, mutta niitä ei myöskään voi yleensä kattaa vapaaehtoisella vastuuvakuutuksella.
Tämä vastaus pohjautuu LähiTapiolan vakuutusratkaisuihin, joten näitä hoitoja tekevien on syytä aina selvittää omasta vakuutusyhtiöstään vakuutuksen kattavuus tarkemmin.
Hyödyllisiä linkkejä
-
-
-
-
-
Korvausvastuu ulkopuoliselle aiheutuneesta vahingosta
Korvausvastuu ulkopuoliselle tarkoittaa elinkeinonharjoittajan vastuuta liiketoiminnastaan aiheutuvasta vahingosta muulle kuin sopimuskumppanilleen. Vahingonkorvauslaki koskee vahingonkorvausvastuuta sopimussuhteen ulkopuolella. Lain mukaan korvausvastuu edellyttää vastuuperustetta, vahinkoa ja syy-yhteyttä näiden välillä.
Vastuu voi aiheutua myös elinkeinonharjoittajan valmistamien tai maahantuomien tuotteiden turvallisuuspuutteista.
Vahingonaiheuttajan korvausvastuu aiheutuneesta vahingosta edellyttää aina nimenomaista perustetta, kuten lain säännöstä. Muussa tapauksessa vahinkoa kärsinyt taho joutuu itse kantamaan vahingon seuraukset. Itselleen ei voi aiheuttaa vastuuvahinkoa.
Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää sitä, että vahingonkärsinyt kykenee osoittamaan teon ja vahingon välisen syy-yhteyden. Lisäksi edellytetään, että vahingonaiheuttaja on toiminut tuottamuksellisesti eli huolimattomasti, piittaamattomasti tai tahallisesti. Eräissä tilanteissa, kuten laissa mainitun, yleensä toimialaan liittyvä ankaran vastuun osalta, vahingonkärsineen näyttövelvollisuutta on kevennetty tästä lähtökohdasta.
Lain mukaan korvauksen tulee vastata aiheutunutta vahinkoa. Eräissä maissa, kuten USA:ssa, käytössä oleva rangaistusluonteinen korvaus ei ole käytössä Suomessa.
Sopimusvastuu
Yritystoiminnan harjoittaminen perustuu sopimuksiin. Sopimusten perusteella määräytyvät osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Yritysten välillä Suomessa vallitsee lähtökohtaisesti sopimusvapauden periaate. Tällöin osapuolilla on varsin vapaa mahdollisuus sopia sopimuksensa sen sisältöisenä kuin he haluavat. Sopimusehdoilla määritellään sopimuksen sisältö sekä minimoidaan sopimukseen liittyvät (vastuu)riskit.
Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan esimerkiksi kuluttajien kanssa laadittaviin sopimuksiin liittyen on laissa pakottavia kuluttajaa suojaavia säännöksiä.
Sopimusrikkomuksen seurauksena voi olla sopimuksen mukaisen suorituksen uudelleensuorittaminen, korjausvelvollisuus, hinnanalennusvastuu, sopimussakko tai vahingonkorvausvelvollisuus. Sopimusoikeudellinen vahingonkorvausvastuu sisältää henkilö- ja esinevahinkojen lisäksi puhtaat varallisuusvahingot. Näiden osuus on usein merkittävä, koska vahinko ilmenee tyypillisesti ylimääräisinä kustannuksina tai taloudellisina menetyksinä. Sopimusvastuu käsittää ajatuksen siitä, että sopimuskumppani tulee saattaa siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ilman sopimusrikkomusta. Tästä periaatteesta käytetään nimitystä ns. positiivinen sopimusetu.
Sopimusvastuun vastuuriskiä voidaan hallita muun muassa käyttämällä vakioehtoja. Vakioehdot voivat olla yrityksensä itsensä laatimia tai toimialan etujärjestön laatimia yleisiä sopimusehtoja. Tämän tyyppisiä vakioehtoja onkin käytössä hyvin monella toimialalla.Yksi keskeinen sopimusriskien hallintakeino liittyy myös sopimustekniikkaan. Sopimusvastuuriskien realisoitumisen välttämiseksi tulisikin suullisten sopimusten sijaan laatia ja käyttää kirjallisia sopimuksia omassa toiminnassaan. Tällöin riita- tai epäselvyystilanteessa voidaan paremmin arvioida jälkikäteen esimerkiksi mitä osapuolet ovat sopimuksella tarkoittaneet ja tavoitelleet sekä miten erimielisyydet on tarkoitettu ratkaistavan. Yritysten näkökulmasta sopimusriskien realisoituminen merkitsee usein pitkää ja työlästä oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynti sitoo yrityksen henkilökunnan työpanosta itse tuottavasta toiminnasta ja tuloksen tekemisestä.
Huomaa myös nämä
Kolme yleisintä sopimusehtoihin liittyvää ongelmaa ovat:
- liian suppeat tai epäselvät ehdot
- sopimusehtojen muuttaminen yksipuolisesti
- määräaikaisten sopimusten jatkaminen automaattisesti
Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto