Iran-konflikti on aiheuttanut viime päivinä epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin lauantaiaamuna 28.2., minkä jälkeen sotatoimet ovat jatkuneet molemminpuolisina iskuina. Iranin vastatoimet ovat olleet laajuudeltaan aiempia konflikteja merkittävämpiä, ja tilanne on lisännyt geopoliittisia riskejä Lähi-idässä.
Lähi-idän tilanteen talous- ja markkinavaikutusten kannalta keskeisiä tekijöitä ovat konfliktin kesto sekä vaikutukset energiamarkkinoihin. Keskeistä on, kuinka pitkä ja laaja häiriö syntyy Hormuzinsalmen kautta kulkevissa öljy- ja kaasukuljetuksissa. Kyseinen merireitti on yksi maailman tärkeimmistä energiakuljetusten väylistä. Historiallisesti geopoliittisten shokkien vaikutukset rahoitusmarkkinoihin ovat kuitenkin keskimäärin jääneet suhteellisen lyhytaikaisiksi.
Arviot sotatoimien kestosta vaihtelevat viikoista useisiin kuukausiin. Konflikti voi rauhoittua nopeasti, jos Iran osoittaa valmiutta neuvotteluihin. LähiTapiola Varainhoitokonserni seuraa tilanteen kehittymistä. Epävarmuuden hallinnassa keskeisiä keinoja ovat sijoitusten riittävä hajautus sekä sijoitustoiminnan pitkäjänteisyys.Markkinareaktiot
Lähi-idän kiristynyt tilanne on näkynyt osakemarkkinoilla voimakkaana kurssiheiluntana. Osakemarkkinoiden lasku on kuitenkin toistaiseksi jäänyt suhteellisen maltilliseksi verrattuna moniin aiempiin kriiseihin. Vuoden alusta tarkasteltuna osakemarkkinoiden kokonaistuotto on edelleen positiivinen. Markkinareaktioissa on kuitenkin alueellisia ja osakekohtaisia eroja.
Energiahintojen nousu on heijastunut myös korkomarkkinoille. Sekä lyhyet että pitkät korot ovat nousseet, mikä heijastaa markkinoiden inflaatio-odotusten voimistumista. Toistaiseksi korkomarkkinat kuitenkin hinnoittelevat konfliktin inflaatiovaikutukset suhteellisen maltillisiksi.
Sotatoimet ovat aiheuttaneet myös yrityslainamarkkinoilla korjausliikkeen. Liike on kuitenkin jäänyt selvästi pienemmäksi kuin useissa aiemmissa kriiseissä. Yrityslainasijoittajien tuottoihin ovat vaikuttaneet negatiivisesti sekä riskittömän koron nousu että yritysten luottoriskilisien leveneminen.Raaka-aineissa ja valuutoissa hintaliikkeitä
Öljyn hinta on noussut konfliktin seurauksena. Osa Lähi-idän geopoliittisista riskeistä oli jo aiemmin hinnoiteltu öljymarkkinoilla, mikä on osittain hillinnyt hintojen nousua. Euroopalle keskeisen maakaasun TTF-viitehinta on noussut selvästi. Energiamarkkinoiden riskipreemio pysyy todennäköisesti koholla, kunnes geopoliittinen tilanne alueella alkaa rauhoittua.
Valuuttamarkkinoilla turvasatamavaluutat ovat vahvistuneet. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen on samalla osittain tasannut konfliktin vaikutuksia eurosijoittajien dollarimääräisissä sijoituksissa.Talous- ja inflaatiovaikutukset riippuvat energiahinnoista
Energiashokilla on tyypillisesti stagflaatiovaikutus: se nostaa inflaatiota ja samalla heikentää talouskasvua. Toistaiseksi energian hinnan nousu nostanee kehittyneiden talouksien inflaatiota arviolta muutamia prosenttiyksikön kymmenyksiä vuositason ennusteissa. Mikäli öljyn hinta nousisi nykyistä korkeammalle pidemmäksi aikaa, inflaatiovaikutus voisi kuitenkin voimistua.
Talouskasvuvaikutukset riippuvat ennen kaikkea kriisin kestosta ja energiamarkkinoiden riskipreemion pysyvyydestä sekä keskuspankkien reaktioista. Mikäli energiahintojen nousu osoittautuu väliaikaiseksi, keskuspankit voivat suhtautua energiainflaation aiheuttamiin inflaatiopiikkeihin suhteellisen joustavasti.
Konfliktin vaikutuksissa on myös merkittäviä alueellisia eroja. Yhdysvallat on energian nettoviejänä vähemmän altis energiahintojen nousulle kuin Eurooppa ja Aasia, jotka ovat energian nettotuojia. Nykytilanteessa kriisi heikentää jonkin verran Euroopan kasvunäkymiä, mutta ei johda taantumaan.
Kirjoitettu 6.3.2026Rendering component: media
