Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Pirkanmaa

Yöttömän yön synkkä perinne? Juhannuksena hukkuu keskimäärin 6 ihmistä – katso 10 vinkkiä juhannuksen viettoon veden äärellä

Juhannus ja kesälomien alku on käsillä ja ihmiset kokoontuvat juhlistamaan yötöntä yötä. Juhannus merkitsee kuitenkin joka vuosi joidenkin kohdalla murheellista loppua. Suurin osa hukkumisista voitaisiin välttää oikealla asenteella ja varautumisella, käyttämällä pelastusliivejä ja olemalla vesillä selvin päin.
Lataa sovellus
Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana (2016–2025) hukkunut juhannuksena keskimäärin 6 ihmistä. Suunta hukkumistilastoissa on onneksi ollut laskeva vuodesta 1976 lähtien. Viime vuonna juhannuksena hukkui 1 henkilö, kun taas vuonna 2021 hukkuneita oli 14. Yksi selittävä tekijä hukkumistilastojen parantumiseen pitkällä aikavälillä on yleisen uimataidon parantuminen 70-luvulta lähtien.- Merkittävimmät tekijät uimataidon kehittymiseen pitkällä aikajänteellä ovat olleet uimahalliverkoston laajeneminen 1970-luvulla ja sen myötä uinnin harrastamisen muuttuminen ympärivuotiseksi sekä peruskoulun järjestämän uimaopetustoiminnan käynnistyminen. Suomessa uimahallin merkitys on näin ollen merkittävä uimataidon ja vesiturvallisuustyön kannalta, toteaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton uimaopetuksen koulutussuunnittelija Tero Savolainen.

Uimataidossa tapahtumassa käänne?

Onko kansalaisten uimataidossa tapahtumassa kuitenkin käänne huonompaan? Tähän viittaisi lasten uimataitoa kartoittava vuonna 2022 tehty Kansalaisliikuntataitojen kyselytutkimus, sekä viime vuosina mediasta luetut tarinat maahanmuuttajataustaisen väestön hukkumiskuolemista. Tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisista 55 % on uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 %.Suomessa uimataitoa mitataan yleisesti Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan – hypätään uintisyvyiseen veteen ja uidaan pysähtymättä 200 metriä, josta 50 metriä selällään.- LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes puolet pirkanmaalaisista vastaajista arvioi, että ei pystyisi uimaan yhtäjaksoisesti yli 200 metriä. Tulos on lähes yhteneväinen aikuisten Kansalaisliikuntataitojen kyselytutkimusten tulosten kanssa, jonka mukaan 53 % ilmoitti olevansa uimataitoisia Pohjoismaisen määritelmän mukaisesti. Arjen katsauksemme mukaan neljännes pystyisi uimaan 50 metriä ja 12 % vastaajista arvioi, että pystyy uimaan 10 metriä. Muutama prosentti arvioi, että ei osaa uida lainkaan, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan vastuullisuuspäällikkö Taina Hiltunen.

Alkoholi ja vesillä liikkuminen eivät sovi yhteen

Vesiturvallisuuden kannalta on tärkeää ymmärtää, että pelkkä uimataito ei yksin riitä takaamaan turvallisuutta tai ehkäisemään vaaratilanteita vedessä.Alkoholi on yksi merkittävin tekijä, joka lisää tapaturmariskiä. Alkoholi rohkaisee ja poistaa estoja sekä heikentää samalla kehon hallintaa lamauttaessaan keskushermoston toimintaa. Suomessa hukkuu vuosittain 100–150 ihmistä, joista noin puolet on tapahtunut alkoholin vaikutuksen alaisena. Hätätilanteessa toimiminen voi olla haastavaa selvin päin, humalassa se on jopa mahdotonta. 78 % juhannuksena hukkuneista on ollut miehiä. Hukkumiset jakautuvat hukkumisten luonteen perusteella seuraavasti: 26 hukkumista on tapahtunut uidessa, 18 vesiliikenteen yhteydessä, 2 tahattoman veteen putoamisen seurauksena ja 12 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.

Pelastusliivit pakolliseksi?

Tutkimusten mukaan jopa kahdeksan kymmenestä vesiliikenteessä hukkuneesta olisi pelastunut, jos pelastusliivit olisi puettu oikein päälle ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa.Vuonna 2020 uudistuneen vesiliikennelain mukaan pelastusliivien ei tarvitse olla jatkuvasti puettuna, mutta niiden on oltava mukana veneessä. Kuitenkin pelastusliivit pelastavat henkilön vain, mikäli ne on valittu oikean käyttötarkoituksen mukaisesti, ne ovat päällä ja puettu oikein, kun henkilö putoaa veteen. Onnettomuustutkintakeskuksen Tapaturmaiset hukkumiset 2021-tutkintaselostuksen mukaisesti vesiliikenteeseen liittyvät hukkumiset tapahtuvat usein sisävesillä, yleensä hyvissä olosuhteissa ja tutussa vesistössä. Tuttu ympäristö ja hyvät olosuhteet saattavat usein johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen.

Monivuotista yhteistyötä vesiturvallisuuden edistämiseksi

LähiTapiola on tehnyt Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2014 lähtien. Valtakunnallisena yhteistyönä on toteutettu mm. aineistoja ja opetusmateriaaleja lasten uimaopetukseen, koulutuksia pelastusvälineiden käytöstä, vesiturvallisuusharjoituksia sekä vesi- ja jääturvallisuuteen liittyvää viestintää. - LähiTapiola Pirkanmaa on lahjoittanut useita pelastusrenkaita paikallisille uimarannoille ja venelaitureille sekä tarjonnut jäistä pelastautumisharjoittelua Kangasalan uimahallissa ja Tampereen Uintikeskuksessa. Uintikeskus sai talvella LähiTapiola Pirkanmaan lahjoituksena myös pelastusliivit koululaisten uimaopetuskäyttöön, summaa Hiltunen monipuolista yhteistyötä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja valistusorganisaatio, jonka tehtävänä on uimataidon, vesi- ja jääturvallisuuden sekä niihin liittyvien olosuhteiden edistäminen.

10 vinkkiä juhannuksen viettoon veden äärellä

  1. 1
    Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi.
  2. 2
    Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.
  3. 3
    Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä.
  4. 4
    Varmista ennen veteen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa.
  5. 5
    Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti.
  6. 6
    Ui rannan suuntaisesti, jotta jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan.
  7. 7
    Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan.
  8. 8
    Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan.
  9. 9
    Tarkista veneesi merikelpoisuus ja että siitä löytyy oikea varustus.
  10. 10
    Muista terve järki ja selkeä arviointikyky – oikea asenne luo turvaa.
Lähteet:Hukkumiset juhannuksenaUimataito Suomessa10 vinkkiä vesiturvallisen juhannuksen viettoonLähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 5 – 22.1.2026 välisenä aikana yhteensä 6 239 henkilöä ja alueella Pirkanmaa 490 henkilöä. Haastattelut kerättiin Forumissa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin ± 1,2 prosenttiyksikköä ja alueella Pirkanmaa noin ± 4,4 prosenttiyksikköä.
Katso lisää tiedotteita