Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
Yhtiöt tiedottavatAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
LähiTapiola Pirkanmaa13.4.2025Maastopalovaroituksen aikana tehdystä avotulesta aiheutuneista vahingoista voi jäädä ilman vakuutuskorvauksiaPirkanmaalla on nyt voimassa maastopalovaroitus, joka kieltää avotulen teon. Paloista kaksi kolmesta on ihmisen toiminnasta aiheutunutta. Tahallaan paloja sytytetään joka vuosi muutama sata, mutta valtaosa maastopaloista aiheutuu vahingossa tai varomattomuuden vuoksi.Tutustu kotivakuutukseen
Kevät on maasto- ja ruohikkopalojen aikaa, sillä edellisvuoden kuivunut ruohikko syttyy herkästi palamaan. Kuivuudesta riippuen Suomessa roihuaa vuosittain 2 000 – 4 000 maastopaloa. Pelastustoimen onnettomuustilastosta käy ilmi, että normaalisti roihuaa huhti-toukokuussa, mutta tänä vuonna aikaisen kevään vuoksi maastopaloja on jo syttynyt viisi kertaa maaliskuun aikana. Viime vuonna pitkän talven ja myöhäisen kevään vuoksi maastopaloja ei ollut lainkaan maaliskuussa ja vain kolmasti huhtikuussa. Toukokuussa sitten roihusi jopa 87 kertaa, joka on lähes puolet Pirkanmaalla viime vuonna syttyneistä maastopaloista.Maastopaloissa vuosittainen vaihteluväli on suurta kevään kuivuudesta riippuen, mutta suunta on ollut laskeva viimeiset viisi vuotta. Vuosina 2019-2021 Pirkanmaalla syttyi keskimäärin 226 maastopaloa. Vuosien 2021-2023 keskiarvo oli 176 paloa. Viime vuonna maastopaloja oli 168. Tänä vuonna kevät tuli aikaisin. Kaunis kevätsää houkuttaa nyt siivoamaan pihoja. Syksyn ja talven jäljiltä kerätään risut pois ja haravoidaan lumen alle jääneet lehdet. Mutta mitä tehdä haravointijätteelle? Vaikka risuja ja lehtikasoja tekisi mieli polttamalla hävittää, maastopalovaroituksen aikaan risujen polttoa tai kulotusta ei tule tehdä lainkaan. Polttamiselle suositeltava vaihtoehto on risujen ja lehtien kompostointi tai hakettaminen.Vakuutus ei välttämättä korvaa maastopalovaaran aikana kulotuksesta syttyneitä palojaJokaisen tulee olla huolellinen ja varovainen tulipalonvaaran ja vahingon välttämiseksi. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli lisäävät tulipalon leviämisriskiä. Ilmatieteenlaitoksen voimassa olevat varoitukset tulisi aina varmistaa, koska maastopalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on kiellettyä. Avotulella tarkoitetaan esimerkiksi nuotiota sekä muuta tulen käyttöä, josta tulen on mahdollista päästä irti joko maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Myös kertakäyttögrillin käyttö katsotaan avotulen teoksi.- Maastopalovaroituksen aikana tehty avotuli voi aiheuttaa vahinkoja, joiden vakuutuskorvaukset voidaan suojeluohjeiden laiminlyönnin vuoksi vähentää tai evätä kokonaan sytyttäjän osalta. LähiTapiolan vakuutuksissa suojeluohjeet määrittävät, että ulkona ei saa tehdä avotulta eikä kulottaa, jos maastopalovaara on voimassa, eikä myöskään ilman valvontaa eikä 30 metrin sisällä rakennuksesta tai varastoidusta palavasta materiaalista, esimerkiksi polttopuista. Kulotuksessa on varauduttava tulen mahdolliseen leviämiseen riittävällä alkusammutuskalustolla ja miehityksellä. Paloaluetta on jälkivartioitava vähintään tunnin ajan, neuvoo LähiTapiola Pirkanmaan korvaustoiminnasta vastaava johtaja Antti Määttänen. Pahimmat riskit maastopalon syttymiselle
  1. 1.
    Tupakka
    Liikkuvasta autosta heitettävä palava tupakka on yksi maastopalojen lähde. Tupakasta palo alkaa kyteä tien vieressä ja saa aikaan maasto- ja ruohikkopaloja.
  2. 2.
    Grillaaminen
    Huolimaton grillaaminen voi aiheuttaa pahoja paloja, oli se sitten iltanuotioita, retkeilijöiden grillauksia tai kertakäyttögrillejä puistoissa. Kertakäyttögrilli näyttää usein sammuneelta, mutta todellisuudessa se pysyy pitkään kuumana. Jos ei ole vettä sammuttaa grilliä ja kertakäyttögrillin jättää luontoon, grilli ei itsekseen sammu nopeasti ja voi sytyttää nurmikon. Asiaa ei välttämättä auta, että kertakäyttögrillin jättää kiven päälle. Kyseisellä hetkellä ei ehkä tuule, mutta tunnin kuluttua tuuli voi nousta. Tuuli voi heittää grillin luontoon ja siitä lähteä liikkeelle maastopalo.
  3. 3.
    Roskienpoltto
    Jos roskien poltto kestää monta tuntia ja tuuli nousee, tilanne voi kääntyä nopeasti vaaralliseksi.
  4. 4.
    Kulotus
    Heinikon kulotuksesta leviää paljon maastopaloja. Kulotuksesta karkaa palon alkuja maastoon. Jos ei ole varmistauduttu riittävästi, eikä ole vesiletkuja, alkusammutusvälineitä eikä vahteja tarpeeksi, vahinko voi käydä nopeasti ja yllättäen.
