Pulkkamäen vaarat yllättävät – näin vältät yleisimmät onnettomuudet
Loistavien talvikelien vallitessa pulkat, rattikelkat ja liukurit on kaivettu varastoista. Vuosittain pulkkamäissä sattuu onnettomuuksia, mutta kuinka yleistä se on?
LähiTapiolan vahinkotilastoista käy ilmi koko Suomen mittakaavassa reilu sata pulkkamäessä sattunutta vahinkoa vuosittain. Tähän päälle tulee huomioida muiden vakuutusyhtiöiden vahingot sekä ne tapaukset, joista ei ole haettu korvauksia. Näy ja pysy turvassa
Pulkkamäessä välineen hallinta korostuu
Suurin osa eli lähes 70 % onnettomuuksista johtuu siitä, että laskiessa on menetetty välineen hallinta tai on kaaduttu / törmätty johonkin.
–Lasten huoltajien tulisi katsoa, että rinteessä tai sen juurella ei ole mitään mihin voi törmätä, esimerkiksi puita tai jokea. On sattunut niinkin, että mäen juurelta alkaa autotie. Lasku menee pitkäksi, auto tulee samaan aikaan ja laskija törmää ajoneuvoon. Tällaisissa tapauksissa käy usein todella pahasti, mutta onneksi näitä sattuu harvoin, sanoo Määttänen.
–Onnettomuusriski menee lähelle nollaa, jos huolehditaan että sekä mäen yläpäässä että alapäässä on aikuinen, joka ei tuijota kännykkää. Samoin pitää katsoa, että lapset nousevat mäkeä rinteen sivusta takaisin huipulle. Aina parempi, jos mäessä ei ole tungosta, mutta toki porukalla pulkkailu on mukavaa, hymyilee Määttänen.
Kolmessa LähiTapiolan tilastoimassa onnettomuustapauksessa toinen laskija on huitaissut toista esimerkiksi terävällä liukurilla. 13 % tapauksista on törmätty toiseen ihmiseen.
– Jos vanhempi lähtee lapsensa perään omalla pulkalla, lapsi on 12 kiloa, vanhempi 100 kiloa ja törmäys sattuu, niin asetelma on kuin moukari jyräisi kohteensa. Tällaisissa tilanteissa sääri- ja pohjeluun murtumat eivät ole lainkaan tavattomia. Kannattaa myös tarkkaan miettiä millä välineellä ja miten lasketaan, jos aikuinen on lapsen kanssa samassa välineessä, muistuttaa Määttänen.
Neljäsosa pulkkamäen vammoista aikuisille
Hieman yllättävästi 25 % pulkkamäessä sattuvista vammoista tulee aikuisille ja näistä vielä merkittävämpi osuus eli lähes 70 % johtuu siitä, että aikuinen on kaatunut tai liukastunut mäessä.
– Tällainen vahinko on helposti vältettävissä eli jos aiot vetää pulkkaa ylös alas tai juosta pulkan perässä, kannattaa ehdottomasti varustautua pitävillä kengillä. Suosittelen nastakenkiä, toteaa Määttänen.
Toinen yleinen vammatyyppi aikuisten kesken liittyy tärähdyksiin. Mäki ei välttämättä ylhäältä katsottuna vaikuta vaaralliselta, mutta siinä saattaa olla paljon muhkuroita, pomppuja tai isompikin hyppyri, josta saa kunnon ilmalennon tahtomattaankin.
Korvausdatan mukaan tyypillisiä vammoja ovat häntäluun, selkänikamien, ranteiden, sormien ja solisluun murtumat sekä hampaiden irtoamiset. Toisinaan sattuu tajunnan menetyksiä ja osassa tapauksista on ollut pakko tilata paikalle ambulanssi. Osa vammoista voi vaatia useankin kuukauden sairausloman.
Pulkkailua ei kuitenkaan kannata alkaa turhaan vältellä, sillä sitä ei voi sanoa yksittäiseksi isoksi, vammoja aiheuttavaksi talviaktiviteetiksi. Esimerkiksi laskettelussa ja luistelussa sattuu huomattavasti enemmän vahinkoja.
– Kädet sisälle laskuvälineen kyytiin, esteetön mäki, hyvä laskuvälineen hallinta, voimassa oleva tapaturmavakuutus ja aikuisille nastakengät, niin voi hyvillä mielellä suunnata laskiaisen viettoon, kiteyttää Määttänen.
