– Isi, joko me lähetään hakemaan se Ponsse, inttää Hankasalmelaisen Rämön perheen toiseksi nuorimmainen poika, Elias, isältään. Kyseessä on pikkuveli Luukaksen syntymäpäivälahja, mutta eniten sitä tuntuu odottavan juuri isoveli. Pihassa riittää jo ennestään monenlaista kalustoa – niin lasten kuin aikuistenkin maatilan työkoneita ja menopelejä ja lahja tulee varmasti täydentämään kokoelmaa hienosti.
Janne ja Jonna Rämö pyörittävät nimeään kantavaa tilaa Hankasalmen Aseman kylällä. Rämön tila keskittyy maidontuotantoon, ja sen ohella tilalla harjoitetaan myös kasvinviljelyä sekä koneurakointia. Elämä tilalla on vilkasta, sillä perheeseen kuuluu viisi lasta ja eläimiä on yli sata.
– Lypsykarjaa on 60 ja nuorkarjaa noin 40 eläintä. Lisäksi tilalla asustaa viisi koiraa, kolme hevosta ja poni, yksi kissa sekä mukavan kokoinen parvi ankkoja, tilan isäntä Janne Rämö luettelee.
– Isopappa osti tämän tilan sotien jälkeen. Hän lähti evakkoon Karjalasta ja päätyi tänne Hankasalmelle. Sukupolvenvaihdos minulle ja Jonnalle tehtiin isältäni vuonna 2018 eli tilaa pitää nyt neljäs sukupolvi. Minulle oli oikeastaan lapsesta asti selvää, että jään tähän yrittäjäksi isäni jälkeen, vaikka olinkin välillä 11 vuotta metsäkonehommissa. Jatkajakin tilalle on luvassa, sillä poikani Mikael opiskelee tilalla oppisopimuksella maatilayrittäjäksi, Janne kertoo.
Sen verran nuoria Rämöt kuitenkin ovat, että kiirettä pojalla ei valmistumisen kanssa vielä ole. Rendering component: media
Kuva: Lapset Luukas, Elias, Nella ja Mikael esittelevät tilan koneita. Vakuutusturva tuo mielenrauhaa maatilan arkeen
Maatilalla merkittävin uhkatekijä on itse yrittäjän työkyvyttömyys. Materiaalin pystyy korvaamaan, mutta ihmisiä ei.
– Meillä on LähiTapiola Keski-Suomesta kattava vakuutuspaketti, joka sisältää kaiken tarvittavan. Kaikki ajoneuvot – joita on pitkä lista – on vakuutettu, ja tärkeimpänä tietenkin henkivakuutus. Jos toinen meistä ei enää olisi mukana kuvioissa, se asettaisi toisen todella vaikeaan tilanteeseen, Janne pohtii.
Toiminnan jatkuvuus maatilalla turvataan parhaiten kattavilla henkivakuutuksilla. Maatilayrittäjälle tärkeitä vakuutuksia ovat esimerkiksi tuotannon keskeytysvakuutus ja henkilökeskeytysvakuutus. Näillä turvataan yrityksen taloudellista tilannetta, jos tuotanto keskeytyy tai yrittäjä joutuu työkyvyttömäksi äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tapahtuman vuoksi.
– Pyrimme jatkuvasti itsekin varautumaan riskeihin. Kalustoa on uusittu ja vaihdettu, jotta se pysyisi toimintakunnossa. Meillä konerikkoja sattuu luultavasti enemmän kuin muita vahinkoja. Konehankinnoissa on ollut välillä myös tuuria – ostin esimerkiksi paalaimen, joka oli seissyt muutaman vuoden, vain 5000 eurolla. Varauduin sen korjaamiseen, mutta mitään isompaa vikaa ei löytynytkään. Uusi paalain olisi maksanut kymmeniä tuhansia, joten tämä oli todella edullinen ratkaisu. Maatilan koneet ovat ylipäätään erittäin arvokkaita, joten ne on syytä vakuuttaa huolellisesti.Rendering component: media
Kuva: Rämön tilalla on huolehdittu vakuutusasiat kuntoon LähiTapiola Keski-Suomen maatila-asiantuntija Marko Trastin tuella. Tilan koneet on vakuutettu kattavasti. Vakuutusturvaa ei voi jättää yksin asiakkaan harteille
Mitä Rämöt toivovat vakuutusyhtiöltä kaikkein eniten?
– Joustavuutta. Että joku on aina puhelinsoiton päässä. Kun kone hajoaa, ei ole aikaa jäädä odottelemaan, Janne toteaa.
Tähän tarpeeseen LähiTapiola Keski-Suomi on vastannut tarjoamalla Rämöille henkilökohtaista vakuutusneuvontaa.
– Myyjän täytyy tuntea maatilan arki ja ymmärtää koko prosessi, jotta lopputulos on toimiva. Olen LähiTapiolan puolelta pyrkinyt hoitamaan asiat huolellisesti, ja yrittäjät ovat olleet itsekin aktiivisia, kertoo LähiTapiola Keski-Suomen maatila-asiantuntija Marko Trast.
Marko on tullut Rämöjen perheelle tutuksi viime vuosien aikana.