Risujen poltto vaatii huolellisuuttaIlman maastopalovaroitustakin huolimattomasti tehty risujen ja roskien poltto voi kuivan ja tuulisen sään vuoksi ryöstäytyä helposti käsistä ja aiheuttaa satojen tuhansien eurojen vahingot. Haja-asutusalueella risujen ja lehtien polttamisessa on oltava erityisen huolellinen ja varovainen. Risujen polttamisesta ja muusta tulenteosta tulee laatia pelastuslaitokselle tulentekoilmoitus, mikäli poltosta aiheutuva savumuodostus on runsasta.Useiden kuntien taajama-alueilla on risujen, hakkuutähteiden ja lehtien avopoltto nuotiolla, tynnyrissä ja muussa vastaavassa astiassa kokonaan kielletty. Polttamisen luvallisuus tulee varmistaa oman kunnan ympäristö- tai jätehuoltoviranomaiselta.- Oma varomattomuus voi aiheuttaa esimerkiksi oman tai naapurin talon tulipalon. Vuosien saatossa LähiTapiolalle ilmoitetuista tulipalovahingoista käy ilmi, että roskien polton ja kulottamisen yhteydessä on tosiaan palanut oma talo, piharakennuksia, venevaja, vene, puutarhatyökaluja, ruohonleikkuri, naapurin halot ja rangat, puhelinpylväät pellolla. Onpa risukasaan polton yhteydessä liekkeihin pudonnut myös kännyköitä ja silmälaseja. Myös LähiTapiola Pirkanmaalle on ilmoitettu runsaasti esinevahinkoja kulottamisen ja roskien polton yhteydessä, Antti Määttänen kertoo. - Bensiinin käyttö risukasan polton yhteydessä on täysin järjetöntä ja siitä aiheutuu vuosittain useita palovammoja sytyttäjälle. Kulottamisessakin on sattunut jopa kuolemaan johtaneita henkilövahinkoja. Kulottaminen on vaativaa työtä, jota ei kannata tehdä ilman riittäviä varotoimia ja osaamista. Myös oma varustus pitää olla asianmukainen. Ei pelastuslaitoskaan toimi kuloalueella tuulipuvuissa, Määttänen lisää. Huomioi nämä ennen risujen ja lehtien polttamista:
  • Polttoa ei saa suorittaa rakennusten tai sähköjohtojen lähellä.
  • Varaa sammutusvälineitä riittävästi jo ennen sytytystä, vesiletkua tai vedellä täytettyjä ämpäreitä, myös tulen leviämisen estämiseksi. Yksi käsisammutin ei riitä.
  • Tulta ei saa jättää vartioimatta, tuuli voi aiheuttaa äkillisen leviämisen. Sammuta erittäin huolellisesti.
  • Ota huomioon, etteivät savukaasut aiheuta haittaa ympäristölle tai naapureille – kysy ennen sytytystä.
  • Polttamisen sijaan ympäristö- ja jätehuoltoviranomaiset suosittelevat risujen ja kasvijätteen kompostoimista omalla pihamaalla tai risujen ja kasvijätteiden toimittamista jäteasemalle.
  • Jätteiden polttaminen on kokonaan kielletty. Kunnalliset ympäristö-/jätehuoltomääräykset kieltävät jätteen polttamisen.
  • Kannattaa tarkistaa mökkikunnan säädökset, jotka voivat olla erilaiset kuin asuinkunnassa.
  • Kunnalliset määräykset voivat edellyttää, että risujen ja hakkuutähteiden hävittämisestä polttamalla muualla kuin taajama-alueella on ilmoitettava ympäristö- tai jätehuoltoviranomaiselle ennen polttoon ryhtymistä. Se voi olla myös kokonaan kiellettyä.
Lähteet:
Ilmatieteenlaitos/varoitukset
Pelastustoimi.fi/risujen poltto
Pelastustoimen Pronto-onnettomuusjärjestelmä
Tilasto sisältää hätäkeskuksille ilmoitetut onnettomuudet ja tapahtumat, joihin pelastustoimi on osallistunut.
Pelastustoimen taskutilasto
LähiTapiolan kotivakuutusKoti on tärkein turvasi – varmista se oikealla vakuutuksella.
Tutustu kotivakuutukseen
Muita ajankohtaisia asioita
LähiTapiola Länsi-Suomi17.4.2025Liki joka viides länsisuomalainen reissaa vailla vakuutusta – ”Voi tulla kallis pääsiäisyllätys”Neljäsosa länsisuomalaisista on sairastunut ennen matkaa tai sen aikana, selviää LähiTapiolan kyselystä. Silti lähes joka viides ei hanki matkavakuutusta tai vakuuttaa pelkät matkatavarat. Matkavakuutuksen vuosittaisista miljoonakorvauksista valtaosa aiheutuu terveydenhoitokuluista.LähiTapiola Pirkanmaa16.4.2025Mukavaa pääsiäistä! Nappaa talteen vinkit vahinkojen ehkäisemiseksiPääsiäinen on herkuttelun ja rentoutumisen aikaa. Toisaalta piha- ja keittiöhommat saattavat pitää kiireisenä. Kokosimme sinulle vinkkejä, joiden avulla voit välttää yleisimmät pääsiäisen ajan vahingot.LähiTapiola Pääkaupunkiseutu15.4.2025Rasvapalo voi pilata grillijuhlat – varaudu oikeinAurinkoiset grillikelit ovat Suomessa harvinaista herkkua. Jo ennen grillin sytyttämistä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon muutama asia.
Katso lisää tiedotteita
UutishuoneTiedotteetMaastopalovaroituksen aikana tehdystä avotulesta aiheutuneista vahingoista voi jäädä ilman vakuutuskorvauksiaHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn