Mistä suomalaisen kuluttajan epävarmuus nyt syntyy? Vielä vuosi sitten katse oli vahvasti maailmalla: tulleissa, kauppasodassa ja globaalin talouskriisin uhassa. Nyt huoli on siirtynyt lähemmäs omaa arkea, kirjoittaa LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä 62 prosenttia suomalaisista arvioi, että työttömyyden pysyminen korkealla heikentää luottamusta Suomen talouteen tai omaan taloudelliseen tilanteeseen. Vuotta aiemmin näin ajatteli 45 prosenttia vastaajista, eli nousua on 17 prosenttiyksikköä. Huoli työttömyydestä on suurin luottamusta heikentävä tekijä kyselyn kaikissa tuloluokissa.
Tämä on iso muutos. Työttömyys ei ole kuluttajalle vain kansantalouden tilastoluku, vaan kysymys omasta toimeentulosta, työpaikasta ja tulevaisuudesta. Jos työmarkkinat näyttävät epävarmoilta, kuluttaja alkaa helposti varoa. Isompaa hankintaa lykätään, lomabudjettia viilataan ja asunnonvaihtoa mietitään vielä kerran.
Kesälomasuunnitelmissa varovaisuus näkyy jo. Suomalaisten kesälomabudjetti on tänä vuonna keskimäärin noin 960 euroa eli 40 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Pieni pudotus lomabudjeteissa voi näyttää vähäiseltä, mutta konepellin alla se kielii siitä, ettei kulutus seuraa automaattisesti ostovoiman kehitystä.
Työttömyyshuolen päälle on noussut uusi kerros: tekoäly. Kyselyssä 32 prosenttia suomalaisista arvioi, että työmarkkinoiden murros, esimerkiksi tekoälyn kehittyminen, vie työpaikkoja. Osuus on noussut vuodessa 12 prosenttiyksikköä.
Tekoälystä puhuttiin pitkään ennen kaikkea mahdollisuutena. Nyt moni pohtii jo, mitä se tarkoittaa omalle osaamiselle, toimialalle tai työpaikan pysyvyydelle. Kuluttajan luottamus ei rakennu vain tämän kuun palkkakuitista, vaan myös uskosta siihen, että oma työ on tukevalla pohjalla tulevinakin vuosina.
Heikentävätkö seuraavat uhkakuvat luottamustasi Suomen talouteen tai omaan taloudelliseen tilanteeseesi? (%)
Asuntohuoli myös eriytyy. Pääkaupunkiseudulla yli puolet asunnonomistajista uskoo kotinsa arvon nousevan, maaseudulla vain seitsemän prosenttia. Pienituloisissa kotitalouksissa laskuodotukset ovat selvästi yleisempiä kuin suurituloisissa. Yhdelle oma asunto voi taas pian tuoda varallisuuden myötätuulta ja rohkaista kuluttamaan. Toiselle se on ankkuri, joka hidastaa muuttoa työn, opiskelun tai elämäntilanteen perässä.
Samalla huoli julkisen talouden kestävyydestä on kasvanut. Joka toinen suomalainen arvioi nyt, ettei valtion velkaantumista saada kuriin sopeutustoimista huolimatta. Kun julkisen talouden kantokyky epäilyttää, oman varautumisen merkitys kasvaa.
Kansainväliset huolet eivät ole kadonneet, mutta kuluttajan konepellin alla näkyy nyt kotimaisempi huolikuva: työpaikka, osaaminen, asunto ja oma turvaverkko. Tullit ja kauppasota heikentävät luottamusta 39 prosentilla vastaajista, kun vuotta aiemmin osuus oli 51 prosenttia. Maailmanlaajuisen talouskriisin pelko on laskenut 45 prosentista 33:een.
Loppuvuoden kannalta ratkaisevaa on, alkaako varovaisuus purkautua. Jos Iranin sotaan saadaan ratkaisu, inflaatio rauhoittuu ja ostovoima paranee palkankorotusten sekä veronkevennysten tukemana, kuluttajilla voi olla varaa sekä säästää että kuluttaa. Suomen talouden kannalta se olisi paras yhdistelmä.
Pelkkä ostovoiman paraneminen ei kuitenkaan riitä. Tärkeintä olisi, että työttömyys lähtisi laskuun ja asuntomarkkinoilta saataisiin selvempiä toipumisen merkkejä. Ne vastaavat kuluttajan kahteen peruskysymykseen: säilyykö toimeentulo ja pitääkö oma varallisuus arvonsa?
Niin kauan kuin vastaukset jäävät epävarmoiksi, suomalainen kuluttaja pysyy helposti säästämismoodissa. Talouden käänne tarvitsee parempia lukuja, mutta myös tunteen siitä, että oma tulevaisuus on jälleen paremmin hallinnassa.
Hannu Nummiaro pääekonomisti, LähiTapiola Varainhoito
*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyihin vastasi 1 028 henkilöä 30.4.–7.5.2026 ja 1 100 henkilöä 4.–11.4.2025. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä vuoden 2026 kyselyssä ja noin 3,0 prosenttiyksikköä vuoden 2025 kyselyssä.
