Renkaanvaihtoon liittyvät vahingot ovat nyt yleisimmillään – ”Riskeinä kesken ajon irtoava rengas tai kymppitonnin lasku”
Sään viiletessä yhä useampi suunnittelee renkaanvaihtoa. Asiantuntija varoittaa erityisesti renkaiden kiristykseen ja sähköautojen renkaanvaihtoon liittyvistä riskeistä.
Talvirenkaiden käyttöpakko alkaa 1. marraskuuta, mutta sään viilentyessä ja ajokelien huonontuessa moni pohtii renkaiden vaihtamista jo nyt. Renkaanvaihtokauden myötä kasvaa liikenteessä myös renkaisiin liittyvien vahinkojen riski.
Onnettomuustietoinstituutin julkistaman raportin mukaan vuosina 2012–2021 kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 14 prosentissa taustalla oli renkaisiin liittyvä riski. Merkittävä osa riskeistä liittyy kuluneisiin tai keliin sopimattomiin renkaisiin sekä heikkokuntoisiin nastarenkaisiin.
Rengasriskit ovat seurantojen valossa korostuneet Satakunnassa. Renkaiden kuntoa selvittävän Rengasratsia-valvontakampanjan tulokset vuodelta 2022 kertovat sekä renkaiden huonon kunnon että paine-erojen olevan Porissa tehtyjen mittausten mukaan maan kärkitasoa.
Aiemmin 15 vuoden uran katsastusalalla tehnyt LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotarkastaja Juha-Pekka Rintakoski tunnistaa haasteet Länsi-Suomen rengasturvallisuudessa.
– Kestoaiheet eivät ole muuttuneet vuosien saatossa, sillä suurimmat riskit aiheutuvat huonokuntoisista tai jälkikiristämättömistä renkaista. Uutena ilmiönä esiin ovat nousseet sähköautot, joiden kohdalla omatoiminen renkaanvaihto voi käydä lompakolle pahastikin.
Urasyvyys on ikuisuusmurhe – Joka vuosi renkaita myös irtoaa kesken ajon
Merkittävä rengasturvallisuuteen vaikuttava tekijä on renkaiden urasyvyys. Lain mukaan talvirenkaiden pienin sallittu urasyvyys on kolme millimetriä, mutta niiden ajo-ominaisuudet heikentyvät jo merkittävästi aiemmin.
– Valitettavan usein tilanne on se, että urasyvyys on jo edeltävän talvikauden jäljiltä sakkotasolla, mutta siitä huolimatta niillä lähdetään yrittämään vielä seuraavana talvena. Tällaisessa tilanteessa kuljettaja on käytännössä talvikelissä liikkeellä kesärenkaita vastaavilla renkailla ja seuraukset ovat sen mukaiset, Rintakoski muistuttaa.
Urasyvyyden lisäksi renkaiden ikään on Rintakosken mukaan syytä kiinnittää huomiota.
– Renkaatkaan eivät kestä ikuisesti, vaikka kulutuspintaa olisikin jäljellä riittävästi. Yleisen käytännön mukaisesti suositus on, että renkailla ajettaisiin enintään kuusi vuotta.
Riittämättömän urasyvyyden lisäksi vaaratilanteita aiheuttavat jälkikiristämättömät renkaat. Jos pultteja ei kiristetä noin sadan kilometrin ajon jälkeen, ne voivat pahimmillaan irrota kesken ajon.
– Vuosittain meille tulee tietoon kymmenkunta tapausta, jossa rengas on lähtenyt ajon aikana omille teilleen. Läheltä piti -tilanteita ja ilmoittamatta jätettyjä tapauksia on todennäköisesti huomattavasti enemmän. Kyseessä on merkittävä riski sekä kuljettajalle että muille liikenteessä liikkuville, joten suosittelen lämpimästi tekemään itselle vaikkapa ohjauspyörään värikkään muistilapun kiristyksestä, vinkkaa Rintakoski.
Renkaanvaihdossa voi käydä huonosti vaihtajalle – tai hänen lompakolleen
Moni vaihtaa autonsa renkaat itse. Tällöin turvallisen työskentely-ympäristön ja nostovälineiden merkitys korostuu.
– Meillä tulee vuodessa vastaan kymmenisen renkaanvaihtoon liittyvää vahinkoa. Vuosittain joudumme myös lukemaan uutisia ihmisistä, jotka ovat jääneet puristuksiin auton alle. Siksi renkaiden vaihtoon tarvitaan tasaisen ja kovan alustan lisäksi ehjä ja toimiva tunkki sekä riittävä varmistus, Rintakoski muistuttaa.
Omatoimiseen renkaanvaihtoon liittyy myös tuoreempi riski, joka juontaa juurensa sähkö- ja hybridiautojen suosion kasvuun. Erityisesti ensi kertaa sähköauton renkaita vaihtavien kannattaa Rintakosken mukaan valmistautua huolellisesti.
– Väärä nostokohta voi sähköauton akkujen vuoksi aiheuttaa omistajalle yli 10 000 euron vahingon ja pahimmillaan vaikeasti sammutettavan tulipalon. Siksi on ehdottoman tärkeää tutustua auton käyttöohjeeseen ennen omatoimista renkaanvaihtoa.
