Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
VarainhoitoTalous

Kasvu ei synny itsestään – Suomen nousu edellyttää muutosta rahoituksessa ja asenteissa

Suomen talous tarvitsee nyt kasvua eikä pelkkää tasapainottamista. LähiTapiola Varainhoitokonsernin Summit-tilaisuudessa 13.5.2026 korostettiin pääomasijoitusten ja uudistumisen tärkeyttä.
Kuva LähiTapiola Varainhoito Summit -tilaisuudesta. Pöydissä istuvat ihmiset kuuntelevat Olli Rehnin esitystä pyöreässä salissa.
Suomen talouskasvu on ollut vaisua jo lähes kahden vuosikymmenen ajan, ja vaikutukset näkyvät yhä selvemmin yhteiskunnassa. Kyse ei ole vain luvuista, vaan suomalaisten arjesta, kuten hyvinvointipalveluista, työllisyydestä ja erityisesti nuorten tulevaisuudenuskosta.– Talouskasvu ei ole mikään abstrakti asia, vaan sillä on suora vaikutus ihmisten jokapäiväiseen arkeen. Leikkauksiin ja talouden sopeutukseen keskittyvä julkinen keskustelu ruokkii varovaisuutta ja negatiivisuutta entisestään, vaikka Suomi tarvitsisi nyt rahoitusta, osaamista ja uutta asennetta, totesi LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Sari Heinonen avauspuheenvuorossaan.

”Tarvitsemme vahvemman kotimaisen pääomamarkkinan”

Heinosen mukaan kasvuyrityksillä ja pääomasijoitusmarkkinan kasvulla on keskeinen rooli Suomen talouskasvussa. Tällä hetkellä yksi kasvun keskeisistä pullonkauloista on rahoitus: noin joka kolmas pk-yritys kokee rahoitusvaikeuksien hidastavan kasvua.– Meiltä puuttuvat riittävän suuret pääomasijoitusrahastot. Siksi kotimaisen pääomamarkkinan vahvistaminen on tärkeä tavoite, jotta yritysten rahoituspohja monipuolistuu ja kasvuun on tarjolla enemmän vaihtoehtoja myös pankkirahoituksen rinnalle, totesi Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn.Rehnin mukaan Suomi on Euroopassa keskiarvoa parempi, mutta mallia kannattaisi ottaa Ruotsista, jossa pääomasijoitusmarkkina on pidemmälle kehittynyt ja menestystarinat vetävät pääomia puoleensa. Heinosen mukaan pääomasijoitukset eivät ainoastaan mahdollista kasvua, vaan myös kiihdyttävät sitä.– Suomessa kehitys on jo käynnissä. Esimerkiksi Oura ja Iceye ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta. Koko ekosysteemin vahvistuminen on keskeistä pääomien kasvattamisessa, Heinonen korosti kommentissaan.

Geopolitiikka haastaa ja luo uutta kasvua

Talouden näkymiä määrittää tällä hetkellä vahvasti geopoliittinen tilanne, jossa korostuvat tasapainoilu eri blokkien välillä, tuontiriippuvuuden riskit sekä kiristyvä suurvaltakilpailu.– Suomen talous on tunnetusti vahvasti riippuvainen globaalista kysynnästä, sillä vientirakenteemme painottuu muun muassa koneisiin, metsäteollisuuteen sekä metalleihin. Vientirakenne tulee kuitenkin muuttumaan, sillä uudet kasvumahdollisuudet syntyvät geopoliittisista tarpeista, kuten puolustusteollisuudesta, vihreästä siirtymästä ja huipputeknologiasta, totesi LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro omassa puheenvuorossaan.Rehnin mukaan Suomen energiasiirtymä voi kääntyä jopa kilpailueduksi:– Suomen energiasiirtymä on pidemmällä kuin muualla Euroopassa. Ydinvoima, uusiutuvat energialähteet ja pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat suojanneet meitä korkeilta energiakustannuksilta, mikä voi pitkällä aikavälillä olla yksi kilpailukykymme keskeinen tekijä.Geopoliittisesta tilanteesta ja useista samanaikaisista kriiseistä johtuva epävarmuus tulee todennäköisesti vaikuttamaan yritysten toimintaympäristöön ja sijoituspäätöksiin vielä pitkään. Nummiaron mukaan geopoliittisten kriisien lisäksi myös inflaatio ja korot ovat keskeisiä epävarmuustekijöitä.– Suomen talousnäkymissä on alkuvuoden aikana nähtävissä varovaista toipumista. Elpyminen on siis mahdollista, mutta haurasta. Uskon, että lopulta sopeutumiskyky ratkaisee kilpailukykymme, Nummiaro kiteyttää.

