Giljotiini vaanii koulutiellä – Neljä viidestä länsisuomalaisesta huolissaan lasten liikenneturvallisuudesta
Länsisuomalaiset pitävät autoilijoiden tilannenopeuksia päiväkotien ja koulujen lähistöllä liian suurina. Erityistä huolta herättää suojateiden yhteydestä tuttu giljotiini-ilmiö. Asiantuntija peräänkuuluttaa koulureitin harjoittelun ja autoilijoiden tilannenopeuden merkitystä koulutien turvaamisessa.
Satakuntalaisten koululaisten syyslukukausi käynnistyy viikolla 33. Samoihin aikoihin päättyvät myös monien vanhempien ja muiden aikuisten kesälomat. Arjen käynnistyminen vaatii tarkkaavaisuutta kaikilta tienkäyttäjiltä.
– Hiljaisemman kesälomakauden jälkeen kaupunkien liikenteessä on yhtäkkiä tuhansia koululaisia ja saman verran töihin palaavia aikuisia. Jos ajoneuvon kuljettaja tai koulumatkaa tekevä lähtee varomattomasti tai katse kännykässä liikenteeseen, voivat seuraukset olla pahimmillaan traagisia, muistuttaa LähiTapiola Länsi-Suomen riskienhallinnan asiantuntija Esa Nummi.
Asiantuntijan ja muiden länsisuomalaisten huoli on LähiTapiolan alkuvuodesta 2025 toteuttaman kyselyn* valossa yhteinen.
Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista on huolissaan autoilijoiden liian suurista tilannenopeuksista päiväkotien ja koulujen lähistöllä. Peräti 90:ää prosenttia huolettaa giljotiini-ilmiö, jossa auto ei pysähdy suojatien kohdalla, vaikka toinen auto on tehnyt näin viereisellä kaistalla.
Nummi näkee kyselyn tulokset askeleena oikeaan suuntaan.
– On hyvä, että vaaran paikat tunnistetaan. Pelkkä huoli ei kuitenkaan riitä, vaan koulutien turvaamiseksi tarvitaan jokaiselta aikuiselta konkreettisia tekoja.
Koulureittiä kannattaa suunnitella ja harjoitella
Koulumatkan turvallisuutta on mahdollista parantaa monin eri tavoin. Yksi tärkeä turvallisuuden tae on hyvä suunnittelu.
– Reitti kannattaa suunnitella niin, että tienylityksiä on mahdollisimman vähän. Joskus myös hieman pidempi reitti voi olla parempi, jos tien pääsee ylittämään vähemmän vilkkaassa paikassa. Ylityspaikoissa on syytä kiinnittää huomiota myös mahdollisiin havainnointiesteisiin, kuten pensasaitoihin. Niiden takaa autoilijan on vaikea erottaa pientä koululaista, Nummi muistuttaa.
Vaikka alakouluikäisten loukkaantumiset liikenteessä ovat vähentyneet kolmanneksella kymmenen viime vuoden aikana, ovat tienylitykset ja risteykset edelleen kulkuvälineestä riippumatta vaarallisia erityisesti nuorille.
Nummen mukaan koulureitin suunnittelun lisäksi onnettomuusriskiä on mahdollista pienentää merkittävästi harjoittelemalla yhdessä lapsen kanssa.
– Koulumatkat ja vaaranpaikat ovat eri lapsilla ja paikkakunnilla erilaiset, sillä kouluun kuljetaan niin kävellen, polkupyörällä kuin julkisella liikenteelläkin. Siksi koulumatkaa on tärkeää harjoitella etukäteen useampaan kertaan ja mielellään samalla kulkupelillä kuin oikeakin matka tehdään. Nyt on erinomainen aika aloittaa ja kerrata, jotta kaikki on koulun alkaessa tuoreessa muistissa.
Autoilijan tilannenopeus ratkaiseva tekijä
Suunnittelua ja harjoittelua huomattavasti tuntuvampi merkitys on kuitenkin ajoneuvojen kuljettajilla, joista peräti neljä viidestä ajaa ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille.
– Lapsia on heidän pituutensa vuoksi usein hankala havaita autosta ja he saattavat tehdä nopeasti yllättäviäkin liikkeitä. Ylivoimaisesti tehokkain ja tieliikennelainkin edellyttämä koulutien turvallisuutta parantava ratkaisu on pienentää tilannenopeutta suojateiden läheisyydessä ja siten vapauttaa entistä enemmän aikaa havainnointiin. Pimeiden ja liukkaiden kelien koittaessa tämä muuttuu entistä tärkeämmäksi, Nummi sanoo.
Vastuu liikenneturvallisuudesta kuuluu Nummen mukaan yksinomaan aikuisille.
– Lasten pitää harjoitella, mutta meidän aikuisten pitää osata ja näyttää. Me olemme joko hyviä tai huonoja esimerkkejä, ja se ratkaisee, kuinka turvallisia koulutiet alueellamme ovat. Tämä koskee kaikkea liikenteessä liikkumista kulkuvälineestä riippumatta.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 14.2.–6.3.2025 kaikkiaan 6 100 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 465. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella +/- 4,5 prosenttiyksikköä.