– Olemme olleet LähiTapiolan asiakkaita pari vuotta. Marko käy tilalla kerran vuodessa, mutta puhelimitse asioita hoidetaan usein, Janne kertoo.
Suosittelisivatko Rämöt LähiTapiola Keski-Suomea muillekin?
– Ehdottomasti suosittelemme – ja olemme jo suositelleetkin. Toiminta on ollut todella nopeaa ja Marko yhdistää kollegoille, jos satun soittamaan hänen lomansa aikaan. Kun heti aluksi käytiin koko homma tarkasti läpi, pääsimme kunnolla sisään vakuutusmaailmaan. Vertailimme eri vakuutustasoja ja saimme lisäarvoa sillä, että kaikki vakuutuksen käytiin seikkaperäisesti läpi.
– Minullekin jäi hyvä mieli, kun käytettiin useampi päivä aikaa siihen, Marko hymyilee. Lypsyrobotti tuo tehokkuutta ja tietoa karjan hyvinvoinnista
Karja on Rämöillä kovatasoinen, ja tilan toiminta saa kiitosta myös asiantuntijalta. Tilalla on käytössä aperuokinta, mutta lehmät myös laiduntavat kesäisin ja pääsevät jaloittelemaan ulos ympäri vuoden. Rämöillä lehmät kulkevat itsenäisesti laitumelta navettaan, houkuteltuina siellä odottavalla appeella. Robotti tunnistaa lehmän kaulapannan avulla ja hoitaa lypsyn automaattisesti.
– Rämön tilalla lypsyrobotti toimii poikkeuksellisen hyvin – jopa harvinaisella tavalla. Tämä on juuri lypsyrobotin idea, mutta harvoin se toimii näin saumattomasti, kehuu maatila-asiantuntija Marko Trast.
Lehmät käyvät lypsyllä keskimäärin kolme kertaa päivässä. Robotin toimintaa pystyy seuraamaan matkapuhelinsovelluksella ja sovellus hälyttää ongelmien ilmetessä. Robotti ei ainoastaan lypsä, vaan kerää myös arvokasta tietoa eläinten hyvinvoinnista – esimerkiksi liikkumisesta, syömisestä ja kiimakäyttäytymisestä. Näin tilan väki pystyy seuraamaan karjan terveydentilaa tarkasti ja reagoimaan nopeasti mahdollisiin muutoksiin. Rendering component: media
Kuva: Nella paijaa lempilehmäänsä.Sosiaalinen media tuo pienen kunnan maatilan lähemmäs ihmisiä
Sosiaalinen media on nykyään tehokas kanava myös maatiloille – sen avulla voidaan lisätä näkyvyyttä ja tavoittaa helposti uusia asiakkaita. Myös Rämöt ovat ottaneet somen käyttöön tilansa markkinoinnissa. Sisältöä jaetaan Facebookiin, Instagramiin ja TikTokiin.
– Konevideoista vastaavat perheen miehet, ja jos lehmistä on juttua, niin silloin sisällön takana on Jonna. TikTokissa yksi video on saanut jopa 32 000 näyttökertaa. Taisi olla itse asiassa Markon vinkki, että kannattaisi kokeilla TikTokia, Janne muistelee.
Sosiaalisen median yhteisön lisäksi tarvitaan myös paikallinen yhteisö muiden paikkakunnan tilojen kanssa. Millainen maatilayhteisö Hankasalmella on?
– Erittäin hyvä, täällä halutaan auttaa muita. Jos jotain puuttuu, voi aina kysellä ympäriltä olisiko jollain lainata, Jonna kehuu muita Hankasalmen tilallisia. Rendering component: media
Kuva: Eläimet ovat Jonnan henkireikä maatilan ja lapsiperheen kiireissä. Yksi koirista osaa jopa auttaa emäntäänsä ja hakee pyynnöstä lehmät laitumelta. Vastuullisuus ja eläinten hyvinvointi ovat Rämön tilan tulevaisuus
Entä mihin tilalla aiotaan panostaa tulevaisuudessa?
– No eläinten hyvinvointiin. Sieltä se tuloskin tulee, Janne kertoo.
Rämön tila kuuluu Nasevaan, valtakunnalliseen nautatilojen terveydenhuoltojärjestelmään. Nasevaan kuuluminen ja suunnitelmallinen eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistavat maidon hintaan saatavan vastuullisuuslisän. Tilalla sovelletaan myös hiiliviljelyn periaatteita, eli käytetään sellaisia viljelymenetelmiä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä.
– Eläimet tarvitsevat stressittömän ja tilavan ympäristön sekä puhtautta. Niiden on päästävä jaloittelemaan ympäri vuoden. Maatilan sijainti ysitien varressa asettaa myös vaatimuksia – lukuisat ohikulkijat näkevät päivittäin millaisissa oloissa eläimet elävät ja kaiken on oltava kunnossa, Janne painottaa.
Päivän työt Rämön tilalla ovat vasta alussa. Kun vakuutusasiat on hoidettu, on aika palata kuitenkin päivän tärkeimpään aiheeseen:
– Isi, joko me nyt mennään hakemaan se Ponsse? 
