Tilastot: Pahin myrskyaika on pian käsillä, vahingon hintalappu kolminkertaistunut
Myrskytuhoja syntyy eniten marraskuussa, selviää LähiTapiola Länsi-Suomen tilastoista vuosilta 2015–2025. Keskimääräisen myrskyvahingon kustannus on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut. Myrskyt koettelevat kovimmin porilaisia, raumalaisia, eurajokelaisia ja euralaisia.
Satakunnassa asuvat saivat hiljattain todistaa varmaa syksyn merkkiä: voimakas tuuli aiheutti sähkökatkoja ja hälytystehtäviä pelastuslaitokselle ympäri maakuntaa. Tilastojen valossa pahin myrskyaika on kuitenkin vielä edessä.
LähiTapiola Länsi-Suomen vuosien 2015–2025 vahinkotilastojen mukaan alueen yksittäiset pahimmat myrskykuukaudet ovat osuneet useimmin elokuulle, mutta vahingot ovat jääneet maltillisiksi. Tuhoisimpia ovat maksettujen korvauksien näkökulmasta olleet marraskuussa riehuneet myrskyt. Myös syyskuun myrskyjen vahingot ovat nousseet selvästi yli kuukausittaisen keskiarvon.
– Kuluvana vuonna olemme kaikkien onneksi onnistuneet välttämään ensimmäisen riskialttiin myrskykuukauden ilman suurempia tuhoja. Seuraava myrskyjen sesonkiaika on kuitenkin aivan kulman takana, ja nähtäväksi jää, kirjoitetaanko historiankirjoihin jälleen uusi iso myräkkä vahinkoineen, pohtii LähiTapiola Länsi-Suomen korvausjohtaja Ville Sampolahti.
Rendering component: media
Synkimpien myrskyvahinkokuukausien lukuja selittävät Suomen mittakaavassa merkittävät myrskyt: vuoden 2024 marraskuun Lyly ja vuoden 2020 syyskuun Aila. Vahinkojen ajankohdan sijaan Sampolahden huoli liittyy niiden laajuuteen.
– Keskimääräinen myrskyvahinko on kymmenessä vuodessa peräti kolminkertaistunut. Vuonna 2015 yksittäisen myrskyvahingon hinta oli noin 1 800 euroa, mutta vuoteen 2025 mennessä summa on kohonnut peräti 5 500 euroon. Tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että tulemme jatkossa kohtaamaan entistä tuhoisampia myrskyjä.
Länsi-Suomen myrskyhistorian synkimpiä vuosia oli 2011, jolloin joulukuun Tapani-myrsky aiheutti LähiTapiola Länsi-Suomen asiakkaille 14 miljoonan euron vahingot.
Neljä paikkakuntaa myrskytuhojen kurimuksessa – Vahinkoja voi pienentää omatoimisesti
Vuosina 2015–2025 vähimmillä myrskyvahingoilla on selvitty Karviassa, Jämijärvellä, Parkanossa, Pomarkussa ja Merikarvialla. Kaikista LähiTapiola Länsi-Suomen asiakkaille maksetuista myrskyvahinkokorvauksista on näillä paikkakunnilla asuville maksettu yhteensä vain reilut kaksi prosenttia.
Rendering component: media
LähiTapiola Länsi-Suomen asiakkaille maksetut myrskytuhokorvaukset vuosina 2015-2025. Vuoden 2025 osalta luvut ulottuvat 15.10.2025 saakka.
Kärkipaikkaa maksetuissa korvauksissa pitävät Porissa ja Raumalla asuvat, joille on maksettu yli kolmasosa kaikista myrskyvahinkokorvauksista. Miltei raumalaisten lukujen tuntumassa ovat eurajokelaiset, joiden osuus maksetuista korvauksista lähentelee 15 prosenttia. Kärkinelikkoon nousevat myös Euran asukkaat vajaan kahdeksan prosentin osuudella.
Vuosien 2015–2025 tarkastelujaksolla Pori on lunastanut pahimman myrskyvahinkopaikkakunnan tittelin neljä kertaa: 2016, 2018 ja 2020–2021. Muina vuosina ykkössijan veivät Eura (2015), Huittinen (2017), Siikainen (2019), Kankaanpää (2022) ja Rauma (2023–2024). Vuoden 2025 osalta kärkipaikkaa pitää parhaillaan Pori.
Rendering component: media
Korvausjohtaja Sampolahti muistuttaa, että myrskyisä tai myrskytön historia ei ole tae tulevasta, ja myrskytuhojen synkkä lähihistoria tekee alueen asukkaiden omaehtoisesta varautumisesta yhä tärkeämpää.
– Metsää myrsky vie mukanaan joka tapauksessa ja sitä on varsin vaikea estää, mutta rakennuksia ja irtaimistoa puolestaan on jokaisen mahdollista suojata. Kun kotona ja mökillä riskipuut kaadetaan ajoissa, kalusteet ja muu irtaimisto siirretään sisälle ja ajoneuvot autotalliin tai vähintään kauas puista, on vahinko myräkän iskiessä jo huomattavasti epätodennäköisempi.
LähiTapiolan teettämän kyselytutkimuksen* valossa omatoimisessa varautumisessa on vielä maakunnassa parantamisen varaa. Kyselyssä kolmasosa länsisuomalaisista kertoi, ettei ole varautunut myrskyjen ja rankkasateiden varalta mitenkään.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 14.2.–6.3.2025 kaikkiaan 6 100 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 465. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella +/- 4,5 prosenttiyksikköä.
