Etelä-Pohjanmaa tunnetaan vahvasta yrittäjyydestään, elintarviketuotannostaan ja monipuolisesta teollisuudestaan. Maakunnan yrityksissä tuotanto automatisoituu, koneet ja laitteet kehittyvät ja liiketoiminta on yhä riippuvaisempaa tietojärjestelmistä, palveluntarjoajista ja toimitusketjuista.
Kehitys tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia haavoittuvuuksia. Tulipalojen, vesivahinkojen ja konerikkojen rinnalla yritysten on varauduttava esimerkiksi kyberuhkiin, tietojärjestelmien häiriöihin ja avainhenkilöiden poissaoloihin.
Riskienhallinnan keskeinen kysymys onkin: miten liiketoiminnan jatkuvuus varmistetaan, jos jotakin odottamatonta tapahtuu?Kyberrikollista ei kiinnosta yrityksen kotipaikka
Kyberrikollisuus ei kohdistu vain suuriin kansainvälisiin yrityksiin. Myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat joutua hyökkäysten kohteiksi, vaikka niiden toiminta olisi vahvasti paikallista.
Tietoturvayhtiö Opsecin liiketoimintajohtaja Mika Lindberg muistuttaa, että kyberrikollisuus on ennen kaikkea taloudellista rikollisuutta.
Yrityksissä saatetaan ajatella, ettei eteläpohjalainen yritys kiinnosta kansainvälisiä kyberrikollisia. Ei sen tarvitsekaan kiinnostaa yksittäisenä kohteena. Hyökkäyksiä tehdään automatisoidusti suureen joukkoon yrityksiä. Jos jostakin löytyy haavoittuvuus ja rahanarvoista tietoa, sitä pyritään hyödyntämään, Lindberg kertoo.
Tavallisia uhkia ovat huijaukset, tietojenkalastelu ja tietojärjestelmiin tunkeutuminen. Rikolliset voivat päästä käsiksi esimerkiksi asiakas- ja toimittajatietoihin ja käyttää niitä laskutushuijauksiin. Pahimmillaan hyökkäys voi estää pääsyn toiminnanohjaus- tai tuotantojärjestelmiin ja pysäyttää yrityksen toiminnan.
Suorat korjauskustannukset voivat olla vain pieni osa vahingosta. Suuremmat menetykset voivat syntyä toiminnan keskeytymisestä, menetetyistä kaupoista ja saamatta jääneistä tuloista, Lindberg kuvailee.
Lindbergin mukaan yritysten järjestelmiin tulee aikaisempaa enemmän tietoturvapäivityksiä, ja niihin reagointi vaatii jatkuvaa seurantaa. Jos päivityksistä ei huolehdita riittävän nopeasti, järjestelmiin voi jäädä avoimia haavoittuvuuksia.Yrityksen tärkeimmät tiedot, järjestelmät ja toiminnot on tunnistettava
Kyberturvallisuuden perustaan kuuluvat vahva tunnistautuminen, varmuuskopiointi, järjestelmien päivittäminen ja turvalliset toimintatavat. Turvallisuutta ei kuitenkaan voi tarkastella vain oman yrityksen sisällä, sillä myös asiakkaat, toimittajat ja ulkoiset palveluntarjoajat ovat osa kokonaisuutta.
Jokaisen yrityksen pitäisi tunnistaa omat kruununjalokivensä eli tiedot, järjestelmät ja toiminnot, joiden menettäminen aiheuttaisi suurimman vahingon. Niiden suojaamiseen on syytä panostaa erityisesti, Lindberg korostaa.
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan riskipäällikkö Matti Kurunsaaren mukaan kyberuhkien kasvu näkyy myös maakunnassa.
Etelä-Pohjanmaallakin on tapahtunut kybervahinkoja. Ne eivät kuitenkaan vielä juuri näy omissa korvaustilastoissamme, sillä alueen yrityksillä on toistaiseksi melko vähän kybervakuutuksia. Riski koskee käytännössä kaikkia yrityksiä, Kurunsaari toteaa.
Kybervakuutus voi täydentää yrityksen tietoturvaa kattamalla vakuutusehtojen mukaisesti esimerkiksi tietoturvapoikkeaman selvittelyä, järjestelmien palauttamista ja toiminnan keskeytymisen kustannuksia. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa tietoturvan perustason ylläpitämistä.Rendering component: media
Suurin vahinko ei aina ole rikkoutunut kone
Etelä-Pohjanmaan teollisuusyrityksissä ja maataloudessa automaation sekä arvokkaiden tuotantolaitteiden merkitys kasvaa. Kriittisen koneen rikkoutumisesta voi aiheutua korjauskustannusten lisäksi huomattavia menetyksiä tuotannon keskeytymisen vuoksi.
Kriittisen koneen rikkoutuminen voi pysäyttää tuotannon pitkäksi aikaa. Etukäteen kannattaa selvittää varaosien saatavuus, huoltopalvelut ja se, voisiko tuotantoa tarvittaessa hankkia toiselta yritykseltä, Kurunsaari sanoo.
