LähiTapiola Pirkanmaa15.1.2025

Liukastumistapaturmat yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä – yli puolet loukkaavat itsensä, lasku yhteiskunnalle pitkälle toista miljardia

Liukastumistapaturmat ovat talvisin yleisimpiä vakuutusyhtiöiden korvaamia henkilövahinkoja. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia pirkanmaalaisista loukkaa itsensä kaatuessaan. Kaatumistapaturmien määrä lisääntyy tyypillisesti tammi- ja helmikuussa.

Lue terveysvakuutuksesta

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä* selvitettiin suomalaisilta, millaisia ja kuinka vakavia tapaturmia heille sattuu liukkailla keleillä. Pirkanmaalla asuvista lähes kolme neljästä, 72 prosenttia, kertoo kaatuneensa tai joutuneensa ajoneuvo-onnettomuuteen liukkaalla. Kaatuessa itsensä on loukannut vastaajista 66 prosenttia.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vuonna 2022 julkaisemassa tutkimuksessa arvioitiin, että liukastumis- ja kaatumistapaturmia tapahtuu Suomessa kaikkiaan noin 125 000 vuosittain, ja näistä arviolta noin 60 prosenttia (75 000) liittyy talven liukastumisiin. Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannusten arvioidaan olevan jo nyt kokonaisuutena suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset.

Ilmastonmuutos lisää lämpötilan vaihtelua nollan molemmin puolin, jolloin maan pintaan syntyy kosteutta, joka uudelleen jäätyy. Tähän päälle voi sataa vettä, räntää tai lunta. ”Pääkallokelien” yleistyminen ja väestön ikääntyminen tulevat todennäköisesti lisäämään liukastumistapaturmia ja niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

- LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan tammi-helmikuussa joinain viikkoina korvattujen kaatumistapaturmien määrä voi jopa kolminkertaistua normaalitasosta. Taustalla ovat hyvin liukkaat jalankulkukelit, jotka syntyvät, kun lämpötila seilaa plus- ja miinusasteiden välillä. Nämä tilanteet tulevat valitettavasti tästä edelleen lisääntymään, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan korvaustoiminnasta vastaava johtaja Antti Määttänen.

Sekä nuoret, keski-ikäiset että vanhat liukastelevat. Eniten liukastumis- ja kaatumistapaturmia tapahtuu 20–54-vuotiaille ja naisille miehiä useammin. Tyypillisiä liukastumisista seuraavia vammoja ovat luunmurtumat, venähdykset ja ruhjeet. Kaatuessa sattuu usein nilkkoihin, polviin, kylkiin sekä käsiin, joilla kaatuessa otetaan vastaan. Valtaosa hoitoa vaativista tapaturmista on lieviä. Kaatumisesta voi kuitenkin seurata myös vakava loukkaantuminen, tapaturmasta aiheutuva pysyvä haitta tai pahimmillaan kuolema. Vakavimmat vammat liittyvät usein tilanteisiin, joissa pää osuu kovaan maahan. Tästä voi seurata esimerkiksi aivotärähdys tai kallonmurtuma. Kaikista kaatumistapaturmista noin puolet vaatii terveydenhoitoa ja noin neljä prosenttia johtaa vakavaan loukkaantumiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi vuonna 2019, että noin 4 600 potilasta joutuu vuosittain vuodeosastohoitoon talviliukastumisen takia. Tästä syntyy arviolta noin 18 miljoonan euron hoitokustannukset. Kaikkiaan talven liukastumisista aiheutuu vuosittain arviolta noin 1,4 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Kustannuksia syntyy esimerkiksi hoitokuluista, kuntoutuksesta ja sairauspoissaoloista. Lisäksi kaatumisista aiheutuu paljon särkyä, huolta ja käytännön haasteita arjessa.

Yleisiä ja yllättäviä vahinkotilanteita

Hiekoittamaton piha tai katu
Yöllä jään päälle satanut kevyt lumi
Postin haku aamulla tohveleissa
Lemmikin ulkoiluttaminen (voi riuhtaista)
Lumikasan kiertäminen autotien kautta
Kiertoteillä, oikoväylillä kävely
Liukastuminen lumitöissä tai ulkoliikunnassa
Lumi kulkeutuu kengissä sisätiloihin
Kännykän katsominen kävellessä
Kiire!

Liukkauden ehkäisy ja vakuutukset – kuka vastaa, kuka korvaa?

Yleisimpiä liukastumiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat väylien huono talvikunnossapito tai väylien yllättävät liukkaat kohdat, jalkineiden huono pito ja kiire. Pääosa tapaturmista tapahtuu kaupunkien ja kuntien vastuulla olevissa yleisessä liikkumisympäristössä eli ajoradalla, jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joukkoliikenteen pysäkeillä, puistoissa sekä julkisen rakennuksen piha- tai paikoitusalueilla.

Pihat, kadut, jalkakäytävät ja muut yleiset alueet ovat pääsääntöisesti aina jonkun kunnossapitovastuulla. Vastuuta sääntelevät eri lait ja säännökset, ja vaadittu kunnossapidon taso voi vaihdella. Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta. Käytännössä esimerkiksi kiinteistön omistajan tai tienpitäjän on täytynyt laiminlyödä asianmukainen liukkauden torjunta, kuten hiekoitus tai auraus.

