Vain joka neljäs uskoo kotinsa arvonnousuun – nuoret, pienituloiset ja maaseutu pessimistisiä
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä 31 prosenttia asunnonomistajista arvioi kotinsa arvon olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä matalampi. Yhtä moni uskoo arvon pysyvän ennallaan, ja 26 prosenttia odottaa arvonnousua. Näkemykset jakautuvat jyrkästi tulojen mukaan: 20 000–35 000 euroa vuodessa ansaitsevissa kotitalouksissa puolet odottaa laskua, kun yli 85 000 euroa ansaitsevissa laskua ennakoi vain noin joka kuudes. 25–34-vuotiaat suhtautuvat arvonnousuun vanhempia ikäluokkia varauksellisemmin.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat laskeneet Suomessa pian neljä vuotta, eivätkä asunnonomistajat odota nopeaa käännettä. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä 31 prosenttia omistusasujista arvioi kotinsa arvon olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä matalampi. Yhtä moni uskoo arvon pysyvän ennallaan, arvonnousuun luottaa 26 prosenttia ja 11 prosenttia ei osaa sanoa. Kysymykseen vastasi 726 omistusasujaa. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.*
– Suomalaiset ovat tottuneet pitämään omistusasuntoa turvallisena tapana kasvattaa varallisuutta. Viime vuodet ovat kuitenkin muistuttaneet, että oma koti on varallisuuserä, jonka arvo voi myös laskea. Se korostaa varallisuuden hajauttamisen merkitystä, sanoo kiinteistösijoituksista vastaava salkunhoitaja Antti Lahtinen Seligson & Co Rahastoyhtiöstä.
Uskotko asuntosi arvon olevan korkeampi vai matalampi viiden vuoden päästä? (%)
Rendering component: media
Lähde: LähiTapiolan (Verian) Arjen katsaus -kysely, 30.4.–7.5.2026. Vastaajat edustavat Manner-Suomen aikuisväestöä koko aineiston tasolla. Asunnon arvonkehityksestä on kysytty omistusasujilta.
Markkinan hyytyminen ei näy vain hinnoissa. Tilastokeskuksen mukaan ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä väheni Suomessa vuoteen 2022 asti, mutta on sen jälkeen kasvanut kolmena vuonna peräkkäin. Vuonna 2025 ahtaasti asuvia asuntokuntia oli yli 14 000 enemmän (+7 %) kuin vuonna 2022. Ahtaasti asuvaksi lasketaan asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lueta huoneeksi.
– Kun asunnon vaihtaminen vaikeutuu, osa kotitalouksista jää aiempaa pidemmäksi aikaa asuntoon, joka ei enää vastaa elämäntilannetta. Asumisväljyyteen vaikuttavat osaltaan myös opiskelijoiden viimeaikaiset tukimuutokset, joiden takia vanhempien asunto tai kimppakämppä saattavat tuntua omaa kotia houkuttelevammalta vaihtoehdolta, Lahtinen sanoo.
Pienituloisilla synkin näkymä – pääkaupunkiseudulla vahva luotto arvonnousuun
Suomalaisten näkemykset asuntojen arvonkehityksestä jakautuvat jyrkästi tulojen mukaan. 20 000–35 000 euroa vuodessa ansaitsevissa kotitalouksissa 51 prosenttia ennakoi asuntonsa arvon laskevan viidessä vuodessa, ja vain 14 prosenttia uskoo arvonnousuun. Yli 85 000 euroa ansaitsevissa kotitalouksissa näkymä on päinvastainen: 33 prosenttia odottaa arvonnousua, 17 prosenttia laskua ja 43 prosenttia arvon pysyvän ennallaan.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 44 prosenttia odottaa asuntonsa arvon laskevan ja 17 prosenttia nousevan. Yliopisto- tai ylemmän tutkinnon suorittaneista laskua ennakoi 26 prosenttia ja nousua 34 prosenttia.
– Parempituloiset ja korkeasti koulutetut omistavat useammin asuntoja alueilla, joilla työpaikat, palvelut ja väestönkasvu pitävät kysyntää yllä. Pienituloisempien koti sijaitsee useammin alueella, jossa ostajia on vähemmän ja hintaodotukset ovat vaatimattomampia, Lahtinen toteaa.
Odotukset asunnon arvonnoususta jakautuvat selkeimmin sijainnin mukaan. Pääkaupunkiseudulla yli puolet asunnonomistajista (53 %) uskoo kotinsa arvon nousevan, kun maaseudulla näin ajattelee vain seitsemän prosenttia. Luottamus arvonnousuun on vahvinta Helsingissä ja Uudellamaalla ja heikointa Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Omistusasunto ei ole nuorille enää itsestäänselvyys
Nuorilla aikuisilla odotukset oman asunnon arvonnoususta ovat muita ikäryhmiä heikommat. 25–34-vuotiaista asunnonomistajista 38 prosenttia arvioi asuntonsa arvon laskevan viidessä vuodessa, kun arvonnousua odottaa 20 prosenttia.
Kyselyn tulos sopii yhteen nuorten aikuisten varallisuusrakenteessa tapahtuneen muutoksen kanssa. Vuonna 2009 yli puolet 25–34-vuotiaista kotitalouksista omisti asunnon ja noin kolmannes sijoitti. Tuoreimmassa varallisuustilastossa asunnon omistaa enää reilu kolmannes ikäryhmästä, mutta yli puolet sijoittaa.
– Nuorten varovaisuus ei ole pelkkää pessimismiä. Se kertoo myös siitä, ettei oma asunto näyttäydy enää yhtä itsestään selvänä vaurastumisen väylänä. Kun asunnon ostoa lykätään ja sijoittaminen aloitetaan aiemmin, taloudellinen varautuminen rakentuu toisin kuin aiemmilla sukupolvilla. Ja jos katsoo viime vuosien markkinakehitystä asunnoissa ja osakkeissa, tämä on ollut jopa järkevää, Lahtinen sanoo.
Lahtisen mukaan muutos voi olla kotitalouden kannalta hyvä asia, jos se lisää suunnitelmallisuutta ja hajauttamista.
– Kodin tärkein tehtävä on palvella arkea. Silti asuntolainaa, asumiskuluja ja muuta varallisuutta kannattaa katsoa samassa kuvassa. Jos koko taloudellinen turva on kiinni yhdessä asunnossa, kotitalous on alttiimpi sekä hintojen että korkojen heilahteluille, Lahtinen sanoo.
Rendering component: embeddedArticle
*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 028 henkilöä 30.4.–7.5.2026 välisenä aikana. Kyselyn vastaajat edustavat Manner-Suomen aikuisväestöä. Asunnon arvonkehityksestä kysyttiin vastaajilta, jotka kertoivat asuvansa omistusasunnossa (n=726). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.
