Katto voi kantaa keväällä kymmenien henkilöautojen painon – tarkista lumitilanne ennen suojasäitä
Juuri nyt on oikea hetki arvioida lumen määrää kiinteistöjen katoilla sekä tarvittaessa ryhtyä lumen poistoon. Näin voidaan ehkäistä kattorakenteiden vaurioita ja äkillisiä vesiongelmia kevään suojasäissä.
Ajantasaiset sääpalvelut raportoivat Lapissa useilla havaintoalueilla lumensyvyyksiksi noin 50–75 cm helmikuussa 2026. Lumipeite vaihtelee alueittain huomattavasti, mutta lumikuormien arvioinnissa ratkaisevampaa on lumen vesipitoisuus ja tiheys, jotka ovat olleet tänä talvena keskimääräistä korkeammat, johtuen voimakkaasti vaihdelleista sääolosuhteista. Kovat lämpötilan vaihtelut vaikuttavat merkittävästi lumen laatuun, mutta myös lumikuormiin ja rakenteisiin kohdistuviin riskeihin.
- Eteläisessä Lapissa tämän talven lumikertymät ovat pysyneet melko maltillisina alkutalven suojasäiden ja vesisateiden vuoksi. Sen sijaan ylempänä Lapissa lumimäärät ovat olleet hyvin tavanomaisia ja vastanneet normaalin talvikauden kertymiä. Kun maaliskuu on Lapissa tyypillisesti edelleen runsassateinen kuukausi, voidaan ennen kevätsäiden saapumista saada vielä reippaasti lisälunta - paikoin jopa useita kymmeniä senttejä, LähiTapiola Lapin korvausjohtaja Janne Koskela kertoo.
Suurista lumikuormista voi syntyä monenlaista vahinkoa
Lumen vesipitoisuuden kasvaessa sen paino voi nousta useisiin satoihin kiloihin per kuutio, mikä lisää merkittävästi kattorakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta. Tämän talven vaihtelevat sääolot ovat olleet otollisia juuri tällaisille raskaille lumikerroksille.
- Olen verrannut märän lumen kokonaismassaa siihen, että koko katto olisi lastattu vieri viereen henkilöautoja. Kun lumi muuttuu raskaaksi, jo pienet lisäkertymät voivat kasvattaa kuormitusta nopeasti. Siksi kattojen lumitilannetta on syytä seurata säännöllisesti ja poistaa lunta ajoissa etenkin tasakatoilta ja loivilta katoilta, joilta lumi ei poistu itsestään, Koskela muistuttaa.
Riskejä lisää myös epätasaisesti kertyvä kinoslumi, joka aiheuttaa toispuoleista rasitusta erityisesti pitkissä ja hallimaisissa rakennuksissa.
- Tyypillisesti lumituiskulla vallitseva tuuli juoksuttaa irtolunta harjan yli vastakkaiselle lappeelle tai rakennusten porrastaville osille. Kertynyt lumikerros voi olla jopa kaksi kertaa paksumpi kuin vastakkaisen lappeen kertymä. Tämän vuoksi silmämääräinen lumikerroksen arviointi on usein virheellinen ja todellinen lumen määrä selviää vasta, kun kiipeää katolle, Koskela summaa.
Kertynyt lumi ja jää lisäävät lisäksi putoavista massoista aiheutuvaa tapaturmariskiä. Raskas lumikuorma voi vaurioittaa liikkeelle lähtiessään itse kattoa, mutta myös muita kiinteistön rakenteita.
- Erilaiset kattoturvatuotteet, kuten lumiesteet, kulkusillat ja tikkaat, ovat riskissä vaurioitua etenkin jyrkillä ja liukaspintaisilla katoilla, kun lumimassat lähtevät liikkeelle, Koskela lisää.
Muiden ongelmien lisäksi kinoslumen paljous aiheuttaa kevään myötä sulamisvesivaurioriskejä porrastavien kattorakenteiden seinäliittymissä sekä katolla olevien ilmastointiputkien ja savuhormien liitosrakenteissa.
Turvallisesti lumenpudotukseen
Kun lumenpudotukseen ryhdytään, tärkeintä on varmistaa sekä oma, että ympäristön turvallisuus. Katolla liikkuessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja käyttää asianmukaisia henkilönsuojaimia, kuten turvaköysiä ja -valjaita.
- Lumenpoistossa kannattaa myös olla maltillinen, ettei itse aiheuta vaurioita kattopinnoitteeseen. Pohjia myöten kattoa ei siis tarvitse rapata puhtaaksi. Tarvittaessa kannattaa turvautua ammattilaisen apuun, jos työskentely korkealla tai lumen määrä aiheuttaa epävarmuutta, Koskela muistuttaa.
Myös maan tasolla turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Lumenpudotusalue tulee rajata selkeästi, jotta ohikulkijat eivät pääse vaaravyöhykkeelle työn aikana.
- Tiputuspaikan alla oleva liikkuminen on rajoitettava puomein, aidoin ja varoituskyltein. On tärkeää huolehtia, että työn ajan kulku ohjataan turvallisesti ja henkilövahingoilta vältytään, Koskela korostaa.
