Vakuutusmaksutulo kasvoi alkuvuonna erityisesti henkilö-, ajoneuvo- ja omaisuusvakuutuksissa. Yhtiön kannattavuus säilyi hyvällä tasolla, ja vakavaraisuus on edelleen vahva.
– Vahva tulos kertoo yhtäältä asiakkaidemme luottamuksesta ja onnistumisesta pitkäjänteisessä työssä alueemme hyväksi. Toisena seikkana täytyy mainita, että yli puolet tuloksestamme oli onnistuneen sijoitustoiminnan ansiota. Hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa sen, että voimme jatkaa vastuullisuustekoja ja tukea paikallista hyvinvointia myös tulevaisuudessa, sanoo LähiTapiola Kainuu-Koillismaan vt. toimitusjohtaja Katja Tirkkonen.Rendering component: media
Vahinkomäärissä kasvua, korvauspäätökset syntyivät nopeasti
LähiTapiola Kainuu-Koillismaa maksoi asiakkailleen tammi-kesäkuussa korvauksia yhteensä 8,1 miljoonaa euroa. Alkuvuonna korvattavaksi ilmoitettiin lähes 7 800 vahinkoa, mikä on 3,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Korvauksista maksettu euromäärä kasvoi 9,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Korvauspalvelussa asiointi oli sujuvaa. Korvauspäätöksistä lähes 93 prosenttia oli myönteisiä, ja 67 prosenttia asiakkaista sai korvauspäätöksen joko samana tai seuraavana päivänä. Lisäksi lähes kolme neljästä korvaushakemuksesta tehtiin digitaalisesti verkkopalvelussa tai LähiTapiola-sovelluksessa.
– Haluamme hoitaa asiakkaan vahinkoasian mahdollisimman nopeasti silloin, kun apua tarvitaan. Digitaalisten palveluiden ansiosta suuri osa korvauspäätöksistä voidaan tehdä hyvinkin nopeasti. Kun vahinkoilmoitus tehdään verkkopalvelussa tai LähiTapiola-sovelluksessa ja mukaan liitetään tarvittavat tiedot sekä mahdolliset kuvat tai kuitit, pääsee asia heti käsittelyyn, sanoo LähiTapiola Kainuu-Koillismaan korvauspäällikkö Jarkko Nivala.
Alkuvuonna eniten vahinkoja sattui ajoneuvoille. Yleisimmät vahinkotyypit olivat moottoriajoneuvojen kaskovakuutuksesta korvattavat vahingot, kuten törmäys-, hinaus- ja tuulilasivahingot. Korvauksia maksettiin runsaasti myös kodin vahingoista sekä tapaturmien ja sairastumisten aiheuttamista kustannuksista.
– Alkuvuoden vahinkomäärien kasvu näkyi erityisesti erilaisissa omaisuuden rikkoutumisvahingoissa, vaikka taustalla ei ole havaittavissa mitään yksittäistä poikkeuksellista vahinkoilmiötä. Korvausmenon kasvua selittää ennen kaikkea liikennevakuutuksesta maksettujen korvausten lisääntyminen. Liikennevahinkoja sattui enemmän kuin vuotta aiemmin, ja myös niiden kustannukset olivat keskimäärin aiempaa suurempia.
Alkuvuoden sairausvakuutusvahingot jäivät puolestaan tavanomaista vähäisemmiksi. Sairauskuluista korvattiin eniten hengitystieinfektioita, tulehduksia ja allergioita. Kova pakkastalvi saattoi vaikuttaa siihen, että ihmiset liikkuivat vähemmän ja sairastivat tavallista vähemmän. Samaan aikaan törmäysvahinkoja sattui suhteellisesti vähemmän, mutta hinausvahinkoja enemmän.
Rakennusvahingoissa poikkeuksellisen kylmä talvi ei näkynyt merkittävästi, mikä kertoo siitä, että kiinteistöissä on osattu varautua pakkasen vaikutuksiin hyvin. Alkuvuoden aikana sattui myös muutamia palovahinkoja, joista kaksi oli euromääräisesti merkittävämpiä, Nivala toteaa.Syksyllä kannattaa varautua ajoissa
LähiTapiola Kainuu-Koillismaalla halutaan muistuttaa, että syksy ja alkava talvi tuovat mukanaan omat riskinsä niin liikenteessä kuin kodeissakin.
– Syksyllä kannattaa huolehtia sekä kodin että oman liikkumisen turvallisuudesta. Kulkuväylien liukkaudentorjunta, pitävät jalkineet ja hyväkuntoiset talvirenkaat ehkäisevät tehokkaasti monia vahinkoja. Talvirenkaiden kunto kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä liukkaita kelejä. Riittävä urasyvyys ja hyväkuntoiset renkaat parantavat pitoa liukkailla teillä sekä lyhentävät jarrutusmatkaa, Nivala muistuttaa.
– Tukkeutuneet rännit ja syöksytorvet kannattaa puhdistaa syksyn aikana. Jos sade- ja sulamisvedet eivät pääse poistumaan normaalisti, voi syntyä kosteusvahinkoja. Samalla jäätyvä vesi kasvattaa lumi- ja jääkuormaa, mikä voi talven aikana vääntää tai rikkoa rännejä.Digitaaliset palvelut helpottavat asiointia
Vahingon sattuessa nopein asiointikanava on yleensä LähiTapiolan verkkopalvelu tai mobiilisovellus. Sovelluksen kautta asiakas voi tehdä vahinkoilmoituksen, seurata korvausasian etenemistä sekä hyödyntää terveyspalveluita.
– Kannattaa ladata LähiTapiola-sovellus valmiiksi omaan puhelimeen. Esimerkiksi suoralaskutusluvan hakeminen lääkärikäyntiä varten onnistuu helposti sovelluksessa. Moni terveysasia voidaan nykyisin hoitaa myös etävastaanotolla, jolloin asiakkaan ei tarvitse lähteä vastaanotolle lainkaan. Esimerkiksi suuri osa flunssista on hoidettavissa etäpalveluiden avulla, Nivala kertoo.
Autoilijoita auttaa ympäri vuorokauden myös LähiTapiolan Hätäpalvelu, josta saa apua esimerkiksi auton rikkoutuessa, matkan keskeytyessä tai silloin, kun tarvitaan hinausapua tien päällä. Myös ulkomaanmatkoilla sairastuneille tai tapaturmaan joutuneille matkustajille Hätäpalvelu tarjoaa nopeasti apua ja neuvoja oikean hoidon järjestämiseen. Oikean palvelukanavan kautta tehty vahinkoilmoitus sekä huolellisesti toimitetut tiedot nopeuttavat asian käsittelyä ja korvauspäätöksen saamista.Vesi- ja paloturvallisuutta sekä turvallisuustaitoja koko alueelle
LähiTapiola Kainuu-Koillismaa panosti alkuvuonna vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen eri puolilla toimialuettaan. Keväällä yhtiö mahdollisti yhteistyössä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa jäälauttaharjoituksia, joissa osallistujat pääsivät harjoittelemaan jäistä pelastautumista turvallisissa olosuhteissa ammattilaisten ohjauksessa. Harjoitusten tavoitteena on vähentää vesistöihin liittyviä onnettomuuksia ja vahvistaa kansalaisten turvallisuusosaamista.
Kesällä yhtiö oli mukana järjestämässä vesiturvallisuuspäiviä lapsille Kuusamossa. Päivien aikana harjoiteltiin muun muassa uimataitoa, pelastautumista ja turvallista toimintaa veden äärellä. Lisäksi LähiTapiola Kainuu-Koillismaa tarjosi omistaja-asiakkaidensa lapsille mahdollisuuden osallistua uimakouluihin yhteistyössä Kajaanin Uimaseuran kanssa.
Paloturvallisuuden edistämiseksi yhtiö järjesti toukokuussa omistaja-asiakkailleen myös sammutintarkistuksia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Sammuttimien säännöllinen tarkastaminen auttaa varmistamaan, että alkusammutuskalusto toimii silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan.
LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan vain noin puolet Kainuun ja Koillismaan asukkaista luottaa omaan uimataitoonsa, ja alueella ollaan erittäin huolissaan lasten uimataidon heikkenemisestä.
– Vesiturvallisuus on tärkeä osa vahinkojen ennaltaehkäisyä alueellamme, jossa vesistöt ovat merkittävä osa ihmisten arkea. Haluamme tarjota lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuuksia kehittää turvallisuustaitojaan käytännössä. Samalla myös pienet arjen turvallisuusteot, kuten sammuttimien tarkastaminen ja turvallisuusvälineiden kunnossapito, voivat ehkäistä vakavia vahinkoja, sanoo Tirkkonen.Hyötyä omistaja-asiakkaille, voimaa koko toimialueelle
LähiTapiola Kainuu-Koillismaa tuotti alkuvuonna omistaja-asiakkailleen merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Omaetu-etuja kertyi noin 1,3 miljoonaa euroa ja S-ryhmän Bonusta vakuutusmaksuista yli 0,5 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiön verojalanjälki oli yli viisi miljoonaa euroa.
– Haluamme varmistaa, että alueella syntyvä taloudellinen hyöty jää mahdollisimman laajasti Kainuun ja Koillismaan hyväksi. Se näkyy asiakasetuina, paikallisina hankintoina, työpaikkoina sekä erilaisina vastuullisuustekoina, Tirkkonen sanoo.Vuoden 2026 LähiLahjoitus tukee lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä hyvinvointia
LähiTapiola Kainuu-Koillismaa käynnisti 17. elokuuta LähiLahjoituksen, jonka avulla tuetaan lasten ja nuorten harrastuksia sekä hyvinvointia toimialueellamme.
Teettämämme kyselyn mukaan yli kolmannes Kainuun ja Koillismaan asukkaista kokee, että lasten harrastukset maksavat jo liikaa. Lisäksi lähes kolmannes kertoo, että lapsen tai nuoren harrastamista on jouduttu vähentämään kustannusten nousun vuoksi. Harrastuksilla on kuitenkin merkittävä vaikutus lasten ja nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
– Meidän mielestämme jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa ja liikkua. Siksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on meille tärkeää. Kohdistamme vuosittain osan lahjoituksistamme tähän työhön, sanoo Tirkkonen.
LähiLahjoitus on yksi tapa tukea paikallista hyvinvointia. LähiLahjoitusta voivat hakea LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toimialueella toimivat yleishyödylliset yhdistykset, jotka järjestävät lasten ja nuorten harrastustoimintaa tai tukevat heidän hyvinvointiaan. Toimialueeseen kuuluvat kaikki Kainuun kunnat sekä Kuusamo, Taivalkoski ja Vaala. Lahjoitusta voi hakea verkkolomakkeella 17.8.2026-13.9.2026 osoitteessa: lahitapiola.fi/kainuukoillismaa/lahilahjoitus. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat hakukriteerit ja lisätiedot.Katse loppuvuoteen
Loppuvuonna LähiTapiola Kainuu-Koillismaa jatkaa työtään omistaja-asiakkaidensa elämän ja liiketoiminnan turvaamiseksi sekä paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi koko toimialueellaan.
Syyskuun alussa tehtävässään aloittaa myös LähiTapiola Kainuu-Koillismaan uusi toimitusjohtaja Miska Ahonen. Syksylle on suunnitteilla omistaja-asiakaspäivät kaikille toimistopaikkakunnillemme: Kajaaniin, Sotkamoon, Kuhmoon, Suomussalmelle ja Kuusamoon. Päivissä omistaja-asiakkaillamme on mahdollisuus tavata ja tutustua yhtiön uuteen toimitusjohtajaan sekä keskustella asiantuntijoidemme kanssa vakuuttamisen, turvallisuuden ja varautumisen ajankohtaisista teemoista. Toivomme tapahtumiin mukaan myös paikallisia yhteistyökumppaneitamme, joiden kanssa edistämme arjen turvallisuutta toimialueellamme. Tiedotamme omistaja-asiakaspäivistä tarkemmin syksyn aikana.
– Haluamme olla muutakin kuin vakuutusyhtiö. Tehtävämme on turvata omistaja-asiakkaidemme elämää ja liiketoimintaa sekä samalla vahvistaa koko toimialueemme hyvinvointia ja turvallisuutta. Tavoitteenamme on rakentaa yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa turvallisempaa ja elinvoimaisempaa Kainuuta ja Koillismaata, Tirkkonen sanoo.
Lisätietoja:
Katja Tirkkonen, LähiTapiola Kainuu-Koillismaa, vt. toimitusjohtaja, katja.tirkkonen@lahitapiola.fi
*LähiTapiolan Arjen katsaus kyselyyn osallistuneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 5 – 22.1.2026 välisenä aikana yhteensä 6 239 henkilöä ja alueella Kainuu-Koillismaa 170 henkilöä. Haastattelut kerättiin Forumissa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin ± 1,2 prosenttiyksikköä ja alueella Kainuu-Koillismaa noin ± 7,4 prosenttiyksikköä.
** Kyselyyn vastasi 14.2.-6.3.2025 välisenä aikana yhteensä 6 100 henkilöä, joista Kainuun ja Koillismaan alueelta 154 henkilöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla ±1,3 prosenttiyksikköä ja Kainuu-Koillismaan alueella ±7,8 prosenttiyksikköä.
