Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Keski-Suomi

Sukupolvenvaihdos lypsykarjatilalla vaatii suunnittelua

"Yllätys", huudahtaa Vanha-Heikkilän tilan emäntä Anna Sillansalmi, kun isäntä Paavo Puttonen kertoo lempipaikkansa olevan traktorin koppi. Pariskunnan ilmeistä näkee heti, että toisen tavat tunnetaan hyvin.
Leppälahdessa sijaitseva Vanha-Heikkilän tila on lypsykarjatila, jolla viljellään muun muassa kauraa, ohraa, hernettä, rypsiä ja nurmea. Osa sadosta käytetään tilan 30 lypsylehmän ja parinkymmenen nuorkarjan rehuksi, mutta peltoalaa on karjan tarpeisiin nähden runsaasti: viljelyssä on vajaa 300 hehtaaria. Siksi merkittävä osa sadosta menee myyntiin. Tilan historia ulottuu usean sukupolven taakse. Tilan on aikanaan ostanut Paavon vaari ja tämän jälkeen tilalla on toteutettu kaksi sukupolvenvaihdosta. Viimeisin tehtiin tammikuussa 2025, kun vastuu siirtyi Paavolle ja Annalle.

Sukupolvenvaihdos ja vakuutusturva kulkevat käsi kädessä

Sukupolvenvaihdokseen liittyi odotuksia tulevaisuudesta, mutta myös paljon pohdittavia asioita. Kauppaehtojen ja kauppasumman ratkaiseminen vei aikaa, mutta tärkeintä oli varmistaa, että tilan toiminta pystyi jatkumaan keskeytyksettä. Paavon ja Annan neuvo sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tiloille on yksinkertainen: valmistelut kannattaa aloittaa ajoissa ja ottaa asiantuntijat mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vakuutusturva käytiin läpi ja siirrettiin uuden yrittäjän nimiin. Vanha-Heikkilän tila on ollut LähiTapiolan asiakkaana Paavon sanoin ”Vähintäänkin todella kauan”. Paavon mukaan yksi tärkeimmistä syistä asiakkuuden jatkumiseen on se, että vakuutukset ja palvelu on rakennettu täysin maatalousyrittäjien tarpeisiin. LähiTapiola Keski-Suomen maatila-asiantuntija Marko Trast on hoitanut tilan vakuutusasioita jo usean vuoden ajan. – On ollut hyvä, ettei maatalouden arkea tarvitse erikseen selittää. Kun vastassa on asiantuntija, joka tuntee koneet, eläimet ja alan erityispiirteet, päästään nopeasti kiinni olennaisiin asioihin, Paavo sanoo. Joskus jopa erittäin nopeasti.
– Kerran Marko oli pihassa kolmen minuutin päässä soitosta. Se oli jo ihan hyvää palvelua, Paavo nauraa.

Arki rakentuu eläinten rytmissä

Lypsykarjatilan arki alkaa joka päivä aikaisin. Navettatyöt rytmittävät päivän kulkua, ja peltotyöt tehdään niiden välissä. – Eläimet ja navetta määräävät pitkälti aikataulun. Päivä alkaa kuudelta aamulla ja päättyy sitten, kun työt on tehty – usein myöhäisellä illalla tai yöllä, Paavo kuvailee.Turvallisuus näkyy tilalla monessa pienessä asiassa. Eläimet totutetaan käsittelyyn, koneista pidetään huolta ja työ tehdään rauhallisesti myös kiireen keskellä. – Pahin mahdollinen vahinko olisi navettapalo. Siksi siisteyteen, alkusammutusvälineisiin ja sähkölaitteiden kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota. Myös henkilöriskeihin varautuminen on erittäin tärkeää, Paavo kertoo.
Rendering component: media
Kuva 1: Kuvassa isäntä lempipaikassaan. Kuva 2: Vanha-Heikkilän tilan kaksi härnärisonnia auttavat hiehojen kiimojen tarkkailussa. Kun Anna huutelee lehmiä hän muistaa jokaisen nimen. Ihmetellessäni hän vastaa, että kyllähän sinäkin työkavereidesi nimet muistat!

Yhteisiä suunnitelmia tulevaisuuteen

Jos palataan jutun alkuun ja siihen, kuinka hyvin Anna ja Paavo tuntevat toisensa, aikaa tutustumiseen tilan isäntäväellä olisi saattanut olla jo lapsesta saakka. Annan kotitila sijaitsee nimittäin vain kilometrin päässä Vanha-Heikkilästä. Varsinaisesti pariskunta tutustui vasta Annan tultua töihin ja harjoitteluun tilalle viisi vuotta sitten.Paavo kertoo olevansa ylpeä Annan panostuksesta karjan jalostukseen ja eläinaineksen kehittämiseen. Anna puolestaan arvostaa Paavon monipuolista osaamista ja sitä, että hän on jatkanut sukutilan tarinaa eteenpäin. Sukupolvenvaihdos on myös vapauttanut tekemään aiempaa pidemmän aikavälin suunnitelmia, kun vastuu ja päätösvalta tilan kehittämisestä ovat siirtyneet uudelle yrittäjäparille. Pariskunnan haaveena on investoida robottipihattonavettaan ja heidän aikomuksenaan on parantaa niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointia.Vaikka maidontuotannon tulevaisuudennäkymiin liittyy epävarmuutta, Paavo ja Anna uskovat suomalaisella maidontuotannolla olevan edelleen vahva paikka kotimaisessa ruoantuotannossa. Juotavan maidon kulutus vähenee, mutta syötävien maitotuotteiden kulutus on kehittynyt positiivisesti. Esimerkiksi juustojen ja hapanmaitotuotteiden kysyntä tarjoaa uusia mahdollisuuksia alalle. Kuulostaa siis siltä, että pariskunnan yhteistyöllä Vanha-Heikkilän tilan tulevaisuus on valoisa. Kun osaa arvata toisen ajatuksetkin, yhteistä tulevaisuutta on helpompi rakentaa eteenpäin.
Katso lisää tiedotteita