Länsisuomalaisille sattuneiden palovahinkojen ja niistä maksettujen korvauksien määrä ovat puolittuneet vuodesta 2019 vuoteen 2024, selviää LähiTapiola Länsi-Suomen tilastoista. Asiantuntijan mukaan vahinkovuoteen merkittävästi vaikuttavan lämmityskauden riskit tunnistetaan aiempaa paremmin.
Palovahinkojen määrä on vähentynyt, mutta ne ovat muuttuneet aiempaa tuhoisammiksi. Näillä paikkakunnilla tulipalot tekevät eniten tuhoja Länsi-Suomessa.
Suomessa sattui vuonna 2024 Finanssialan tilastojen mukaan noin 6 700 palovahinkoa, joista maksettiin vakuutuskorvauksia yhteensä 200 miljoonaa euroa. Sekä vahinkojen että korvauksien määrä on Finanssialan tilastojen valossa ollut viime vuosina kasvussa.
Läntisessä Suomessa kehitys on ollut päinvastainen, selviää noin puolet länsisuomalaiskodeista vakuuttavan LähiTapiola Länsi-Suomen tilastoista vuosilta 2015–2024.
Yhtiön tilastojen mukaan palovahinkojen määrä on ollut laskussa vuodesta 2018 alkaen. Maksettujen korvauksien osalta laskusuunta on alkanut vuonna 2019. Vuoteen 2024 mennessä vahinkojen ja korvauksien määrä on puolittunut.
Rendering component: media
Palovahinkojen määrä on ollut laskussa vuodesta 2018 alkaen, kertovat LähiTapiola Länsi-Suomen tilastot.
Huippuvuonna 2019 noin 300 sattuneesta palovahingoista maksettiin korvauksia runsaat kahdeksan miljoonaa euroa. Vuonna 2024 vahinkojen määrä oli pudonnut alle 150:een ja maksetut korvaukset laskeneet noin 3,5 miljoonaan euroon.
– Tällaisia tilastoja kelpaa katsella, sillä ne kertovat ennen kaikkea alueemme asukkaiden yhä esimerkillisemmäksi muuttuneesta toiminnasta. Erityisesti lämmityskauden alun palovahingot ovat pienentyneet tuntuvasti viime vuosina. Vaikuttaisi siis siltä, että muun muassa puulämmittämiseen liittyvät riskit tunnistetaan Länsi-Suomessa selvästi aiempaa paremmin, iloitsee LähiTapiola Länsi-Suomen korvausjohtaja Ville Sampolahti.
Näin on myös LähiTapiolan loppuvuodesta 2024 teettämän kyselyn* valossa. Länsisuomalaisista vastaajista 62 prosenttia nosti tulisijan nuohouksen ja tuhkien paloturvallisen hävittämisen tärkeimpien palovahinkojen ennaltaehkäisykeinojen joukkoon. Koko Suomen tasolla näin teki 52 prosenttia vastaajista.
Länsi-Suomessa palaa harvemmin, mutta tuhoisammin – Pahimmat palovahingot eivät satu suurimmilla paikkakunnilla
LähiTapiola Länsi-Suomi maksoi vuosina 2015–2024 asiakkailleen sattuneista 2 400 palovahingosta korvauksia yhteensä yli 55 miljoonaa euroa.
Kokonaisvahinkomäärät ovat suurimpia yhtiön toimialueen suurimmissa kaupungeissa Porissa (470 kpl) ja Raumalla (211). Pori pitää kärkipaikkaa myös maksetuissa kokonaiskorvauksissa (9,3 miljoonaa euroa), mutta Rauman ohi nousevat Uusikaupunki (6,7) ja Eura (5,2).
Tuhoisimmat palovahingot eivät kuitenkaan satu alueen suurimmissa kaupungeissa.
LähiTapiola Länsi-Suomen tilastojen valossa yksittäisen palovahingon kustannus on keskimäärin 22 000 euroa. Merikarvialla yksittäisen vahingon keskimääräinen hinta nousee kymmenen vuoden tarkastelujaksolla peräti 45 000 euroon ja Pyhärannassa 41 000 euroon. Selvästi keskimääräistä tuhoisampia vahingot ovat myös Pomarkussa, Uudessakaupungissa, Eurassa ja Karvialla.
Rendering component: media
Keskimääräisessä palovahingosta maksetussa korvauksessa on isoja eroja paikkakuntien välillä, selviää LähiTapiola Länsi-Suomen tilastoista.
Vaikka palovahinkojen määrä ja maksetut korvaukset ovat yhtiön tilastojen valossa laskussa, on vahingosta maksettu keskimääräinen korvaus kasvanut jo muutaman vuoden ajan. Sampolahden mukaan tilastot kuvastavat hyvin palovahinkojen luonnetta.
– Muihin vahinkoihin verrattuna palovahinkoja sattuu vähän. Mutta silloin kun sattuu, on kyseessä entistä useammin iso, kallis ja pahimmillaan hengenvaarallinen vahinko. Kodin palaessa menetetään usein myös paljon sellaista, joka ei ole korvattavissa rahalla tai vakuutuksella.
Palovahinkojen välttämisessä oman ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys korostuu.
– Kun palovaroitin hälyttää tai sammutusvälineitä tarvitaan, on ennaltaehkäisyssä jo monilta osin epäonnistuttu. Siksi tärkeimpiä ovat kaikki ne toimenpiteet, joilla jokainen voi omalla toiminnalla välttää vahingon kokonaan. Juuri nyt nämä toimenpiteet liittyvät tulisijoihin ja tuhkiin, Sampolahti muistuttaa.
Muista nuohous. Sillä voidaan ehkäistä nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan tehtäviin kuuluu myös tulisijan käyttöopastus.
Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia ja säilytä sitä palamattomalla alustalla. Tuhka saattaa joskus kyteä useita päiviä, joten sitä on käsiteltävä varoen. Hyvän metallisen tuhkaämpärin saa muutamalla kympillä.
Älä säilytä polttopuita tai muuta syttyvää materiaalia tulisijan välittömässä läheisyydessä. Tulisijasta lentävät kipinät voivat saada nopeasti aikaan voimakkaan tulipalon.
Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia ja synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
Huolehdi ilman kierrosta tulien pidon aikana. Avaa pellit ajoissa, tarvittaessa avaa ikkuna tai pienennä liesituulettimen tehoa riittävän vedon aikaansaamiseksi ja syttymisen helpottamiseksi. Sulje pellit vasta, kun hiillos on palanut täysin loppuun. Näin voit varmistaa, että häkä ja pienhiukkaset eivät pääse huoneeseen.
Anna hormin jäähtyä riittävästi lämmityskertojen välissä. Hormin läpi kulkevat savukaasut nostavat lämpötilan satoihin asteisiin ja voivat liian kovan lämmittämisen myötä aiheuttaa tulipalon.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 549. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 4,2 prosenttiyksikköä.
