Puolustusteollisuus haastaa vastuullisen sijoittamisen rajat
Puolustusteollisuus nousi nopeasti sijoittajien kiinnostuksen kohteeksi. LähiTapiola Varainhoitokonsernin kestävyysteemoista vastaava johtaja Outi Kalpio ja salkunhoitaja Tommi Äikäs pohtivat, voiko puolustusteollisuus olla osa tämän päivän vastuullista sijoittamista.
Venäjän hyökkäyssota, USA:n kiristynyt suhde Natoon ja Euroopan tukemiseen sekä konfliktien nopea lisääntyminen asettavat puolustuksen ja siihen sijoittamisen uuteen paradigmaan.
– Vastuullisiksi itsensä luokitteleville sijoittajille aihe on yhä haastava, sillä puolustusteollisuuteen sijoittaminen ei ole perinteisesti kuulunut lajiin, kertoo Outi Kalpio.
Euroopassa puolustusmenot ovat kuitenkin siirtyneet rakenteelliseen kasvuun, jonka Kalpio arvelee jatkuvan vuosia jollei vuosikymmeniä:
– Puolustusteollisuus on laajentunut nopeasti perinteisestä aseiden valmistuksesta laajempaan kontekstiin. Mukaan ovat tulleet esimerkiksi perinteisten teollisuus- ja teknologiatuotteiden kaksoiskäyttö, uudet teknologiat ja AI:n hyödyntäminen. Alaa ei voi enää käsitellä yhtenä toimialana, vaan laajana arvoketjuna.
Sustainalyticsin mukaan noin 4 % sen analysoimista 23 000 yrityksestä liittyy puolustusteollisuuteen. Niistä 27 % valmistaa aseita tai aseisiin tarkoitettuja osia ja 73 % tarjoaa ei-aseisiin liittyviä palveluita, kuten tarvikkeita, komponentteja ja erilaisia tukitoimintoja. Yhtiöistä 26 % on eurooppalaisia.
– Euroopassa varsinainen puolustusteollisuus on varsin keskittynyttä muutamaan maahan, eli lähinnä Isoon-Britanniaan, Ranskaan, Saksaan, Italiaan ja Ruotsiin. Yhtiöistä korostuvat lähinnä muutamat suuret listatut yhtiöt, kuten BAE Systems ja Rheinmetall. Kaksoiskäytön myötä potentiaalisten sijoituskohteiden joukko laajenee nopeasti ja uusien teknologioiden start-up -yrityksiä nousee kuin sieniä sateella, Kalpio kertoo.
Miten sijoittajat arvioivat puolustusteollisuutta?
Muuttuvassa maailmassa myös sijoittajat ovat arvioineet uudelleen suhtautumistaan puolustusteollisuuteen. Tehtävä ei ole ollut helppo, sillä toimialaan liittyvät riskit eivät ole hävinneet.
– Uusien teknologioiden ja AI:n myötä yhtälöön on noussut uusia riskejä ja vastuukysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi AI-ohjattuihin tai miehittämättömiin laitteisiin. Toisaalta puolustautuminen katsotaan nyt laajasti osaksi yhteiskuntien omavaraisuutta, resilienssiä ja varautumista, sanoo Kalpio.
Myös EU:n komissio on tarkentanut linjausta puolustusteollisuuteen sijoittamisesta: Koko toimialaa ei katsota lähtökohtaisesti ”kestämättömäksi” vaan kunkin sijoituskohteen toimintaa on tarkasteltava tapauskohtaisesti.
– Myös me LähiTapiola Varainhoitokonsernissa päivitimme linjaustamme puolustusteollisuuteen keväällä 2025. Suurimpana vaikuttimena linjauksen tarkentamiseen oli Euroopan nopeasti kasvava tarve omavaraiseen puolustautumiseen, kaksoiskäytön nopea yleistyminen sekä keskustelut puolustusmenojen yhteisrahoittamisesta Euroopassa.
