Yli 80 prosenttia lappilaisista huolissaan lasten liikenneturvallisuudesta – koulumatkan opettelu kannattaa aloittaa lapsen kanssa hyvissä ajoin
Valtaosa lappilaisista on sitä mieltä, että autoilijoiden tilannenopeudet koulujen ja päiväkotien lähistöllä sekä pihateillä ovat liian suuria. Perheissä kannattaa tutustua koulumatkaan ennakolta ja kerrata turvalliset toimintatavat eri tilanteisiin.
Lapin koulujen syyslukukausi käynnistyy viikolla 32. Kun lapsi aloittaa koulun, tapahtuu samaan aikaan monta itsenäistymisen askelta. Yksi niistä on uusi rooli liikenteessä. Jotta koulumatka sujuisi mahdollisimman turvallisesti, kannattaa sen opettelu aloittaa hyvissä ajoin.
- Jokaisen lapsen koulumatka on erilainen ja riippuu täysin siitä, missä päin Lappia tai kuntaa sattuu asumaan. Yhdessä kodissa voidaan harjoitella koulumatkaa kävellen, toisessa pyörällä ja kolmannessa joukkoliikenteen tai koulukyydin siivittämänä, toteaa LähiTapiolan Lapin markkinointiasiantuntija Mirva Smeds.
Liikenneturva korostaa, että reitti kannattaa kulkea lapsen kanssa yhdessä useaan kertaan. Lasta kannattaa kannustaa tekemään havaintoja ja ohjeistaa yksinkertaisilla ja selkeillä neuvoilla havainnoimaan ympäristöä ja liikennettä. Kun kulkeminen sujuu, aikuinen voi heittäytyä kanssamatkustajaksi ja antaa lapsen ohjata kulkua.
- Kävellen erilaiset liikennetilanteet tulevat tutuksi lapselle käytännön kautta ja jäävät paremmin mieleen kuin, että reittiin tutustuttaisiin pelkästään autoillen, Smeds lisää.
Tien ylitykset monen koulutien vaaranpaikka
Tilastojen valossa alakouluikäisten loukkaantumiset liikenteessä ovat vähentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaarallisia paikkoja ovat edelleen tienylitykset ja risteykset, liikuttiinpa sitten jalan tai pyörällä. Kun lapsen koulureittiä suunnitellaan, kannattaa reitti valita mahdollisuuksien mukaan niin, että siinä on mahdollisimman vähän tienylityksiä.
LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan valtaosa lappilaisista on huolissaan lasten liikenneturvallisuudesta oman paikkakuntansa koulujen ja päiväkotien läheisyydessä. Vastaajista 84 prosenttia on joko täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että autoilijoiden tilannenopeudet koulujen ja päiväkotien lähistöllä sekä pihateillä ovat liian suuria.
- Lapset ovat jo pituutensa vuoksi usein vaikeasti havaittavissa autosta. Lisäksi he voivat tehdä nopeita ja yllättäviä liikkeitä etenkin piha-alueilla, jossa liikennesäännöt eivät ole niin selkeitä. Nopeuden vähentäminen on yksiselitteisesti paras tapa lisätä havainnointiaikaa ja saada auto pysähtymään tarvittaessa, Smeds summaa.
Toinen lappilaisia huolestuttava asia on giljotiini-ilmiö, jossa suojatielle astunut henkilö voi joutua vastaantulevan tai toisella kaistalla ajaman auton töytäisemäksi, mikäli tämä ei pysähdy suojatien eteen, vaikka toinen auto on tehnyt niin. Peräti 86 prosenttia lappilaisista on ilmiöstä erittäin tai jokseenkin huolissaan.
- Suojatiemerkintöjen tulisi aina toimia herätteenä kuskille havainnoida ympäristöään oli toinen ajoneuvo pysähtynyt suojatien eteen tai ei, Smeds kiteyttää.
Me aikuiset olemme mitä suurimmissa määrin roolimalleja – tai huonoja esimerkkejä. Vanhempien kannattaakin käyttäytyä liikenteessä mahdollisimman esimerkillisesti ja huolehtia myös itse turvalaitteiden, kuten pyöräillessä kypärän ja syksyn pimeiden saavuttua heijastimien käytöstä.
- On vaikea perustella lapselle, miksi tämän tulisi toimia toisin, jos itse tuijottaa kävellessä kännykkää tai pyöräilee ilman kypärää, Smeds sanoo.