Myrskyihin ja rankkasateisiin liittyvät vahingot on myös tärkeää huomioida yrityksen varautumisessa. Lisäksi akkukäyttöisten laitteiden yleistyminen tuo uusia paloturvallisuushaasteita.
Asiakaskäynneillä kiinnitämme huomiota esimerkiksi akkujen turvalliseen lataamiseen, palo- ja murtosuojaukseen sekä kyberriskeihin, Kurunsaari kertoo.
Omaisuusvakuutusten luonnonilmiöturvat, koneiden rikkovakuutukset ja keskeytysvakuutukset voivat muodostaa tärkeän osan yrityksen taloudellista turvaa. Vakuutusturva on syytä tarkistaa aina, kun yritys investoi uusiin koneisiin, laajentaa toimitilojaan tai muuttaa toimintaansa.Turvallisuus syntyy arjen toimintatavoista
Kaikkien vahinkojen ehkäiseminen ei edellytä suuria investointeja. Sähkölaitteistojen kunnossapito, koneiden ennakkohuollot, työympäristön järjestys ja henkilöstön turvalliset toimintatavat voivat pienentää riskejä merkittävästi.
Hyvä turvallisuuskulttuuri on tehokas tapa ehkäistä omaisuusvahinkoja ja liiketoiminnan keskeytymisiä. Arjen työssä huomaa nopeasti, onko turvallisuus luonteva osa yrityksen toimintaa, Kurunsaari sanoo.
Toimivassa turvallisuuskulttuurissa henkilöstö tunnistaa vaaranpaikat, havaitut puutteet korjataan ja häiriötilanteisiin on varauduttu etukäteen. Vastuut ja toimintatavat ovat kaikkien tiedossa.Yrityksen tärkein voimavara on usein ihminen
Liiketoiminnan jatkuvuus ei riipu vain koneista, tiloista ja tietojärjestelmistä. Monessa pienessä yrityksessä kriittisin voimavara on yrittäjä itse tai muu avainhenkilö. Pitkäaikainen työkyvyttömyys voi vaikeuttaa asiakkuuksien hoitamista ja vaarantaa koko liiketoiminnan jatkuvuuden.
Yrittäjän oma turvallisuus ja työkyky ovat asioita, joihin kiteytyy paljon yrityksen toimintakyvystä vaikeissa tilanteissa. Niistä kannattaa pitää huolta, Kurunsaari muistuttaa.
Yrittäjän ja avainhenkilöiden poissaoloihin voidaan varautua suunnittelemalla etukäteen, miten vastuut ja keskeiset tehtävät hoidetaan. Työkykyvakuutukset, henkivakuutukset ja vakavan sairauden vakuutukset voivat puolestaan auttaa varautumaan henkilöriskien taloudellisiin seurauksiin.
Työnantajan tarjoamat vapaaehtoiset vakuutukset, kuten sairauskulu- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutukset, voivat myös täydentää lakisääteistä turvaa. Samalla ne voivat vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja työnantajan houkuttelevuutta.Ennakointi on usein paras investointi
Hyvä riskienhallinta alkaa yrityksen kriittisten riippuvuuksien tunnistamisesta. Mitkä koneet, järjestelmät, ihmiset ja yhteistyökumppanit ovat välttämättömiä toiminnan jatkumiselle? Entä mitä tapahtuu, jos jokin niistä ei ole käytettävissä?
Kaikkea ei voida ratkaista vakuuttamalla. Ensin vahinkoja ehkäistään, sitten niiden seurauksia rajoitetaan ja lopuksi varmistetaan, että taloudellinen turva vastaa yrityksen todellisia riskejä.
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa tukee yrityksiä riskien tunnistamisessa, käytännön turvallisuustyössä ja vakuutusturvan ajantasaisuuden arvioinnissa. Tavoite on yksinkertainen: yrityksen toiminnan pitää voida jatkua myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.Tarkista ainakin nämä
-
Mitkä koneet, järjestelmät, tiedot ja henkilöt ovat yrityksellesi kriittisiä? -
Kuinka kauan liiketoiminta pärjäisi ilman niitä? -
Ovatko varmuuskopiot, päivitykset ja vahva tunnistautuminen kunnossa? -
Onko kriittisten koneiden huolto, varaosien saatavuus ja korvaava tuotanto suunniteltu? -
Onko avainhenkilöille nimetty varahenkilöt ja keskeiset vastuut dokumentoitu? -
Onko henkilöstö harjoitellut toimintaa häiriötilanteessa? -
Vastaako vakuutusturva yrityksen nykyisiä tiloja, koneita, henkilöstöä ja liiketoimintaa?
Yrityksen riskit kannattaa käydä läpi aina, kun toiminta, tilat, laitteet tai henkilöstö muuttuvat. Oma yhteyshenkilömme auttaa arvioimaan, ovatko yrityksen vakuutusturva ja varautuminen ajan tasalla.