Päivitettyjen linjausten mukaan sijoittaminen puolustusteollisuuteen ei enää ole kategorisesti poissuljettua, mutta sijoitettaessa ja sijoituskohteita seurattaessa noudatetaan korotetun huolellisuuden periaatetta ja erillistä työohjetta. Aihetta on taustoitettu blogissa: Kuka osaa määritellä, mikä on puolustusteollisuutta?
Salkunhoitajan mukaan puolustusteollisuuteen sijoittaminen on muuttunut vain muutamassa vuodessa
Salkunhoitaja Tommi Äikäs kertoo, että sijoittajien laajempi kiinnostus toimialaan heräsi noin puolitoista vuotta sitten ja suurimmat kurssinousut nähtiin vuoden 2025 alussa. Sittemmin kurssikehitys on tasaantunut ja toimiala on siirtynyt odottavampaan vaiheeseen. Kiinnostus alaan näkyy yhä sekä listautumismarkkinan heräämisenä että sijoittajatapaamisten lisääntymisenä.
– Perinteinen puolustusteollisuus on kurssinousunkin jälkeen suhteellisen marginaalinen toimiala, etenkin USA:ssa ja Pohjoismaissa. Isoin painoarvo toimialalla on eurooppalaisessa mid-cap -markkinassa, johon myös salkunhoidon huomio kiinnittyy. Fokusta tukee myös Euroopan uudelleen varustautuminen ja omavaraisuuden tarve, vaikka tietyt teknologiat onkin vielä hankittava Euroopan ulkopuolelta, Äikäs kertoo.
Nyt, kun toimiala ei ole enää kategorisesti poissuljettu, salkunhoidossa käytetään paljon aikaa sopivien sijoituskohteiden perkaamiseen niin sijoituksellisen kiinnostavuuden ja potentiaalin kuin kestävyysnäkökulmankin kannalta.
– Yritystapaamisia on ollut runsaasti ja olemme tavanneet kevään aikana muun muassa BAE Systemsin, Airbusin, Thalesin ja Saabin edustajia. Analyysin fokuksessa on arvioida yrityksen strategiaa ja johdon kyvykkyyttä, portfolion kiinnostavuutta ja perinteisesti konservatiivisten toimijoiden uudistumiskyvykkyyttä, sanoo Äikäs.
Hänen mukaansa usean yrityksen kysyntänäkymät ovat jopa paremmat kuin vuosi sitten, mutta salkunhoidon on arvioitava tarkkaan yrityksen kykyä kasvattaa kapasiteettia hallitusti ja kannattavasti.
Keskustelu puolustusteollisuuteen sijoittamisesta jatkuu, ja puolustusteollisuuden palaaminen vastuullisen sijoittamisen piiriin merkitsee sijoittajien tiedontarpeen merkittävää kasvua.
– Yrityksiltä edellytetään parempaa läpinäkyvyyttä, tietoa tuotteiden todellisista käyttökohteista sekä prosesseja konfliktialueilla toimimiseen ja humanitääristen riskien huomioimiseen. Toisaalta sijoittajien vaikuttamismahdollisuudet myös paranevat. On helpompi vaikuttaa yrityksiin, joihin on sijoittanut kuin lähtökohtaisesti sijoitusuniversumista poissuljettuihin yrityksiin, Kalpio muistuttaa.
Sijoittajien näkemykset ja linjaukset eroavat toisistaan, eikä yhtä oikeaa vastausta puolustusteollisuuteen sijoittamisesta ole.
– Meidänkin asiakaskunnassamme on eriäviä mielipiteitä. Siksi tarkastelemme sekä sijoituskohteita että asiakkaiden tarpeita tapauskohtaisesti. Puolustusteollisuus ei ole enää kestävän sijoitustoiminnan näkökulmasta mustavalkoinen kysymys, vaan alue, jossa turvallisuus, kestävyysnäkökulmat ja taloudellinen näkymä kietoutuvat tiiviisti yhteen, Kalpio summaa.
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoitokonsernin laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoitokonsernin omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoitokonserni pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.
