Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
Yhtiöt tiedottavatAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
LähiTapiola Länsi-Suomi27.11.2024Kyselyn karu tulos: Yli puolet nuorista laiminlyö tietoisesti palovahinkojen ennaltaehkäisynPalovahinkojen ennaltaehkäisykeinot tunnetaan Länsi-Suomessa hyvin, mutta moni jättää silti noudattamatta niitä. Vaaratilanteet ja huolettomuus korostuvat erityisesti alle 25-vuotiailla, selviää LähiTapiolan kyselystä.
LähiTapiola selvitti teettämässään kyselyssä* yli 500 länsisuomalaisen kokemuksia palovahingoista, tärkeimmistä ennaltaehkäisykeinoista ja niiden noudattamisesta.Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia kertoi, että kotona tai mökillä on sattunut vaaratilanne, jossa tulipalo oli lähellä. Lähes viidenneksellä (18 %) kotona oli syttynyt tulipalo, ja noin yhdellä kymmenestä (9 %) palon sammuttamiseen oli tarvittu palokuntaa.Tärkeimmiksi palovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoiksi länsisuomalaiset arvioivat palovaroittimet (89 %), avotulien valvomisen (77 %), sammutusvälineet (68 %) sekä tulisijan nuohouksen ja tuhkien paloturvallisen hävittämisen (62 %).LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija Esa Nummi muistuttaa, että tärkeydestään huolimatta palovaroittimia ja sammuttimia tarvitaan vahingon jo satuttua.– Kun palovaroitin hälyttää tai sammutusvälineitä tarvitaan, on ennaltaehkäisyssä jo monilta osin epäonnistuttu. Siksi listan kärjessä pitäisi olla kaikki ne toimenpiteet, joilla jokainen voi omalla toiminnalla välttää vahingon kokonaan.Kolmannes kaikista ja yli puolet nuorista viittaa kintaalla ennaltaehkäisylleVaikka palovahinkojen ennaltaehkäisykeinot ja niiden tärkeys tunnistetaan Länsi-Suomessa hyvin, kysely paljastaa eroja tietämyksen ja toiminnan välillä. Vastaajista kolmasosa (33 %) kertoo joskus toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa.Nummi näkee tilastojen taustalla huolestuttavan ilmiön.– Luku on pelottavan suuri, sillä se ei kieli tietämyksen puutteesta vaan liian köykäisestä asennoitumisesta. Omaa suhtautumista pohtiessa on syytä pitää mielessä, että vaikka palovahinkoja sattuu verrattain vähän, ovat niiden seuraukset usein katastrofaalisia. Vaarassa nimittäin ovat omaisuuden lisäksi ihmishenget.Alle 25-vuotiaiden osalta luvut ovat selvästi muita ikäryhmiä korkeampia. Heistä 64 prosenttia kertoo toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa.Vain neljännes (24 %) alle 25-vuotiaista kertoo, että kotona tai mökillä ei ole sattunut lainkaan palovaaratilanteita tai tulipaloja. Muilla ikäryhmillä prosenttiosuus vaihtelee 58 prosentista 78 prosenttiin.– Esimerkin voima on tässä valtava, eli mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Paloturvallisuudesta on syytä keskustella muulloinkin kuin paloturvallisuusviikolla, ja tässä vanhemmilla on keskeinen rooli. Harva ajaa keskellä talvea kesärenkailla, ja samanlainen ajattelutapa on paikallaan myös palovahinkojen välttämisessä, Nummi peräänkuuluttaa.Pelastustoimen tilastojen mukaan vuosina 2019–2023 syttyi vuosittain yli tuhat rakennuspaloa, jotka johtuivat huolimattomuudesta tai varomattomuudesta. LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastojen** mukaan yhtiön asiakkaille maksettiin vuosina 2022–2024 palovahingoista korvauksia yli 6,4 miljoonaa euroa.*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 549. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 4,2 prosenttiyksikköä.**LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastot vuosilta 2022–2024. Vuoden 2024 osalta tilastot ajalta 1.1.2024–25.9.2024
Muita ajankohtaisia asioita
LähiTapiola Savo-Karjala14.3.2025Varautumisen voima -seminaari kokosi asiantuntijat ja yrittäjät yhteenLähiTapiola Savo-Karjala mahdollisti 5 000 euron käyttörahastolahjoituksella Etelä-Savon yrittäjien järjestämää Varautumisen voima -seminaaria. Seminaari tarjosi yrittäjille arvokasta tietoa riskienhallinnasta, varautumisesta ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. LähiTapiola Pohjoinen13.3.2025”Iskä, miksi valot räpsii ja poksuu?” - Lukiolainen pelasti oululaisen perheen kodin tulipaloltaTiesitkö, että sähköpalot ovat yksi yleisin syy kotien tulipaloihin? Sähköpalo voi aiheutua sähkölaitteen viasta, asennusvirheestä, väärästä tai huolimattomasta käytöstä tai puutteista kunnossapidossa. Näin vähennät tulipalon riskiä ja tunnistat alkavan sähköpalon. LähiTapiola Loimi-Häme13.3.2025Kevät on tuulilasivahinkojen sesonkiaikaa – pieniä säröjä on nopea korjataTuulilasivahinkoja tapahtuu eniten keväällä teiden sulaessa. Tuulilasiin osunut kivi tai talvirenkaasta irronnut nasta ovat yleisin syy tuulilasivahingoissa. Pieni iskemä tuulilasissa kannattaa korjauttaa nopeasti, ettei se ehdi levitä isoksi halkeamaksi.
Katso lisää tiedotteita
UutishuoneTiedotteetKyselyn karu tulos: Yli puolet nuorista laiminlyö tietoisesti palovahinkojen ennaltaehkäisynHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn