Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Pääkaupunkiseutu

Uimataito lisää turvallisuutta vesillä ja veden äärellä

Vesillä liikkuessa ratkaisevaa ei ole pelkkä uimataito, vaan myös kyky tunnistaa vaaratilanteet ja toimia oikein. LähiTapiolan Arjen Katsaus ‑kyselyn* mukaan yli puolet pääkaupunkiseutulaisista kokee olevansa uimataitoisia, mutta samaan aikaan erityisesti lasten uimataito herättää huolta.
Tutustu terveysvakuutuksiin
Suomalaiset viettävät kesäisin paljon aikaa veden äärellä, jolloin myös tapaturmien riski kasvaa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista noin puolet kesäkuukausien aikana. Lisäksi sattuu moninkertainen määrä läheltä piti ‑tilanteita.

Hukkumiset tapahtuvat tutuissa tilanteissa

Valtaosa hukkumisista tapahtuu uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Päihteet lisäävät riskiä merkittävästi, sillä ne heikentävät toimintakykyä ja tilannetajua. Hukkumisia tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, mutta lapsilla ja ikääntyneillä riski on korostetumpi.Suurin osa hukkumisista olisi ehkäistävissä oikealla turvallisuusasenteella ja arjen valinnoilla. Pelastusliivien käyttö aina vesille lähdettäessä, vesillä liikkuminen selvin päin sekä omasta toimintakyvystä ja uimataidosta huolehtiminen vähentävät riskiä merkittävästi.

Näistä merkeistä tunnistat hukkuvan ihmisen

Hukkumista voi olla hankala havaita, sillä ihminen ei useimmiten näytä hukkuvalta tai pysty huutamaan apua. Hukkuva lapsi ei välttämättä liiku, kelluu kasvot alaspäin tai yrittää epätoivoisesti uida, mutta ei pääse eteenpäin. Aikuinen taas saattaa olla pystyasennossa, polkea vettä paikallaan ja haukkoa henkeä tai näyttää siltä kuin hän kiipeäisi näkymättömiä tikkaita. Jos herää pienikin epäilys, tilanne kannattaa ottaa vakavasti ja varmistaa kysymällä, onko kaikki kunnossa. Jos vastausta ei tule, on toimittava nopeasti HRAP-mallin mukaisesti: hälytä apua, rauhoitu ja rauhoittele pelastettavaa, etsi apuväline ja pelasta apuvälinettä käyttäen.

Pääkaupunkiseutulaisten luottamus omaan uimataitoon on vahvaa

Suomessa uimataitoa mitataan yleisesti Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan. Henkilö on uimataitoinen, jos pudottuaan syvään veteen siten, että pää käy veden alla, pääsee takaisin pinnalle ja pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 m, joista 50 m selällään.Arjen katsaus -kyselyyn vastanneista pääkaupunkiseutulaisista 64 % arvioi, että he pystyisivät veteen pudottuaan uimaan yhtäjaksoisesti yli 200 m. Tulokset kertovat luottamuksesta omaan uimataitoon, mutta todellinen turvallisuus vesillä muodostuu uimataidon lisäksi tilannetajusta, varautumisesta ja olosuhteiden ymmärtämisestä.

Lasten uimataidoista ollaan huolissaan

Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkitaan kansallisella uimataitotutkimuksella määräajoin. Viimeisin uimataitotutkimus toteutettiin vuonna 2022 Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton, Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen yhteistyönä. Tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisista vain 55 % on uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 %. Koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset uinninopetuksen vaikuttivat kehitykseen merkittävästi. Tänä vuonna lasten uimataitoa tutkitaan jälleen valtakunnallisesti. Uimataitotutkimus tarkastelee uimataidon lisäksi sitä, miten uimaopetus toteutuu kunnissa ja kouluissa sekä millaiset mahdollisuudet lapsilla on oppia uimaan eri puolilla Suomea. Ennakkotulosten mukaan uimaopetuksen toteutusta haastavat erityisesti allastilan puute, taloudelliset resurssit sekä yläkoululaisten poissaolot. Arjen Katsaus ‑kyselyn mukaan 82 % pääkaupunkiseutulaisista on vähintään jokseenkin huolissaan lasten uimataidon heikentymisestä. Mahdollisuuksia oppimiseen on kuitenkin edelleen paljon, ja uimataitoa voi kehittää sekä ohjatuissa uimakouluissa että omatoimisesti uimahallissa tai luonnonvesissä.

6 vinkkiä vesiturvallisen loman viettoon

  1. 1
    Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja vältä turhia riskejä vedessä.
  2. 2
    Ui rannan suuntaisesti ja tarkista hyppypaikat ennakkoon vahinkojen ehkäisemiseksi.
  3. 3
    Opettele lasten kanssa pelisäännöt vedessä toimimiseen ja valvo heitä mieluiten käden mitan päässä.
  4. 4
    Ota kaveri mukaan uimaan ja saunomaan.
  5. 5
    Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi.
  6. 6
    Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.
Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto LähiTapiola ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ovat tehneet yhteistyötä vesi- ja jääturvallisuuden sekä uimataidon edistämiseksi jo vuodesta 2014 lähtien. Valtakunnallisena yhteistyönä on toteutettu mm. aineistoja ja opetusmateriaaleja lasten uimaopetukseen, koulutuksia pelastusvälineiden käytöstä, turvallisuusharjoituksia sekä vesi- ja jääturvallisuuteen liittyvää viestintää.*Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 5. –22.1.2026 välisenä aikana yhteensä 6239 henkilöä ja alueella Pääkaupunkiseutu 906 henkilöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla ± 1,2 prosenttiyksikköä ja alueella Pääkaupunkiseutu ± 3,2 prosenttiyksikköä. Haastattelut kerättiin Forumissa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli.
Katso lisää tiedotteita