Kustannukset ja jaksaminen esteenä lasten harrastuksille Lapissa
Lasten ja nuorten harrastaminen on tärkeä osa arkea, mutta monissa perheissä siihen liittyy huolia, jotka voivat estää lapsen osallistumisen mielekkääseen toimintaan. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista käy ilmi lappilaisten perheiden kokemuksia ja huolenaiheita harrastusten ympärillä. Taloudelliset haasteet ja jaksamisen puute ovat nousseet keskeisiksi huolenaiheiksi.
Harrastuksilla on merkittävä rooli lapsen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Ne tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä, kehittävät sosiaalisia taitoja ja tarjoavat mahdollisuuden kaverisuhteiden luomiseen. Jokaisella lapsella on oikeus mielekkääseen harrastukseen, joka tukee onnistumisen kokemuksia sekä lisää yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunnetta.
– Harrastaminen ei ole vain vapaa-ajan toimintaa, vaan sillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Harrastuksissa opitut taidot kuten yhteistyö, sinnikkyys ja itseluottamus näkyvät myöhemmin koulussa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Mielekäs harrastus voi vahvistaa lapsen identiteettiä ja antaa eväitä elämään, LähiTapiola Lapin liiketoimintajohtaja Heli Kallio toteaa.
LähiTapiolan maaliskuussa 2025 teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan 35 prosenttia lappilaisista vastaajista kokee, että harrastukset ovat liian kalliita tai niihin ei ole varaa. Lisäksi 32 prosenttia kertoo joutuneensa tai saattavansa joutua karsimaan harrastuksia hinnannousujen vuoksi. Vuonna 2023 vastaava luku oli 19 prosenttia, joten muutos on huomattava. Tulokset viittaavat siihen, että yleisen kustannustason nousu on alkanut vaikuttamaan konkreettisesti perheiden arkeen ja lasten mahdollisuuksiin harrastaa.
– Tämä kehitys on huolestuttava, sillä harrastusten merkitys lapsen hyvinvoinnille on kiistaton. Meidän tulisikin yhdessä yhteiskunnan, koulujen, seurojen ja yritysten yhteistyöllä varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa, Kallio summaa.
– Tuemme LähiTapiolassa lasten ja nuorten harrastustoimintaa lahjoituksin ja yhteistyöllä paikallisten seurojen kanssa. Monilla seuroilla on myös tukirahastoja vähävaraisten perheiden lapsille, Kallio jatkaa.
Arjen kuormitus ja motivaation puute vaikuttavat harrastamiseen
Lappilaisista 26 prosenttia kertoo, ettei lapsi ole kiinnostunut tai jaksa harrastaa, kun valtakunnallisesti vastaava osuus on 21 prosenttia. Taustalla voi olla monia arkeen liittyviä kuormitustekijöitä. Kiireinen arki, pitkät koulumatkat ja aikataulujen sovittaminen voivat verottaa lapsen jaksamista.
Lisäksi ruutuajan lisääntyminen voi viedä aikaa ja energiaa muilta aktiviteeteilta –jatkuva näytön katselu kuormittaa lasta sekä fyysisesti että henkisesti. Vastaajista 14 prosenttia kokee myös, ettei kotiseudulla ole tarjolla lapselle sopivaa harrastusta, mikä voi vähentää motivaatiota ja mahdollisuuksia osallistua.
–Kun arki kuormittaa, on tärkeää, että harrastustoiminta tukee lapsen hyvinvointia eikä lisää painetta. Lapissa pitkät välimatkat ja pienten paikkakuntien rajalliset mahdollisuudet voivat vaikeuttaa harrastamista. Harrastuspaikka saattaa sijaita kaukana, eikä kulkeminen ole aina mahdollista tai jaksamisen kannalta realistista. Tämä voi johtaa siihen, että vaikka kiinnostusta olisi, harrastaminen jää väliin, Kallio arvioi.
Harrastusten tulisi tarjota lapselle turvallinen ja kannustava ympäristö, mutta näin ei valitettavasti aina ole. Peräti 19 prosenttia lappilaisista kertoo lapsensa kohdanneen kiusaamista tai muita sosiaalisia ongelmia harrastuksissa. Lisäksi 13 prosenttia kokee, että harrastusten parissa toimivat aikuiset eivät aina osaa huomioida lasten eri kehitysvaiheita tai hallita haastavia tilanteita.
– On tärkeää, että harrastustoiminta on saavutettavaa, kohtuuhintaista ja sosiaalisesti turvallista. Kun harrastaminen on lapsen tarpeisiin vastaavaa, se voi parhaimmillaan tarjota iloa, onnistumisen kokemuksia ja tukea arjen jaksamiseen, Kallio pohtii.
