Teknostressi ja työyksinäisyys – tunnistatko nämä työkykyriskit?

Jopa 40 prosenttia pk-yrityspäättäjistä on huolissaan työntekijöidensä jaksamisesta, selviää LähiTapiolan ja Työeläkeyhtiö Elon teettämästä työelämäkyselystä. Kyselyssä nousi esiin, että 37 prosenttia pk-yrittäjistä kokee työssään erityisesti teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä.

– Digitalisaatio ja teknologiamurros ovat muuttaneet työn tekemistä; työtehtävät vaativat usein monien digisovellusten ja järjestelmien käyttöä yhtaikaa. Teknologisten sovellusten kautta kulkee myös tietoa, jota käsitellään, omaksutaan ja muokataan. Eri viestintävälineet voivat myös aiheuttaa työn keskeytyksiä. Teknologia parhaimmillaan sujuvoittaa työtä, mutta heikosti johdettuna teknologian käyttö voi lisätä työkuormitusta niin sanotun teknostressin kautta, Työeläkeyhtiö Elon tutkimusanalyytikko Mikko Nykänen kertoo.

Teknostressi ilmenee hänen mukaansa teknologian runsaasta käytöstä, käytön häiriöistä tai uudistuksista johtuvana väsymyksenä ja kyynisyytenä – juurisyitä voi olla monia.

– Yrityksissä on tärkeää varmistaa, että tietyt perusasiat ovat kunnossa. Hyvä johtaminen ja henkilöstön perehdytys on tärkeää teknologisissa uudistuksissa. Viestintävälineiden määrän tulisi olla kohtuullista, tiedon tallentamiseen tulisi olla yhteiset pelisäännöt ja tiedon jakamisen tulisi olla kohdennettua. Työntekijälle voi olla kuormittavaa, jos tietotulvasta on vaikea erottaa omaan työhön liittyvät asiat, Nykänen sanoo.

– Uudet välineet eivät itsessään ole ratkaisu. Teknologisissa uudistuksissa on tärkeää miettiä, kuinka uusien välineiden avulla on mahdollista sujuvoittaa työtä esimerkiksi työn keskeytysten vähentämiseen ja tietotulvan ehkäisyyn. Potentiaalia on käyttää teknologiaa vahvuutena, hän jatkaa.

Pk-yritysten päättäjistä 42 prosenttia kokee, että ajanpuute on haaste uuden teknologian oppimisessa.

– Jos markkinoille tulevia uusia työkaluja otetaan yrityksessä kiihtyvällä tahdilla käyttöön, on niiden koulutukseen muistettava varata aikaa ja varmistettava selkeät ohjeet sekä tasapuolinen tuki koko työyhteisölle, Nykänen sanoo.

Koulutus ja uusien asioiden haltuun ottaminen vievät aikaa, mutta panostus voi tukea liiketoiminnan kasvua pidemmällä aikavälillä.

– Yritykselle ja työyhteisölle kannattaa luoda tavoitteellinen koulutusstrategia. Kun ihminen oppii uutta, hän kokee pystyvyyden ja hallinnan tunnetta. Kehitystä kannattaa pohtia sekä yksilöllisesti työntekijän urapolun kautta että pyrkiä myös varautumaan yrityksen tuleviin osaamistarpeisiin. Keskustelu työntekijöiden kanssa luo luottamusta myös yhteiseen tulevaisuuteen. Miten ja kenen arkea esimerkiksi tekoäly voi helpottaa, ja millaista uutta potentiaalia sen käyttöönotto voisi tuoda koko yritykselle.

Koronapandemian aikana huomattiin, että pitkä etätyöputki heikensi erityisesti yksinasuvien nuorten aikuisten työhyvinvointia.

– Työyksinäisyys saattaa hämärtää oman työn merkityksellisyyttä esimerkiksi paljon etätöitä tekevän kohdalla, Nykänen sanoo.

Etätyö voi koetella tärkeää psykologista perustarvetta, yhteisöllisyyden tunnetta, joka on olennainen mielen hyvinvoinnin kannalta.

– Ihminen kaipaa nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Etätyössä spontaanit kohtaamiset ja keskustelut usein vähentyvät, mikä voi heikentää palautekulttuurin lisäksi yhteisöllisyyttä. Etenkin nuorille työntekijöille yhteisöllisyys ja sen tuki on tärkeää. Yrityksissä on hyvä miettiä yhteisten kohtaamisten merkitystä ja vaikuttavuutta; usein myös uuden luominen on vahvempaa kohtaamisissa kuin videopalavereissa, Nykänen toteaa.

– Toinen tärkeä psykologinen perustarve on autonomian tunne. Autonominen tunne vahvistuu, kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä, kuten missä ja milloin hän työskentelee. Tätä perustarvetta etätyömahdollisuus parhaimmillaan tukee.

Laadukkaan työkykyjohtamisen merkitys korostuu sekä teknostressissä että työyksinäisyydessä.

– Palveleva johtaminen, joka keskittyy työntekijöiden kuuntelemiseen, kunnioittamiseen ja voimaannuttamiseen, parantaa tutkitusti työkykyä ja tuottavuutta. Työkykyjohtaminen koostuu lopulta melko yksinkertaisista perusasioita: ole läsnä, kohtaa, kuuntele, anna palautetta ja mahdollista, Nykänen sanoo.

Lähes puolet (49 %) pk-yritysten päättäjistä kertoo, että he eivät mittaa johtamisen laatua säännöllisillä henkilöstökyselyillä.

– Luku on yllättävän suuri. Siinä missä henkilöstön hyvinvoinnin säännöllinen seuraaminen on oleellista, myös johtamisen laatua on syytä mitata – kaiken kokoisissa yrityksissä, Nykänen toteaa.

Pidemmillä työhyvinvointikyselyillä on edelleen paikkansa, mutta Nykäsen mukaan myös kevyesti toteutettavat lyhyemmät pulssikyselyt ovat nousseet suosituiksi yrityksissä.

– Autamme yritysasiakkaitamme hyvinvointimittauksissa ja esihenkilöarvioissa, mutta mikä tärkeintä, myös tulosten analysoimisessa ja jatkotoimien suunnittelussa. Tiedolla johtaminen on tehokasta riskienhallintaa.

Työeläkeyhtiö Elo ja LähiTapiola toteuttivat työelämää koskevan pk-yritystutkimuksen sähköpostikyselynä 16.5.–31.5.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 600 Elon ja LähiTapiolan yritysasiakasta eri puolelta Suomea. Yli puolet vastaajista (51 %) edustavat pk-yrityksiä, joissa on alle 5 työntekijää. Yli 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Lue koko tutkimus täällä.

LähiTapiolan työeläkevakuutuskumppanina toimii Työeläkeyhtiö Elo. LähiTapiola ja Elo tekevät työtä suomalaisten yritysten ja yrittäjien hyvinvoinnin eteen ja liiketoiminnan kasvun tukena. Tämä artikkeli on syntynyt osana tätä yhteistyötä.