Uimataidottomuus lisääntyy tuhansien järvien maassa – kuudesluokkalaisista vain puolet osaa uida
Trendi on ollut pitkään vähenevä, mutta väkilukuun suhteutettuna hukkumisia tapahtuu Suomessa kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Yksi selittävä tekijä hukkumistilastojen parantumiseen pitkällä aikavälillä on yleisen uimataidon parantuminen 70-luvulta lähtien.
- Merkittävimmät tekijät uimataidon kehittymiseen pitkällä aikajänteellä ovat olleet uimahalliverkoston laajeneminen 1970-luvulla ja sen myötä uinnin harrastamisen muuttuminen ympärivuotiseksi sekä peruskoulun järjestämän uimaopetustoiminnan käynnistyminen. Suomessa uimahallin merkitys on näin ollen merkittävä uimataidon ja vesiturvallisuustyön kannalta, toteaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton uimaopetuksen koulutussuunnittelija Tero Savolainen.
Uimataidossa tapahtumassa käänne?
Suomessa uimataitoa mitataan yleisesti Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan – hypätään uintisyvyiseen veteen ja uidaan pysähtymättä 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
- LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn* mukaan lähes puolet pirkanmaalaisista vastaajista arvioi, että ei pystyisi uimaan yhtäjaksoisesti yli 200 metriä. Tulos on lähes yhteneväinen aikuisten Kansalaisliikuntataitojen kyselytutkimusten tulosten kanssa, jonka mukaan 53 % ilmoitti olevansa uimataitoisia Pohjoismaisen määritelmän mukaisesti. Arjen katsauksemme mukaan neljännes pystyisi uimaan 50 metriä ja 12 % vastaajista arvioi, että pystyy uimaan 10 metriä. Muutama prosentti arvioi, että ei osaa uida lainkaan, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan vastuullisuuspäällikkö Taina Hiltunen.
Pelastusliivit pakolliseksi?
Vuonna 2020 uudistuneen vesiliikennelain mukaan pelastusliivien ei tarvitse olla jatkuvasti puettuna, mutta niiden on oltava mukana veneessä. Kuitenkin pelastusliivit pelastavat henkilön vain, mikäli ne on valittu oikean käyttötarkoituksen mukaisesti, ne ovat päällä ja puettu oikein, kun henkilö putoaa veteen.
Onnettomuustutkintakeskuksen Tapaturmaiset hukkumiset 2021-tutkintaselostuksen mukaisesti vesiliikenteeseen liittyvät hukkumiset tapahtuvat usein sisävesillä, yleensä hyvissä olosuhteissa ja tutussa vesistössä. Tuttu ympäristö ja hyvät olosuhteet saattavat usein johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen.
- LähiTapiola Pirkanmaa tarjoaa monipuolista yhteistyötä vesiturvallisuuden edistämiseksi. Olemme lahjoittaneet kymmeniä pelastusrenkaita yleisille uimarannoille ja venesatamiin sekä tarjonneet jäistä pelastautumisharjoittelua Kangasalan uimahallissa ja Tampereen Uintikeskuksessa. Uintikeskus sai talvella LähiTapiola Pirkanmaan lahjoituksena myös pelastusliivit koululaisten uimaopetuskäyttöön, summaa Hiltunen yhteistyötä.
10 vinkkiä veden äärelle
- 1
Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi - 2
Muista, että alkoholi ei kuulu vesille. - 3
Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä. - 4
Varmista ennen veteen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa. - 5
Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti. - 6
Ui rannan suuntaisesti, jotta jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan. - 7
Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan. - 8
Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan. - 9
Tarkista veneesi merikelpoisuus ja että siitä löytyy oikea varustus. - 10
Muista terve järki ja selkeä arviointikyky – oikea asenne luo turvaa.
SUH:
SUH:
*LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 5 – 22.1.2026 välisenä aikana yhteensä 6 239 henkilöä ja alueella Pirkanmaa 490 henkilöä. Haastattelut kerättiin Forumissa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin ± 1,2 prosenttiyksikköä ja alueella Pirkanmaa noin ± 4,4 prosenttiyksikköä.