Sähköautoja koskevat huolet vähentyneet selvästi. Latausturvallisuus ja akkuvauriot puhuttavat edelleen.
Itäsuomalainen liikenne sähköistyy vauhdilla. Tutkimuksen mukaan suhtautuminen sähköautoihin on aiempaa myönteisempää ja huolet ovat selvästi vähentyneet. Samalla kuitenkin paloturvallisuus ja vakuutusten rooli vahinkotilanteissa puhuttaa.
Sähköautojen määrä kasvaa myös Itä-Suomessa, ja yleinen suhtautuminen sähköautoihin on muuttunut myönteisemmäksi. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn* mukaan suomalaisten huolet sähköautojen hankintaan liittyen laskivat merkittävästi vuosien 2024 ja 2025 välillä. Vuonna 2025 akkujen kestävyys mietitytti enää 48 % vastaajista, kun vielä vuonna 2024 osuus oli 56 %. Myös toimintasäteeseen, ilmasto-olosuhteisiin ja latausverkkoon liittyvät huolet ovat vähentyneet tuntuvasti.
“Sähköautojen paloturvallisuus ja akkujen kestävyys puhuttavat ajoittain, mutta pitkällä aikavälillä luottamus sähköautoihin on vahvistunut”, toteaa LähiTapiola Idän korvauspäällikkö Sanna Sahlström. ”Vaikka mediaan nousee ajoittain esimerkkejä sähköautopaloista, kokonaiskuva on rauhallisempi.”
Paloturvallisuus mietityttää, mutta riskit eivät ole kasvussa
Viime vuosina on uutisoitu useista autopaloista eri puolilla Suomea, kun latauksessa olleet hybridit ja sähköautot ovat syttyneet palamaan. Vaikka yksittäiset tapaukset herättävät keskustelua, pitkän aikavälin tilastoissa ei ole nähtävissä, että sähköautopalot lisääntyisivät.
”Täällä Idän alueella palovahinkoja on sähköautoille sattunut todella vähän. Meille ei ole tullut yhtään palovahingon vuoksi lunastettua sähköautoa, kun taas polttomoottoriautojen ja muiden ajoneuvojen lunastuksia tulee useita vuosittain", kertoo korvauspäällikkö Sahlström. ”Suurin paloriski sähköautoissa koskeekin auton virheellisestä kotilatauksesta aiheutuvaa vaaraa kodille, ei niinkään autolle.”
Itä-Suomessa sähköauto ladataan tyypillisesti kotona, mikä tekee latausturvallisuudesta tärkeän kysymyksen. Kotilatauksessa merkittävin riski liittyy tavallisen suojakosketuspistorasian käyttöön, sillä sitä ei ole suunniteltu jatkuvaan ja korkeaan kuormitukseen.
”Vanhan pistorasian kuumeneminen tai huonokuntoiset kaapeloinnit voivat aiheuttaa paloriskin”, Sahlström varoittaa. ”Jatkojohtoja tai muita viritelmiä ei auton latauksessa saa käyttää.”
Pienikin akkuvaurio voi johtaa lunastukseen
Turvallisen lataamisen ohella toinen keskeinen huomionarvoinen tekijä on akuston korjattavuus. Akkupaketti on sähköauton arvokkain yksittäinen osa, ja LähiTapiola Idän käsittelemissä vahingoissa pienikin akkuun kohdistunut muodonmuutos on usein johtanut auton lunastukseen.
“Jo muutaman millimetrin painauma tai vesitiiviyteen liittyvä epäilys voi tehdä korjauksesta mahdotonta tai taloudellisesti järjetöntä,” Sahlström kuvaa.
Itä-Suomessa korjausketju voi lisäksi olla pitkä, jos auto joudutaan toimittamaan erikoiskorjaamolle toiselle paikkakunnalle. Etäisyys vaikuttaa sekä korjausajan kestoon että kustannuksiin. Moniin sähköautomalleihin onneksi löytyy jo osaamista lähialueilta.
”Vakuutusyhtiön näkökulmasta akkujen kalliin korjauksen lisäksi pitkät etäisyydet tuovat kustannuksia myös hinauspalveluvahinkojen muodossa. Vakuutuksesta korvataan hinaus lähimmälle latauspisteelle akun tyhjentyessä”, Sahlström kertoo.
Vaikka latausverkon kattavuus huolettaa aiempaa harvempaa, itäisessä Suomessa pitkät välimatkat lisäävät lataussuunnittelun tarvetta.
* LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vuonna 2025 vastasi 1 100 henkilöä 4–11.4.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.
Vuoden 2024 kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Kyselyn vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.