”Rahapolitiikkaa tehdään tässäkin tilanteessa vakaalla kädellä”

EKP:n reaktiota ja tulevaa korkotasoa ohjaa tällä hetkellä muun muassa inflaation ja pohjainflaation kehitys sekä Lähi-Idän tilanteen kehitys. Rehnin mukaan rahapolitiikan vaihtoehdot voi karkeasti pelkistää kolmeen:
  1. 1
    Jos hinnannousu jää tilapäiseksi, keskuspankin ei yleensä kannata reagoida siihen voimakkaasti rahapolitiikalla.
  2. 2
    Jos häiriö aiheuttaa suuren mutta kuitenkin väliaikaisen inflaation ylityksen suhteessa tavoitteeseen, rahapolitiikkaa voidaan joutua kiristämään maltillisesti uskottavuuden säilyttämiseksi.
  3. 3
    Jos inflaation odotetaan poikkeavan tavoitteesta paljon ja pitkään, keskuspankin täytyy reagoida päättäväisesti ja tarvittaessa pitkäkestoisesti. Muuten vaarana on, että inflaatio alkaa ruokkia itse itseään ja inflaatio-odotukset irtautuvat tavoitteesta.
– Vielä ei ole riittävää varmuutta siitä, miten tilanne kehittyy. EKP:n neuvosto on sitoutunut pitämään inflaation vakaasti kahden prosentin tuntumassa keskipitkällä aikavälillä, ja rahapolitiikkaa tehdään tässäkin tilanteessa vakaalla kädellä, Rehn korosti puheenvuorossaan.Rehnin mukaan nykyhetkeä voi verrata vuoteen 2011, jolloin energiahinnat nousivat nopeasti arabikevään ja Libyan sisällissodan myötä. Kokonaisinflaatio kiihtyi noin kolmeen prosenttiin, mutta pohjainflaatio pysyi maltillisena, koska euroalue kärsi velkakriisistä ja heikosta talouskasvusta. Tästä huolimatta EKP nosti korkoja keväällä 2011. Koronnostot kääntyivät koronlaskuiksi jo saman vuoden lopussa, kun talous heikkeni ja velkakriisi syveni entisestään.– Tapausta voi pitää oppikirjaesimerkkinä tilanteesta, jossa rahapolitiikka reagoi liiaksi energiahintojen nousuun ja sivuutti sen, että talous oli muutoin hyvin heikossa hapessa. Siksi rahapolitiikkaa ei pidä rakentaa yksittäisen hinnan, kuten öljyn, varaan. Talouden kokonaiskuva ratkaisee, Rehn painotti.

Kasvu on yhteinen valinta

LähiTapiolan alkuvuonna ilmoittama 200 miljoonan euron sijoitus suomalaisten yritysten kasvuun on konkreettinen esimerkki siitä, miten kotimainen toimija voi olla aktiivinen rakentaja eikä vain seuraaja.– Kun halutaan menestyvä Suomi, tarvitaan uudistuva Suomi. Kasvu ei synny itsestään, vaan se vaatii pääomaa, osaamista ja rohkeutta. Tähän meitä kaikkia ja meidän osaamistamme tarvitaan, Heinonen korosti.Summitin viesti sijoittajille ja kaikille kasvusta kiinnostuneille on selvä: uudistuva Suomi on mahdollinen, ja sen rakentaminen on yhteinen tehtävä.
Katso lisää tiedotteita