- Tänä päivänä Suomen ilmastossa on mahdotonta pitää kaikkia kulkuväyliä sellaisessa kunnossa, ettei kukaan koskaan voisi liukastua. Äkkinäinen säänmuutos voi tehdä hiekoittamisen ja liukkauden torjunnan mahdottomaksi toteuttaa riittävän nopeasti, jolloin ulkopuolista korvausvastuuta ei välttämättä synny. Oma tapaturmavakuutus korvaa hoitokuluja näissäkin tilanteissa. Jos luunmurtumilta ja murheilta haluaa välttyä, paras konsti on hankkia nastakengät tai liukuesteet omiin kenkiin, neuvoo Määttänen.

Kuka voi olla vastuussa vahingon korvaamisesta? Riippuu siitä, missä kaatuminen tapahtui

Jos satuttaa itsensä liukastuessa, vahingonkorvauksia kannattaa hakea alueen kunnossapidosta vastaavan tahon vastuuvakuutuksesta. Vahinkoilmoitus kannattaa tehdä myös omaan vakuutusyhtiöön, jotta tapaturma tulee dokumentoiduksi.

Liukastumisista aiheutuneita henkilö- ja esinevahinkoja voidaan korvata vastuuvakuutuksista. Niitä ovat esimerkiksi kotivakuutukseen, taloyhtiön kiinteistövakuutukseen tai yrityksen tai kunnan vakuutusturvaan sisältyvä vastuuvakuutus.
Esitä aina korvausvaatimus ensisijaisesti kiinteistön omistajalle tai muulle, joka vasta vahinkopaikan kunnossapidosta. Voit olla oikeutettu korvauksiin siitä huolimatta, onko kunnossapitovastuussa olevalla vastuuvakuutus.
Vastuuvakuutus voi korvata vahinkoja henkilön omaa tapaturmavakuutusta laajemmin. Siksikin korvausvastuu kannattaa selvittää. Vastuuvakuutuksessa korvaukset määräytyvät vahingonkorvauslain mukaan.
Huom: oikotiellä kuljet omalla vastuulla! Jos käytät esimerkiksi väliaikaisesti syntynyttä oikopolkua tai kiertotietä, tai oikaiset sellaisen nurmikon halki, joka ei ole kenenkään kunnossapitovastuulla, ei ulkoista korvausvastuuta synny. Toisaalta, jos kiertotietä on pakko käyttää esimerkiksi jalkakäytävän laiminlyödyn kunnossapidon takia, korvausvastuu voi syntyä.

Iso osa työmatkatapaturmista on kaatumisia

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2022 sattui 22 600 työmatkatapaturmaa, joista 18 300 oli kaatumisia.

Suurin osa tapaturmista sattuu jalankulkijoille ja toiseksi eniten pyöräilijöille. Vasta kolmanneksi eniten työmatkatapaturmia sattuu henkilöautoilijoille. Työmatkatapaturmien lukumääriin vaikuttaa suuresti sää. Vähintään lyhyitä liukkaita jaksoja on suuressa osassa maata tai alueellisesti tyypillisesti jo loppuvuodesta. Eniten työmatkatapaturmia sattuu, kun vuorokauden keskilämpötila on nollan asteen lähellä.

Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet tapaturmat korvataan työtapaturmana, jos tapaturma sattuu matkaan liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa ja matka on tavanomainen työssäkäynnistä johtuva matka. Matkaan voi kuulua vähäinen poikkeaminen reitiltä esimerkiksi lapsen päivähoitoon viennin tai ruokakaupassa käynnin vuoksi. Työmatkalla sattuneista tapaturmista tulee ilmoittaa työnantajalle, joka ilmoittaa niistä työtapaturmavakuutusyhtiöön. Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen vakuutus eli työnantaja on velvoitettu vakuuttamaan työntekijänsä sillä. Vakuutuksesta maksettavat korvaukset on määrätty laissa.

Monelle työntekijälle ja työnantajallekin tulee yllätyksenä, että etätöiden osalta työtapaturmavakuutus kattaa vain työtehtävää suorittaessa sattuneet vahingot. Työnantajan, jolla on runsaasti etätyötä tekeviä henkilöitä, kannattaa harkita lisäturvan ottamista etätyötä varten. Työtapaturmavakuutuksen liitännäinen vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutus on tähän hyvä vakuutus, minkä lisäksi se on hyvä henkilökuntaetu.

Miten työnantaja voi pyrkiä vähentämään liukastumisia?

Työpaikan pysäköintialueen ja kulkuväylien kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota ja huolehtia lumen poistosta ja liukkauden torjunnasta. Myös valaistuksen tulee olla riittävää ja oikein kohdennettua.
Mikäli sääennuste lupaa talvimyrskyä tai jääkelejä, työnantaja voi viestiä työntekijöille, että kannattaa jäädä etätöihin, mikäli työn tekeminen etänä vain on mahdollista.
Työnantaja voi tiedottaa ja muistuttaa myös työmatkaturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja lisätä näin työmatkaliikkujien tilannetietoisuutta.

Katso lisää tiedotteita