Oletko valmis, jos jää pettää? Jäistä pelastautumisharjoitus kokosi ennakoijat yhteen
Savonlinnassa ja Mikkelissä järjestettiin jääturvallisuusharjoitus, jossa osallistujat saivat koulutusta turvallisesta jäällä liikkumisesta. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ja LähiTapiola Savo-Karjalan yhdessä järjestämän harjoituksen tarkoituksena oli antaa osallistujille elintärkeitä selviytymistaitoja.
Jääturvallisuus on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Vaikka jäällä liikkuminen avaa monipuolisia harrastus mahdollisuuksia, siihen liittyy myös merkittäviä riskejä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on yhteistyössä LähiTapiolan kanssa ottanut seuraavan askeleen jääturvallisuuden parantamiseksi järjestämällä jääturvallisuuskiertueen viikoilla 8 ja 9. Jääturvallisuusharjoitus keräsi LähiTapiola Savo-Karjalan alueella kymmeniä osallistujia 25.2. Savonlinnassa ja 26.2. Mikkelissä oppimaan jäistä nousemista turvallisesti uimahallissa.
Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 150 ihmistä, joista noin 18 menehtyy jäihin vajoamisen seurauksena. Jäihin hukkuneista 87 prosenttia on miehiä, ja suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä. Jäistä pelastautumisen tekniikan hallitseminen on hyödyllistä pilkkijöille, hiihtäjille ja kaikille muillekin jäällä liikkujille. Hukkumisriskiä kasvattavat heikentynyt toimintakyky ja huono uimataito, sairaudet, turvallisuusvarusteiden käyttämättä jättäminen, päihteiden käyttö sekä vesiympäristöön liittyvien riskien tuntemattomuus.
Jäihin putoamiseen on varauduttava
Vaikka jää ei olisikaan aikaisemmin pettänyt alla, harjoittelu havahdutti, miten oikea tekniikka voi todella auttaa jäistä nousemista. Varautuminen onkin avainsana ja harjoituksen vetänyt kouluttaja vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen SUH:sta korosti jäihin putoamisen todellista riskiä.
- Jäihin voi pudota yllättäen ja nopeasti, erityisesti kevätjää pettää usein ilman varoittavaa ääntä, ja siksi on tärkeää asennoitua ja varautua tilanteeseen etukäteen. Suurin riski on kylmyys, jota emme voi uimahallissa simuloida, Hiltunen toteaa.
Oikean tekniikan opettelu antaa kuitenkin varmuutta toimia myös kylmissä olosuhteissa. Harjoituksessa treenattiin erityisesti jäänaskaleiden käyttöä. Kokeilimme myös erilaisia varusteita, kuten talvihaalareita, kypärää ja hiihtosuksia realistisen tuntuman aikaansaamiseksi.
Sitoutuminen turvallisuuteen näkyi osallistujien asenteessa
Suksien kanssa harjoittelu olikin vaikeampaa, mutta onnistui, kun oikeaan tekniikkaan saa apua. Naskaleiden kanssa tilanne oli sama – oikea tekniikka ratkaisi senkin. Jäälautalle nousua testattiin myös täysissä talvivarusteissa. Useampi totesikin, ettei ilman naskaleita hommasta tulisi mitään.
Harjoitukseen osallistuneiden asenteesta välittyi selvästi vastuullisuus ja halu oppia jääturvallisuutta. Jo se, että he tulivat paikalle, kertoo sitoutumisesta turvalliseen jäällä liikkumiseen. Kun kyse on jäistä nousemisesta, harjoiteltu taito voi tehdä eron selviämisen ja traagisten seurausten välillä.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on yhteistyössä LähiTapiolan kanssa edistänyt vesi- ja jääturvallisuutta jo vuodesta 2014 lähtien. Ilman LähiTapiolan tukea monet esitteet, verkkoympäristöt, videot sekä pelastusrenkaat ja -ämpärit olisivat jääneet toteuttamatta ja jakamatta. Jäälauttaharjoitus ja tätä tarkoitusta varten rakennettu ”jäälautta” on uusi konsepti, jota LähiTapiola tukee.
